Mitä on ehkäisevä päihdetyö?

Ehkäisevällä päihdetyöllä edistetään terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia ehkäisemällä sekä vähentämällä päihde- ja pelihaittoja.

Sisko ja veli istuvat puun oksalla. Äiti ja isä seisovat vieressä.
Kuva: Jukka Rapo / EHYT ry

Ehkäisevän päihdetyön piiriin lasketaan alkoholi, nikotiinituotteet ja huumausaineet – sekä päihderiippuvuuden tapaista riippuvuutta aiheuttava rahapelaaminen. Ehkäisevällä päihdetyöllä vähennetään päihteiden ja rahapelien kysyntää, saatavuutta sekä päihteiden ja rahapelien käytöstä syntyviä haittoja.

Tavoitteena on ehkäistä erityisesti lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä ja rahapelaamista sekä lykätä päihde- ja rahapelikokeilujen aloittamista. Ehkäisevällä päihdetyöllä ehkäistään myös aikuisten päihteiden ja rahapelien riskikäyttöä sekä niiden käytöstä aiheutuvia haittoja. Toiminnalla lisätään päihteiden ja rahapelien käyttöön liittyvien ilmiöiden ymmärrystä ja hallintaa.

Ehkäisemällä vähennetään sairauksia ja riskejä

Päihteiden käyttö vaikuttaa merkittävästi ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi alkoholin ja tupakan tiedetään olevan yhteydessä lukuisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin sekä syöpään.

Päihteidenkäytöstä ja rahapelaamisesta voi aiheutua haittoja sekä päihteitä ja rahapelejä käyttäville henkilöille että heidän lähipiirilleen ja koko yhteisölle. Ehkäisevä päihdetyö vaikuttaa siten yksilöön, hänen lähisuhteisiinsa, paikallisyhteisöihin ja koko yhteiskuntaan.

Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä ja rahapelejä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin. Työllä vaikutetaan myös päihteiden ja rahapelien käyttöön ja käyttötapoihin. Työn menetelmät ja kohteet valitaan sen mukaan, mitkä ovat parhaat keinot saada aikaan muutosta parempaan. Ehkäisevä päihdetyö onkin osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. 

Ehkäisevän päihdetyön perustana on laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015). Lain toimeenpanoa ohjaa ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma (2015–2025). Onnistunut ehkäisevä päihdetyö edellyttää monelle hallinnonalalle ja yhteiskunnan sektorille ulottuvaa yhteistyötä.

Ehkäisevässä päihdetyössä ovat mukana viranomaiset, järjestöt, yhteisöt ja yritykset. Ehkäisevä päihdetyö on myös jokaisen kansalaisen asia, sillä jokainen voi hankkia tietoa päihde- ja peliongelmista sekä niiden ehkäisemisestä ja halutessaan virittää omassa ympäristössään keskustelua ja toimintaa, joka tukee ehkäisevää päihdetyötä. EHYT järjestää maksuttomia ja kaikille avoimia koulutuksia ehkäisevän päihdetyön sisällöistä. 

Päihteettömyyden edistäminen vähentää haittoja

Ehkäisevä päihdetyö sisältää niin raittiustyön perinteistä lähtevän päihteettömyyden edistämisen kuin eri-ikäisten päihteitä käyttävien ihmisten kokemien haittojen vähentämisen. Haittoja vähentävät esimerkiksi rahapelien ja päihteiden käytön vähentäminen sekä aloitusiän nostaminen.

Myös erityisen riskialttiin käytön ehkäiseminen tai vähentäminen ja päihteiden käytön, sekä rahapelaamisen haitallisiin seurauksiin puuttuminen vähentävät haittoja. Päihteiden käytölle altistavista tekijöistä monet altistavat myös rahapeliongelmille ja muulle riskikäyttäytymiselle sekä esimerkiksi mielenterveyden ongelmille.

