Ratkaisuja kunnille ja hyvinvointialueille
Kunnat ja hyvinvointialueet voivat omilla päätöksillään vaikuttaa siihen, autetaanko ihmisiä vasta kun ongelmat syvenevät vai voitaisiinko ongelmien syntyminen ehkäistä ennalta. Ennaltaehkäisy on tehokkain tapa torjua ongelmia niin yhteiskunnan kuin yksilöiden tasolla.
Ehkäisevää päihdetyötä tarvitaan kaikkialla: oppilaitoksissa, työpaikoilla ja perheissä. Kun tehdään päätöksiä huolehtien alueen asukkaiden hyvinvoinnista, varmistetaan myös edellytykset terveelle taloudenhoidolle. Ehkäisevä päihdetyö on kannattava sijoitus terveempään yhteiskuntaan. Olemme luoneet ratkaisuja ja suosituksia, miten ehkäisevää päihdetyötä voi toteuttaa niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla.
Miten ehkäisevää päihdetyötä voi tehdä (asuin)kunnassani?
Kunnan koosta riippuu, millaista ehkäisevää päihdetyötä siellä on hyvä tehdä. Tutustu suosituksiin!
Ehkäisevää päihdetyötä tehdään tulevien rakenneuudistusten jälkeen kunnissa yhä osana hyvinvoinnin edistämistä. Hyvän ja toimivan ehkäisevän työn tekemiseen on monia eri mahdollisuuksia. Yhteistä näille toimille on, että ne parantavat asukkaiden elämänlaatua, terveyttä ja hyvinvointia sekä tekevät kunnasta yhä kilpailukykyisemmän ja saavat aikaan säästöjä. Kuntien ehkäisevää päihdetyötä määrittää laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä. Kunta voi lisäksi tukea ja kehittää ehkäisevää päihdetyötä monen muun toimen avulla.
Alla on listattu ja ideoitu ehkäisevän päihdetyön toimintatapoja kunnan koko huomioiden. Poimi sopivat toiminnat omaan kuntaasi. Ehkäisevä työ kannattaa, on kunnan koko mikä tahansa.
Alle 5000 asukkaan kunta
- Kunnassa tehtävä ehkäisevä päihdetyö kattaa mahdollisuuksien mukaan kaikki ikä- ja kohderyhmät.
- Kunnan ammattilaisia kannustetaan osallistumaan ehkäisevän päihdetyön koulutuksiin.
- Kunnan verkkosivuilla kerrotaan palveluista, joista saa tietoa päihteistä. Kunnalla on myös omaa neuvontaa.
- Kaikki päihteet sekä rahapelaaminen on huomioitu ehkäisevässä päihdetyössä.
- Ehkäisevän päihdetyötä toteuttaa vastuuhenkilö, joka tuo työssään esiin päihdeteemoja. Seudulla on oma yhdyshenkilö.
- Kunnassa on ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava lakisääteinen toimielin, mutta varsinaista tehtävää voi hoitaa toimielimen nimittämä monialainen työryhmä.
5000–50 000 asukkaan kunta
- Kunnassa tehdään säännöllisesti ehkäisevää päihdetyötä kaikkien ikä- ja väestöryhmien kanssa.
- Kunnan ammattilaiset osallistuvat seudullisiin koulutuksiin ja koulutustapahtumiin säännöllisesti.
- Kunta tarjoaa palveluita, joista saa tietoa päihteistä ja joista voi varata keskusteluajan ammattilaiselle. Palveluita voidaan toteuttaa yhdessä seudun muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa?
- Ehkäisevää päihdetyössä tehdään monesta näkökulmasta ja huomioidaan erilaiset päihteet ja rahapelaaminen mahdollisuuksien mukaan. Menetelmiä on useita ja ne on räätälöity kohderyhmien mukaan.
- Nuorille on tarjolla muutamia päihteettömiä vapaa-ajanviettopaikkoja, kuten nuorisotaloja.
