Alkoholi

Alkoholi on Suomessa eniten käytetty päihde, sillä suurin osa suomalaisista käyttää alkoholia ainakin jossain määrin. Alkoholi aiheuttaa paljon terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja, minkä vuoksi alkoholin saatavuutta säännellään lainsäädännöllä.

Miesporukka katselee jotakin ulkoilmassa.
Kuva: Jukka Rapo / EHYT ry

Alkoholijuomat ovat etanolia sisältäviä juomia, joissa etanoli toimii keskushermostoa lamaavana päihteenä. Alkoholi aiheuttaa sekä psyykkistä että fyysistä riippuvuutta.

Suurin osa maailman väestöstä ei juo lainkaan alkoholia. Noin 62 prosenttia maailman aikuisväestöstä ei ole käyttänyt alkoholia viimeisen vuoden aikana. Länsimaat kuluttavat koko maailman väestön tasolla selkeästi eniten alkoholia. Alkoholi ei ole ihmiselle välttämätön tuote eikä sitä tule rinnastaa elintarvikkeisiin.

Suomessa alkoholi on eniten käytetty päihde, sillä suurin osa Suomen täysikäisestä väestöstä käyttää alkoholia ainakin jossain määrin. Alkoholi kuuluu suomalaisessa kulttuurissa usein sosiaalisiin tilanteisiin, kuten juhlaan tai rentoutumiseen.

Raittiiden osuus suomalaisista aikuista on noin 12—15 prosenttia siten, että raittiiden naisten osuus on hieman suurempi suhteessa miehiin.

Alkoholin haitat laajoja

Alkoholi on päihde, josta voi aiheutua haittoja sekä juojan terveydelle että myös hänen lähipiirilleen, perheelleen, ystävilleen, työyhteisölleen ja yhteiskunnalle laajemminkin. Alkoholista arvioidaan aiheutuvan vuositasolla kahden miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle muun muassa lisääntyneinä terveydenhuollon ja poliisivoimien kuluina sekä laskeneen työn tuottavuuden takia.

Alkoholin välittömiä vaikutuksia ovat kehon motoriikan heikentyminen sekä tasapainon ja harkintakyvyn huonontuminen, jonka takia päihtymys lisää onnettomuuksien, väkivallan ja häiriötilanteiden riskiä. Suomessa noin 70 000 lasta elää perheessä, jossa on vakavia päihdeongelmia.

Alkoholin haitat muille kuin käyttäjälle itselleen sisältävät monenlaisia haittoja. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä haittoja ovat esimerkiksi pahoinpitelyt, tapot ja muut väkivaltarikokset, liikenneonnettomuudet, työturvallisuuden vaarantuminen, tulipalot sekä muu riskikäyttäytyminen, mm. tartuntataudit. Yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja ovat esimerkiksi terveydenhuollon kustannukset, järjestyshäiriöt julkisilla paikoilla, poliisin ja pelastustoimen kustannukset, ilkivallan kulut, vankeinhoitojärjestelmän kulut, oikeudenkäyntien kulut sekä alentunut tuottavuus. Perheille ja lapsille aiheutuvat haitat liittyvät esimerkiksi lasten tarpeiden laiminlyöntiin, lähisuhdeväkivaltaan, vanhemmuuden ongelmiin ja avioeroihin, mielenterveys- ja päihdeongelmiin sekä taloudellisiin ongelmiin. Raskauden aikainen käyttö aiheuttaa sikiöhäiriöitä kuten fataalialkoholisyndroomaa (FAS) ja muita vakavia kehityshäiriöitä, alhaista syntymäpainoa sekä epigeneettisiä ylisukupolvisia vaikutuksia kehitykseen.

Tutustu EHYTin alkoholipoliittisiin kantoihin täällä.

Alkoholi on erityisen haitallista nuorille

Alkoholilaki kieltää alkoholijuomien hallussapidon alle 18-vuotiailta. Myös lapsiin ja nuoriin kohdistuva alkoholimainonta on lain vastaista.

Alkoholi vaikuttaa nuoreen voimakkaammin kuin aikuiseen, koska nuorten kohdalla veren alkoholipitoisuus voi nousta hetkessä korkeaksi, mikä voi pahimmillaan johtaa myrkytystilaan. 

Aivot kehittyvät voimakkaasti lapsuuden ja nuoruuden aikana. Lapsena tai nuorena aloitettu alkoholinkäyttö voi aiheuttaa pitkäkestoisia ja jopa peruuttamattomia vaurioita kehittyvissä aivoissa.