Infograafi, jossa kerrotaan että ehkäisevää päihdetyötä voi tehdä kolmella eri tavalla: rajoittamalla saavutettavuutta, ehkäisemällä kysyntää sekä ehkäisemällä käytöstä syntyviä haittoja.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen keskeistä

Ehkäisevän päihdetyön yhtenä merkittävänä sisältönä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Poliittisella sääntelyllä voidaan rajoittaa laillisten päihteiden ja rahapelien läsnäoloa arjessa.

Hintaan, saatavuuteen ja näkyvyyteen vaikuttaminen on kansanterveysperustaisen päihde- ja rahapelipolitiikan lähtökohta. Lainsäädäntöön vaikuttamisen ohella keskeinen osa tätä työtä on lainsäädännön kattavan ja laadukkaan toimeenpanon tuki, jossa myös järjestöillä on tärkeä rooli. Lue lisää päihteiden ja rahapelien saatavuutta rajoittavasta työstä.

Laillisten päihteiden saatavuuteen ja hintaan vaikuttamisen ohella on tärkeää vaikuttaa myös muihin päihteidenkäytön riski- ja suojaaviin tekijöihin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa yhteiskunnallisella tasolla esimerkiksi päihteisiin liittyviin normeihin ja kulttuuriin tai vaikkapa sote-järjestelmän rakenteisiin vaikuttamista.

Yksilöitä tuetaan halki eri elämänvaiheiden

Meillä kaikilla on erilainen riski kokea päihde- ja pelihaittoja. Synnynnäiset temperamenttierot voivat altistaa päihteiden ja rahapelien käytölle ja siitä syntyville haitoille. Varhaisen kasvuympäristön tekijät, kuten huoltajien luoma lämmin ja turvallinen vuorovaikutussuhde tai vaikkapa laadukas varhaiskasvatus, tukevat myöhempää kykyämme navigoida turvallisesti erilaisissa elämäntilanteissa ja vähentävät todennäköisyyttä kärsiä päihdehaitoista. Päihteidenkäytön riski- ja suojaaviin tekijöihin voi vaikuttaa halki ihmisen elämänkaaren. Usein työ sijoittuu yksilöiden lähiyhteisöihin, esimerkkinä vaikkapa työpaikkojen päihdeohjelmat tai päihteiden käytön hallinnan tuki.

Infograafi. Päihde- ja pelihaitoille voivat altistaa moninaiset, toisiinsa kytkeytyvät yksilön ja hänen lähiympäristönsä ominaisuudet sekä yhteiskunnalisen tason tekijät. Suojaavia ja altistavia tekijöitä voidaan tarkastella henkilökohtaisella, lähiyhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Henkilökohtaisella tasolla vaikuttavat geneettiset tekijät, synnynnäiset temperamenttipiirteet, neurologinen kehitys, stressinsieto, itsesäätelyn kehitys ja mielenterveys. Lähiyhteisön tasolle vaikuttavat perhe, koulu sekä ystävät ja ikätoverit. Yhteiskunnan tasolla vaikuttavat mm. taloudelliset resurssit, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, sosiaalinen ympäristö, mm. normit ja kulttuuri. Myös fyysinen ympäristö vaikuttaa, mm. media, päihteiden saatavuus ja päihteiden käytölle tai väkivallalle altistuminen.
Veli kiipeilee puussa, sisko roikkuu alimmalta oksalta. Isä ja äiti seuraavat vieressä.
Kuva: Jukka Rapo / EHYT ry

Eri elämäntilanteissa riski- ja suojaavat tekijät ovat erilaisia. Erilaiset siirtymävaiheet, kuten koulun aloitus, yhdeltä kouluasteelta seuraavalle siirtyminen, lapsuuden kodista pois muuttaminen, perheen perustaminen, avioero, työttömyys tai eläkkeelle siirtyminen ovat erityisen tärkeitä ehkäisevälle päihdetyölle.

Näissä elämän murroskohdissa alttius kohdata haastavia tilanteita ja käyttää päihteitä haitallisesti kasvavat – toisaalta monet murroskohdat elämässä luovat mahdollisuuksia elämäntapojen positiivisiin muutoksiin.