- Kunnassa on järjestöjen ylläpitämiä päihteettömiä kohtaamispaikkoja myös aikuisille. Kunta tukee järjestötoimintaa.
- Ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen on nimetty vastuuhenkilö, joka tuo työssään esiin ehkäisevän päihdetyön teemoja. Henkilölle on varattu työhön aikaa. Seudulla on oma yhdyshenkilö.
- Kunnassa on ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin. Lisäksi kunta on mukana seudullisessa kuntien yhteistyöryhmässä. PAKKA-työhön osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. (linkki Pakkaan)
- Kunnalla on ehkäisevää päihdetyötä ohjaava suunnitelma ja se on kirjattu hyvinvointikertomukseen.
- Päihdeteemoista tehdään päihdekysely ja tiedotetaan tuloksista kuntalaisille esimerkiksi verkkosivuilla.
50 000-100 000 asukkaan kunta
- Kunnassa tehdään ehkäisevää päihdetyötä säännöllisesti kaikkien ikä- ja väestöryhmien kanssa.
- Kunnan ammattilaiset osallistuvat säännöllisesti seudullisiin koulutuksiin ja koulutustapahtumiin. Kunnassa järjestetään myös omia yhteisiä koulutuksia eri toimijoille.
- Kunnalla on palveluita, joista saa tietoa päihteistä sekä keskusteluapua myös ilman ajanvarausta. Apua ja tukea tarvitsevia henkilöitä ohjataan palveluiden piiriin ja lisäksi läheisten tarpeet huomioidaan. Palveluiden suhteen tehdään seudullista yhteistyötä.
- Nuorille on tarjolla useita erilaisia vapaa-ajanviettopaikkoja. Harrastustoiminta on koordinoitua ja siitä tiedotetaan. Harrastus- ja urheilutoiminnassa huomioidaan päihdeasiat.
- Aikuisille on päihteettömiä kohtaamispaikkoja esimerkiksi järjestöjen tuottamana, kunta tukee palveluita laajasti.
- Järjestöt ovat kuntien kumppaneita ehkäisevässä päihdetyössä. Järjestöjä tuetaan kunnassa laajasti.
- Ehkäisevälle päihdetyölle on nimetty päätoiminen koordinaattori, joka varmistaa ehkäisevän päihdetyön toteutumista kunnassa. Seudulla on oma yhdyshenkilö.
- Kunnassa on lakisääteinen toimielin, joka vastaa ehkäisevästä päihdetyöstä kunnassa ja kunnalla on oma sisäinen monialainen työryhmä. Lisäksi kunta on aktiivisesti mukana seudullisessa yhteistyöryhmässä. Kunta osallistuu säännöllisesti alueelliseen PAKKA-työhön.
- Kunnan ehkäisevää päihdetyötä ohjaa oma suunnitelma, ja lisäksi suunnitelma on kirjattu hyvinvointikertomukseen. Päihdeteemoista tiedotetaan säännöllisesti esimerkiksi verkkosivuilla.
yli 100 000 asukkaan kunta
- Kunnassa tehdään ehkäisevää päihdetyötä säännöllisesti kaikkien ikä- ja väestöryhmien kanssa. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään laajasti erilaisten kohderyhmien kanssa (esim. maahanmuuttajat, seksuaalivähemmistöt, kehitysvammaiset). Kunnan eri sektoreille järjestetään ehkäisevän päihdetyön koulutuksia esimerkiksi päihteiden puheeksiotosta. Kouluttautumista seurataan.
- Aikuisille on tarjolla räätälöidysti ehkäisevää päihdetyötä ja neuvontaa joko kunnan omana toimintona, ostopalveluna tai järjestösektorin kanssa toteutettuna. Läheisille on tarjolla laajasti tukea.