Nuorille kehittyy helpommin myös riippuvuus alkoholiin. Useista tutkimuksista tiedetään, että mitä nuorempana alkoholinkäytön aloittaa, sitä suurempi todennäköisyys on aikuisiässä ilmeneville alkoholiongelmille. Alkoholia ei tulisikaan antaa alaikäisille edes kotioloissa vanhempien läsnä ollessa.

Alkoholin kulutus lisääntynyt

Vuonna 1960 Suomen tilastoitu alkoholikulutus laskettuna 100-prosenttisena alkoholina jokaista yli 15-vuotiasta asukasta kohti oli noin 2,7 litraa. Nykypäivänä Suomen kokonaiskulutus on vuositasolla noin 10 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista yli 15-vuotiasta asukasta kohti.

Alkoholipolitiikan vapautuminen on vaikuttanut keskeisesti kulutuksen kasvuun. Samalla asenteet alkoholia kohtaan ovat kehittyneet vapaamielisemmiksi.

Vielä vuonna 1968 40 prosenttia 15—69 -vuotiaista naisista ilmoitti olevansa raittiita. Kuluneiden vuosikymmenten aikana erot raittiiden naisten ja miesten välillä ovat tasaantuneet. Naisten osuus kaikesta kulutetusta alkoholista on kuitenkin edelleen huomattavasti pienempi kuin miesten eli noin 25 prosenttia kokonaiskulutuksesta.

Alaikäisten nuorten alkoholinkulutus on laskenut merkittävästi 2000-luvulla samalla, kun myös alaikäisten nuorten asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan ovat kiristyneet.

Sen sijaan nykypäivän eläkeikäiset juovat aikaisempiin sukupolviin verrattuna merkittävästi enemmän. Juuri eläköityneiden miesten juomatavat muistuttavat 40-vuotiaiden miesten kulutustottumksia sekä kulutuksen että kerralla juodun alkoholin määrän osalta. Eläkeikäisten naisten alkoholinkulutus on viisinkertaistunut viimeisten 40 vuoden aikana, joskin naisilla kulutuksen lähtötaso oli miehiin verrattuna matala, sillä ikääntyneiden naisten raittius oli aikaisemmin pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Ihmisten alkoholinkulutus näyttää nykypäivänä kääntyvän laskuun vasta 70 ikävuoden paikkeilla. Eläkeläisten juomatavoissa on kuitenkin suuria eroja, jotka eivät kytkeydy suoraan ikään, kuten terveydentila, toimintakyky, sairaudet ja lääkkeiden käyttö. Ikääntyvä keho sietää alkoholia kauttaaltaan heikommin. Tämän vuoksi eläkeikäisillä on matalammat riskirajat kuin työikäisillä.

Alkoholinkäytön vaikutus terveyteen

Alkoholinkulutuksen tiedetään olevan yhteydessä ainakin 200 sairauteen, kuten syöpäsairauksiin, muistisairauksiin, sydänsairauksiin, maksasairauksiin, verenpainetautiin ja heikentyneeseen immuniteettiin. Lisäksi alkoholi voi aiheuttaa ylipainoa ja pahentaa mielenterveysongelmia kuten masennusta ja ahdistusta. 

Vuonna 2018 alkoholiperäiset taudit ja alkoholimyrkytys aiheuttivat 1683 kuolemaa. Kuolleista 75 prosenttia oli miehiä ja kolme neljästä oli yli 55-vuotias. Alkoholista johtuvien kuolemien osuus kaikista kuolemista on kolme prosenttia.

Yli puolet alkoholikuolemista johtui alkoholinkäytön aiheuttamista maksasairauksista. Suoraan alkoholiin liittyvien kuolemien lisäksi alkoholi on myötävaikuttava tekijä monissa muissa kuolemantapauksissa, kuten onnettomuuksissa, tulipaloissa ja väkivaltaisissa kuolemissa.

Erityisen haitallista alkoholin juominen on sekakäyttönä, eli yhdistettynä lääkkeiden väärinkäyttöön tai laittomien huumeiden käyttöön. Myös tupakointi pahentaa alkoholista aiheutuvia terveyshaittoja.