Koulujen päihdekasvatus on yksi suosituimmista ehkäisevän päihdetyön muodoista. Sen lisäksi koulut voivat monin tavoin tukea oppilaidensa osallisuutta ja hyvinvointia, muun muassa koulun päihdesääntöjä ja oppilaiden osallisuutta kouluyhteisössä ylläpitämällä. Lue lisää päihdekasvatuksesta.

Myös lähes kaikilla muilla yhteiskunnan toimijoilla sosiaali- ja terveydenhuollosta kaupallisiin toimijoihin ja järjestöihin on oma roolinsa ehkkäisevässä päihdetyössä. Esimerkiksi päihteiden käytön voi ottaa puheeksi ja tarjota tarvittaessa välitöntä tukea sen hallintaan kaikkialla, missä ihmiset kohtaavat toisiaan.” Valmiuksia puheeksiottoon voit hakea Ensihuoli-koulutuksestamme.

Myös vanhempien kasvatustaitojen tuki ryhmämuotoista vanhemmuustaitokasvatusta tarjoamalla on yksi vaikuttavista päihde-ehkäisyn muodoista. Lue vinkit siihen, miten voit vanhempana ehkäistä lapsen päihdekokeiluja.

Lähtökohtaisesti hyvä päihde-ehkäisy onkin aina monialaista ja eri ikäkaudet kattavaa. Parhaimmillaan ehkäisevä työ ulottuu vauvoista vaareihin. Työ on vaikuttavaa, kun se perustuu luotettavaan tutkimustietoon, huolelliseen monialaisen työn koordinointiin ja kun käytettävissä on riittävät resurssit. Lue englanniksi lisää YK:n listaamista päihde-ehkäisymenetelmistä eri ikäkausina.  

Ehkäisevä päihdetyö kannattaa 

Päihde- ja peliongelmat ehtivät kehittyä usein pitkälle ennen kuin ne huomataan, jolloin niiden hoito vaatii sekä aikaa että resursseja. Päihdeongelmia ehkäisemällä ja niiden syntyyn varhain puuttumalla voidaan aikaansaada merkittäviä säästöjä sosiaali-, terveys- ja lainvalvontakuluilla mitattuna.

Ehkäisevä päihdetyö voi osaltaan ehkäistä kasvavaa eriarvoisuutta, koska usein päihdehaitat kärjistävät jo ennestään heikossa asemassa olevien elämäntilanteita. Varhain aloitettu ennaltaehkäisevä työ voi tehokkaasti suojata riskikäyttäytymiseltä ja sen laukaisemalta ongelmien kasaantumiselta halki elämänkaaren. Parhaimmillaan ehkäisevä työ voi tukea laaja-alaisesti hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä ja terveyttä.

Ehkäisevän päihdetyön syvin perustelu on se, että päihteiden käyttö ja sen seuraukset aiheuttavat haittaa paitsi käyttäjälle, myös käyttäjien läheisille ja koko yhteiskunnalle.

Infograafi: Ehkäisevä päihdetyö tuo monialaisia ja pitkäkestoisia hyötyjä. Ehkäisevä päihdetyö vähentää mm. ahdistusta, masennusta, väkivaltaista käytöstä, syrjäytymistä ja koulunkäynnin haasteita.
THL:n johtava alkoholiasiantuntija Thomas Karlsson kertoo videolla, miksi ehkäisevä päihdetyö on yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta tärkeää.

Tilaa Ehkäisevän päihdetyön TEEMA -uutiskirje!

Ehkäisevän päihdetyön TEEMA on Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston sekä EHYT ry:n yhteinen ajankohtaiskatsaus, jossa keskitytään kuukausittain yhteen ehkäisevän päihdetyön aihepiiriin.

Ehkäisevän päihdetyön TEEMA ilmestyy kerran kuussa. Se on suunnattu erityisesti kuntien ja järjestöjen toimijoille, jotka ovat kiinnostuneita ehkäisevän päihdetyön ajankohtaisista aiheista. Myös muut kiinnostuneet voivat tilata kirjeen!

Tilaa
Tyttö lukee kirjaa puistossa piknik-peiton päällä.