- Kunnan ehkäisevä päihdetyö kattaa kaikki päihteet sekä rahapelaamisen. Eri aihealueille voi olla omat poikkihallinnolliset työryhmät. Yhteistyö kolmannen sektorin (järjestöjen) kanssa on monipuolista ja laajaa. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään useilla menetelmillä ja kunnan eri toimille tarjotaan apua menetelmien käyttöönotossa.
- Nuorille on tarjolla monipuolisesti vapaa-ajantoimintoja. Osa harrastustoiminnasta on maksutonta. Kunnan vapaa-ajantoiminnalla on oma ehkäisevän päihdetyön suunnitelma. Urheilutoiminta on päihteetöntä, esimerkiksi nuuskan käyttö on kiellettyä.
- Kunnalla on omia kohtaamispaikkoja aikuisille ja ikäihmisille, tai kunta tukee järjestöjen ylläpitämää toimintaa. Kunnan eri toiminnot tekevät yhteistyötä kohtaamispaikkojen kanssa esimerkiksi tarjoamalla neuvontaa. Järjestöyhteistyö on aktiivista koko kunnassa. Järjestöjä tuetaan rahallisesti ja esimerkiksi tarjoamalla toimintatiloja.
- Kunnassa on ehkäisevän päihdetyön päätoiminen koordinaattori tai useita koordinaattoreita. Koordinaattorit toimivat esimerkiksi kohderyhmäkohtaisesti (nuoret, aikuiset jne) tai alueellisesti.
- Kunnassa on lakisääteisen toimielimen lisäksi monialainen työryhmä, johon kuuluu kunnan toimialojen edustajien lisäksi järjestöt, poliisi, seurakunnat ja lupavalvonta. Kunta vastaa alueen PAKKA-toiminnasta. Lisäksi kunta on aktiivisesti mukana seudullisessa yhteistyöryhmässä.
- Kunnan ehkäisevää päihdetyötä ohjaa oma suunnitelma, ja lisäksi suunnitelma on kirjattu hyvinvointikertomukseen. Hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmissa kerrotaan kuntalaisten hyvinvoinnista, päihteiden käytöstä, ehkäisevän päihdetyön edistymisestä, laatumittareista ja tulevaisuuden suunnitelmista.
Laki ehkäisevästä päihdetyöstä velvoittaa jatkossa myös hyvinvointialueita
Sote-uudistuksen myötä laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä uudistuu koskemaan jatkossa myös hyvinvointialueita (HE56/2021). Hyvinvointialueen vastuulla on tukea alueensa kuntia ehkäisevässä päihdetyössä ja huolehtia ehkäisevästä päihdetyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Hyvinvointialueen ehkäisevän päihdetyön tehtäviä ovat lain mukaan alueen päihdeolojen seuranta ja niistä tiedottaminen, päihdehaittoja vähentävän tiedon tarjoaminen yksilöille ja koko alueen väestölle, ehkäisevän päihdetyön osaamisen tukeminen tehtävissään ja ehkäisevän päihdetyön esittäminen ja edistäminen omassa hallinnossaan.
Hyvinvointialueen tulee myös huolehtia, että toimet sovitetaan yhteen kuntien, viranomaisten, alueen asukkaiden, yhteisöjen ja elinkeinotoimen kanssa. Lisäksi on edistettävä alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia päihdehaittojen vähentämiseksi.
Ratkaisuja hyvinvointialueiden ehkäisevään päihdetyöhön
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT on koonnut ratkaisuja ehkäisevään päihdetyöhön aluevaltuustojen ja hyvinvointialueiden työn tueksi. Ratkaisuja voi hyödyntää hyvinvointialueiden hyte-työn suunnittelussa, esimerkiksi hyvinvointialueiden strategioissa, palvelustrategioissa sekä hyvinvointikertomuksissa- ja suunnitelmissa.