Alkoholinkäyttö raskauden aikana on erityisen haitallista. Alkoholi voi vaikuttaa haitallisesti kaikissa sikiön kehitysvaiheissa. Pahimmillaan kehittyvälle lapselle voi syntyä pysyviä elin- ja hermostovaurioita. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi vaikuttaa laajasti terveenä syntyneenkin lapsen kehitykseen, kuten keskittymiseen ja tarkkaavaisuuteen.

Onko alkoholista hyötyä terveydelle? 

Alkoholin positiivisista terveysvaikutuksista keskustellaan paljon. Aikaisempien tutkimusten perusteella arvioitiin esimerkiksi, että kohtuullisesti alkoholia käyttävien riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on alempi kuin niiden, jotka eivät käytä lainkaan alkoholia.

Näissä tutkimuksissa ei kuitenkaan olla huomioitu lähtökohtaisia terveyseroja alkoholia käyttävien ja raittiiden välillä. Raittiiden joukossa on keskimääräistä enemmän henkilöitä, jotka eivät käytä alkoholia perussairauksien johdosta, lääkehoidon johdosta, tai esimerkiksi alkoholiriippuvuuden johdosta. Kun terveyserot raittiiden ja alkoholin kohtuukäyttäjien välillä on huomioitu, ei kohtuukulutuksesta voida enää havaita positiivista terveysvaikutusta verrattuna juomattomuuteen.

Kaikkeen alkoholinkulutukseen sisältyy terveysriskejä, eikä täysin riskitöntä kulutustasoa ole. Vahva tutkimusnäyttö osoittaa, että myös matalan riskitason alkoholinkulutus lisää esimerkiksi rintasyövän riskiä.

Kaksi miestä laivan sisätiloissa lukemassa merikorttia pikkupojan kanssa.
Kuva: Jukka Rapo / EHYT ry

Alkoholihaittoja voi ehkäistä

Alkoholin saatavuutta säännellään lähes kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi alkoholin ostamiseen sovelletaan ikärajaa lähes kaikkialla, missä alkoholia on sallittua myydä.  

Maailman terveysjärjestö WHO:n kolme keskeisintä suositusta alkoholihaittojen vähentämiseksi ovat hintasäätely, saatavuuden rajoittaminen ja alkoholimainonnan rajoittaminen. 

Suomen alkoholipoliittisissa toimissa tavoitellaan alkoholista syntyvien haittojen ehkäisemistä ja alkoholihaittojen vähentämistä.

Alkoholin vähittäismyynnin monopolin tiedetään tutkitusti olevan tehokas tapa vähentää alkoholista syntyviä haittoja ja kustannuksia. Alkoholimonopolilla voidaan vaikuttaa niin alkoholin saatavuuteen, hintaan kuin myynninedistämiseenkin. Etenkin alkoholin hinta vaikuttaa kulutukseen, mutta alkoholihaittoja voidaan parhaiten ehkäistä ja vähentää soveltamalla kaikkia kolmea keinoa.

Riskirajojen ylitys yleistä

Alkoholin käyttäjät voidaan jakaa alkoholin kulutuksen mukaan viiteen luokkaan. Ensimmäisen luokan muodostavat raittiit ihmiset. Toiseen luokkaan lukeautuvat kohtuukäytön rajoissa alkoholia käyttävät. Kolmannessa luokassa olevien ihmisten alkoholin käyttö ylittää riskirajat. Neljännessä luokassa ovat haitallisen paljon juovat ja viidennessä alkoholiriippuvaiset ihmiset. Voit lukea lisää riskirajoista Päihdelinkistä.

Usein ajatellaan, että suurin osa alkoholihaitoista syntyy alkoholiriippuvuudesta. Kuitenkin tosiasiassa suurin osa alkoholihaitoista syntyy jo, kun alkoholia käytetään riskirajoilla.

Matalan riskin taso on työikäisillä terveillä naisilla enintään yksi annos ja työikäisillä terveillä miehillä enintään kaksi annosta päivässä.

Kohtalaisen riskin taso on työikäisillä terveisillä naisilla seitsemän alkoholiannosta viikossa ja työikäisillä terveillä miehillä 14 alkoholiannosta viikossa. Alkoholinkäyttö voi alkaa näkyä esimerkiksi maksan toiminnassa. Juomistapoihin ja juodun alkoholin määrään kannattaa kiinnittää huomiota ja vähentää sitä.