1. Palvelut: Ehkäisevä päihdetyö toteutuu sosiaali- ja terveyspalveluissa
Kaikki ehkäisevän päihdetyön aiheet huomioidaan sote-palveluissa. Henkilöstöllä on käytössään työkaluja ja materiaalia kaikista ehkäisevän päihdetyön aiheista.
- Ehkäisevään päihdetyöhön kuuluu alkoholin ja nikotiinituotteiden lisäksi rahapelaaminen, huumeet ja väärinkäytettynä lääkkeet.
- Digipelihaittojen ehkäisy, osana rahapelihaittojen ehkäisyä on tullut uutena aiheena mukaan osaksi ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. Digipelaaminen on toiminnallinen riippuvuus. Ehkäisevän päihdetyön laissa sitä ei toistaiseksi mainita, mutta se nostetaan esiin uutena aiheena STM:n Päihde- ja riippuvuusstrategiassa (2021) ja THL:n ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman väliarviointiraportissa (2021).
Ehkäisevä päihdetyön osaamista tarvitaan niin sosiaali- kuin terveyspalveluissa tehtävässä työssä.
- Henkilöstön ehkäisevän päihdetyön osaamista vahvistetaan tarjoamalla koulutusta ja työkaluja.
- Sote-palveluja ovat mm: perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sairaalapalvelut, hammashoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, perhekeskukset, äitiys- ja lastenneuvolat, lastensuojelu, aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, ikääntyneiden asumispalvelut, kotihoito, kuntoutus
Päihteisiin ja rahapelaamiseen liittyvää tietoa, neuvontaa ja keskustelumahdollisuuksia tarjotaan alueen asukkaille matalalla kynnyksellä, saavutettavasti, asukkaiden tarpeet huomioiden.
- Tietoa ja palvelua tarjotaan kohtaamalla asiakkaita. Palveluihin on voitava hakeutua myös ilman ajanvarausta.
- Tietoa ja palvelua tarjotaan kohtaavan työn lisäksi verkkopalveluiden ja -materiaalien avulla. Palveluihin voidaan linkittää mukaan järjestöjen tarjontaa, esimerkiksi päihteiden käytön ja pelaamisen itsearviointi- ja oma-apumateriaalit.
- Sote-palveluita ja neuvontaa tarjotaan alueen yhteisöjen tapahtumissa ja järjestöjen ylläpitämissä päihteettömissä kohtaamispaikoissa.
Päihteet ja rahapelaamien osataan ottaa puheeksi kaikissa sote-palveluissa, eri päihdeaiheista ja eri ikäisten ihmisten kanssa. Tukea ja palveluja tulee olla saatavilla.
- Puheeksi ottaminen tehdään matalalla kynnyksellä. Puheeksioton tukena voidaan käyttää erilaisia päihteiden käyttöä ja pelaamista kartoittavia kysymyksiä ja testejä.
- Mikäli potilaan päihteiden käyttöön tai rahapelaamiseen liittyy haittaa tai riskejä, annetaan potilaalle mini-intervention mukaista lyhytneuvontaa. Toteutuneet mini-interventiot kirjataan perusterveydenhuollon Avohilmo-järjestelmään.
- Apua ja tukea tarvitsevat henkilöt ohjataan päihteidenkäyttöön liittyvän tuen tai hoidon piiriin. Oikea-aikainen palveluihin ja hoitoon pääsy ehkäisee lisähaittojen syntymistä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluketjukuvauksiin linkitetään mukaan ehkäisevän päihdetyön materiaalit ja toiminta, jotka tukevat potilaan elintapaohjausta ja toimintakyvyn tukea.
- Palveluketjukuvauksiin voidaan linkittää esimerkiksi päihteidenkäytön ja rahapelaamisen itsearviointi- ja oma-apumateriaaleja, järjestöjen neuvontapuhelimet ja -chatit, vertais- ja tukihenkilötoiminta ja päihteettömät kohtaamispaikat.
- Hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden materiaalit ja toiminta kootaan yhteen helposti niin asukkaiden kuin sote-ammattilaisten saataville.
2. Rakenteet: Hyvinvointialueen rakenteet ja hallinto edistävät ehkäisevää päihdetyötä
Hyvinvointialueen strategiassa linjataan ehkäisevästä päihdetyöstä osana asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Ehkäisevän päihdetyön rooli osana alueen sosiaalisesti kestävää kehitystä tunnistetaan.
- Järjestöt tarjoavat mm. asiantuntija- ja kokemustietoa, menetelmiä ja vapaaehtoistoimintaa. Lisäksi osa järjestöistä toimii palvelutuottajina.
- Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö huomioidaan laajasti ja linjataan tuesta alueen järjestöille ja vapaaehtoisille. Järjestöjen tukeminen voi olla taloudellista tai esimerkiksi tilojen tarjoamista.
Hyvinvointialueen sote-palvelustrategiassa huomioidaan asukkaiden ja järjestöjen osallistuminen sote-palveluketjujen- ja kokonaisuuksien suunnitteluun.
Hyvinvointialueen henkilöstöstrategiassa linjataan henkilöstön ehkäisevän päihdetyön osaamisen kehittämisestä ja koulutusmahdollisuuksista.
Hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen- ja suunnitelman osaksi laaditaan ehkäisevän päihdetyön suunnitelma.
- Hyvinvointisuunnitelmaan / ehkäisevän päihdetyön suunnitelmaan on kuvattu alueen päihdeolot, ehkäisevän päihdetyön tavoitteet, toimenpiteet ja niiden seuranta.
- Suunnitelmaa laadittaessa hyödynnetään järjestöjen alueellista tietoa ihmisten tarpeista, toiveista ja haasteista. Järjestöjen menetelmiä, koulutuksia ja muuta tarjontaa hyödynnetään hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa.
- Ehkäisevä päihdetyö huomioidaan alueen lasten ja nuorten hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmassa sekä alueellisessa oppilashuollon suunnitelmassa.
Hyvinvointialueille nimetään ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, joka suunnittelee ja koordinoi hyvinvointialueen ehkäisevän päihdetyön toimintaa ja yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä määrittää hyvinvointialueen vastuut ja tehtävät.
Ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun ja koordinaatioon varataan riittävät resurssit. Ehkäisevälle päihdetyölle määritellään selkeät tavoitteet ja koordinaattorille työaikaa niiden toteuttamiseen. Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori tekee yhteistyötä hyvinvointialueen hyte-koordinaattorin kanssa.
Hyvinvointialueelle nimetään järjestökoordinaattori, joka hoitaa järjestöyhteistyötä. Järjestökoordinaattori vastaa yhteistyöstä hyvinvointialueen ja kansalaisjärjestöjen välillä ja tuntee alueensa järjestötoiminnan.
Hyvinvointialueella toimivien järjestöjen yhteistyörakenteita, kuten järjestöneuvottelukuntia hyödynnetään ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa ja koordinoinnissa.
3. Osallisuus: Asukkaat ja järjestöt osallistuvat hyvinvointia edistävään työtön
Alueen asukkaiden ja järjestöjen tietoa hyödynnetään sote-palvelujen suunnittelussa. Erikseen nimetyn hyvinvointialueen järjestökoordinaattorin työ tukee asukkaiden osallisuutta.
- Järjestöjen asiantuntija- sekä kokemustietoa ja tukimateriaaleja hyödynnetään hyvinvointialueen sote-palveluketjukuvausten suunnittelussa.
- Palveluiden käyttäjien, kokemusasiantuntijoiden ja vertaisten kokemustietoa hyödynnetään päihdepalvelujen suunnittelussa.
Hyvinvointialue osallistuu alueelliseen PAKKA-työhön (Alpakka) yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
- Pakka-toimintamallissa ehkäistään paikallisia alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittoja. Hyviä käytäntöjä ovat mm. päihdetilannekyselyt, ikärajavalvonnan ostokokeet, tapahtumien päihdelinjaukset ja valvonta sekä lupalausunnot alkoholimyyntilupiin.