Korkean riskin taso terveillä työikäisillä naisilla on 12 annosta tai enemmän viikossa ja terveillä työikäisillä miehillä 23 tai enemmän viikossa. Korkean riskitason juominen on alkoholin ongelmakäyttöä, josta syntyy todennäköisesti terveyshaittoja. Alkoholinkäyttöön tulisi tällöin puuttua.

Yksi alkoholiannos vastaa esimerkiksi yhtä pientä keskiolutpulloa tai neljää senttilitraa kirkasta viinaa. Noin puoli miljoonaa suomalaista juo alkoholia yli riskirajojen.

Humalajuominen on Suomessa verrattain yleistä, sillä 57 prosenttia aikuisväestöstä on juonut itsensä humalaan vähintään kerran edeltävän vuoden aikana.  

Yksi alkoholiannos on:

  • 0.33 l eli pieni pullo keskiolutta tai siideriä
  • 12 cl mietoa viiniä
  • 8 cl väkevää viiniä
  • 4 cl viinaa (40%)

Esimerkkejä:

  • 0,33 l I olutta = 0,5 annosta
  • 0,33 l IV olutta = 1,25 annosta
  • 0,5 l III olutta = 1,5 annosta
  • 0,5 l siideriä = 1,5 annosta
  • 0,5 l A-olutta = 2 annosta
  • 0,75 l mietoa viiniä = 6-7  annosta
  • 0,75 l väkevää viiniä = 11  annosta
  • 0,5 l viinaa = 13 – 14 annosta

Miten voin arvioida omaa alkoholinkäyttöäni? 

Laajoissa tutkimuksissa on todettu, että täysin riskitöntä alkoholinkäyttöä ei ole olemassakaan. Yllä esiteltyjen riskirajojen määrittelyssä on yritetty löytää tasapaino ja päädytty määrittelemään matalan riskin tasoksi terveille työikäisille naisille enintään yksi annos ja terveille työikäisille miehille enintään kaksi annosta päivässä.

Tällä tasolla alkoholista aiheutuva terveysriski on matala, vaikkakin syöpäriskit kohoavat jo tällä annostasolla.

Ihmisillä on taipumusta aliarvioida omaa riskikäyttäytymistään. Tämä koskee myös alkoholin riskejä. Alkoholin kuluttajista, joiden alkoholinkulutus vastaa korkean riskitason kulutustasoa, lähes 60 prosenttia pitää itseään kohtuukäyttäjänä.

Toisaalta korkean riskin käyttäjistä 40 prosenttia on yrittänyt vähentää käyttöään. Vähentämisen tarpeen tiedostaminen ja tunnustaminen onkin ensimmäinen askel alkoholinkäytön hallintaan.   

Jos olet huolissasi omasta alkoholinkäytöstäsi, voit verrata omaa alkoholin kulutustasi riskirajoihin. Hyvä oma-apu on myös AUDIT-testin tekeminen. Tutustu AUDIT-testiin täällä (huugo.fi) tai ikääntyneille tarkoitettuun AUDIT-testiin.

Lisäksi on hyvä tarkkailla omaa terveyttään. Varhaisia liiallisen alkoholinkäytön oireita ovat esimerkiksi vatsavaivat, univaikeudet ja kohonnut verenpaine. Myös kyvyttömyys lopettaa tai rajoittaa omaa juomistaan sekä läheisesi tai vaikkapa työtoverin esittämä huoli juomisestasi ovat merkkejä siitä, että alkohoinkäytön hallinnassa voi olla ongelmia.

Mistä apua omiin tai läheisen ongelmiin?

Liialliseen alkoholinkäyttöön on saatavilla apua monesta paikasta. Voit ottaa yhteyttä esimerkiksi omaan terveysasemaasi, opiskelijaterveydenhuoltoon tai työterveyteen, josta lääkäri voi tarvittaessa ohjata sinut päihdehoitoon. Voit olla myös suoraan yhteydessä lähimpään A-klinikkaan tai päihdeklinikkaan. Tutustu hoitopaikkojen yhteystietoihin.

Tutustu myös Alkoholinkäytön vähentäminen – miten pääsen alkuun? -artikkeliimme!

Päihdeneuvonta

Matalan kynnyksen ammatillista keskusteluapua ja neuvontaa saa ympärivuorokauden anonyymisti ja maksuttomasti EHYT ry:n Päihdeneuvonnasta. Autamme sinua vuoden jokaisena päivänä.

Soita 0800 900 45

Lähteet: Päihdelinkki, THL, Tilastokeskus ja Duodecim-terveyskirjasto