- Hyvinvointialueen yhteistyökumppaneita PAKKA-työssä ovat mm. asukkaat, järjestöt, kunnat ja niiden eri toimialat, AVI, poliisi ja elinkeinoelämä.
Asukkaille viestitään päihde- ja peliteemoista säännöllisesti. Ehkäisevän päihdetyön viestintäkampanjoita ja -tapahtumia järjestetään yhteistyössä alueen yhteisöjen kanssa.
4. Yhdyspinnat: Ehkäisevää Päihdetyötä tehdään yhdessä yli sektorirajojen
Ehkäisevää päihdetyötä tehdään yli rakenteellisten sektorirajojen.
- Ehkäisevän päihdetyön lakiuudistuksen myötä hyvinvointialue tukee alueensa kuntia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään kunnissa esimerkiksi nuorisotyössä, kouluissa, vapaa-ajan palveluissa sekä asukkaiden elinympäristöistä huolehtien.
- Hyvinvointialueen asukkaat ovat ehkäisevän päihdetyön piirissä asuinpaikastaan riippumatta. Työtä suunnitellessa huomioidaan sen alueellinen tavoittavuus.
Ehkäisevää päihdetyötä tehdään yhdessä yli sisällöllisten sektorirajojen. Ehkäisevä päihdetyö on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.
- Mielenterveyden edistämisen tavoitteita ja toimia suunnitellaan yhteistyössä ehkäisevän päihdetyön toimijoiden kanssa.
- Koulujen ja oppilaitosten ehkäisevää päihdetyötä suunnitellaan alueellisissa opiskeluhuoltosuunnitelmissa ja hyvinvointialueiden alueellisissa opiskeluhuoltoryhmissä. Varmistetaan, että opiskeluhuoltolain mukainen yhteisöllinen ja ehkäisevä työ jatkuu koulujen (kuntien sivistystoimi, koulutuksen järjestäjät) ja opiskeluhuollon (hyvinvointialueiden sote-henkilöstö) yhteistyönä. Kuntien nuorisotyö on mukana koulujen ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Ehkäisevää päihdetyötä tehdään eri ikäisten asukkaiden ja erilaisten väestöryhmien kanssa.
- Huomioidaan eri väestöryhmien tarpeita ja tehdään ehkäisevää päihdetyötä alueen asukkaiden kanssa. Toiminnan ja materiaalien suunnittelussa huomioitavia tekijöitä ovat mm. ihmisten ikä, toimintakyky, etninen tausta, koulutus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuolen moninaisuus.
- Hyödynnetään eri ikäisille, erikielisille ja erilaisille väestöryhmille suunnattuja järjestöjen tukimateriaaleja ja toimintaa.
- Huomioidaan myös päihteitä käyttävien ja riippuvuushaittoja kokevien ihmisten läheisten tarpeet. Tarpeita ovat mm. tuki omaan jaksamiseen, oman sairastumisen riskin vähentämiseen ja mahdollisuus auttaa läheistään.
Ehkäisevää päihdetyötä suunnitellaan ja koordinoidaan hyvinvointialueen monialaisissa työryhmissä, joissa järjestöillä on edustus.
- Monialaisia työryhmiä voi olla yhtä aikaa erilaisia, niin hyvinvointialueen sisäisiä, kunnan ja aluehallintoviraston kanssa yhteisiä, kuin muita toimijoita mukaan kutsuvia.
- Hyvinvointialueen ehkäisevän päihdetyön koordinaattori suunnittelee ja koordinoi ehkäisevää päihdetyötä kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Hyvinvointialueen järjestökoordinaattori tukee asukkaiden osallisuutta ja järjestöyhteistyötä.
Tutustu myös:
Sivu
