Rahapelaaminen

Rahapelaaminen on Suomessa arkista ja se on perinteisesti koettu koko kansan yleishyödylliseksi huviksi. Suomalaiset pelaavat paljon, joten meillä on väkilukuun suhteutettuna runsaasti pelaamiseen liittyviä haittoja.

Mies pelaa rahapeliä kaupassa. Kaksi lasta katselee vierestä.
Kuva: Jukka Rapo / EHYT ry

Suomessa rahapelihaittojen ehkäisy on linjattu rahapelipolitiikan pääasialliseksi tavoitteeksi. Siksi pelihaittoja pitäisi ehkäistä konkreettisilla tavoilla.

EHYT ry ehkäisee haittoja, joita ongelmallinen rahapelaaminen aiheuttaa sekä yksilölle, yhteisölle että yhteiskunnalle. Ehkäisevä päihdetyö keskittyy riskitason pelaamiseen, mikä auttaa ehkäisemään ongelman syntymistä. Lue lisää EHYTin rahapelihaittojen ehkäisytyöstä täältä.

Rahapelien sääntely ja lait

Rahapelaamisella tarkoitetaan pelaamista, jossa pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoista vastiketta. Suomessa rahapelaamista säätelee arpajaislaki. Arpajaislaki määrittelee rahapelit toiminnaksi, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahavoiton. 

Suomessa rahapelien järjestämisen yksinoikeus on annettu Veikkaukselle ja rahapelien valvonta kuuluu Poliisihallituksen arpajaishallintoyksikölle. 

Vuonna 2015 astui voimaan laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä.  Rahapeliongelmien ehkäisystä tuli osa ehkäisevää päihdetyötä, johon kuuluvat myös alkoholi-, huumausaine-, tupakka- sekä muiden päihtymiseen käytettävien aineiden haittojen ehkäisy. Lain tavoitteena on edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa varmistamalla ehkäisevän työn toimintaedellytykset koko maassa. Sen tarkoituksena on myös tukea kuntien tekemän työn kehittämistä ja tehostamista.

Tutustu EHYTin rahapelipoliittisiin kantoihin täällä.

Suomalaisten rahapelaaminen

Suosituimpia rahapelejämme ovat lotto, arvat ja rahapeliautomaatit. Suomalaisista lähes 80 prosenttia on pelannut viimeisen vuoden aikana jotain rahapeliä. Tästä joukosta 65 prosenttia pelaa maltillisesti ja 11 prosenttia eli 397 000 henkilöä pelaa riskitasolla.

Suomalaisista 15–74-vuotiaista kolmella prosentilla, eli noin 112 000:lla, on rahapeliongelma. Rahapeliongelmaisista 52 000:lla on todennäköisesti myös rahapeliriippuvuus. Lue lisää rahapeliongelman yleisyydestä THL:n raportista.

Infograafi suomalaisten rahapelaamisesta. 65% pelaa maltilla. 11% pelaa riskillä ja 3%:lla on peliongelma. 22% ei pelaa ollenkaan.
Infograafi: Suomalaisten rahapelaaminen. Lähde: THL 2020.
Mistä rahapeli-ilmiössä on kyse? Katso video!

Riskitason pelaaminen ja altistavat tekijät

Kaikista riskitason pelaajista ei tule ongelmapelaajia, mutta moni ongelmapelaaja on ensin ollut riskitason pelaaja.
Rahapelaamisen riskeille altistavia tekijöitä voidaan tutkimusten perusteella tunnistaa useita. Osa liittyy heikkoon itsetuntoon tai elämyshakuiseen persoonallisuuteen. Mielenterveyden häiriöt ja keskittymisvaikeudet, kuten masennus, skitsofrenia tai ADHD, voivat myös altistaa rahapeliongelmalle. Runsaalla alkoholinkäytöllä voi olla rahapelaamista edistävä vaikutus. Toisille taas rahapelit voivat olla pakokeino vaikeissa elämäntilanteissa, kuten avioeron, työttömyyden tai läheisen kuoleman yhteydessä.  

Lisäksi tietyt lääkkeet voivat laskea impulssikontrollia ja täten altistaa toiminnallisille riippuvuuksille, kuten rahapeliriippuvuudelle. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi Parkinsonin hoitoon käytettävät Levodopa ja Sifrol, tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja skitsofrenian hoidossa käytettävä Abilify. 

Rahapelaaminen puheeksi

Rahapelihaittojen ehkäisyn näkökulmasta on tärkeää ottaa rahapelaaminen puheeksi, tunnistaa riskitason pelaaminen ja asiakkaan pelitavat ja sitä kautta ehkäistä vakavampien pelihaittojen synty. Rahapelaamisen puheeksiotossa sote-ammattilaiset ovat avainasemassa. 

Ammattilaisten puheeksiottamisen tueksi on laadittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, EHYTin sekä Peliklinikan toimesta Rahapelaaminen puheeksi: Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta -tukiaineisto, joka opastaa kuinka ottaa rahapelaaminen puheeksi, tunnistaa riskitason- ja ongelmapelaaminen sekä asiakkaan pelitavat ja kuinka antaa lyhytneuvontaa.   

Tukiaineisto sisältää konkreettisia menetelmiä kuten arvioinnissa käytettäviä mittareita ja lomakkeita asiakastyön tueksi. Rahapelaaminen puheeksi -tukiaineisto muodostuu kolmesta osiosta, jotka voi käydä läpi esimerkiksi peräkkäisillä käyntikerroilla: 

  1. Rahapelaamisen puheeksiottaminen, riskitason ja mahdollisen rahapeliongelman tunnistaminen sekä asiakkaan pelitapojen tarkastelu. 
  1. Rahapelaamisen haittojen ja hyötyjen tarkastelu sekä muutostavoitteen asettaminen. 
  1. Tavoitteessa pysymisen seuraaminen ja jatkotuen tarpeen arviointi. 

Lataa Rahapelaaminen puheeksi -tukiaineisto maksutta Julkarista tai tilaa THL:n kirjakaupasta. 

Tutustu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnattuun, Rahapelaaminen puheeksi -tukiaineistoon pohjautuvaan koulutukseemme. 

Ongelmapelaamisen tunnistaminen

Jos asiakkaalla havaitaan kahden kysymyksen kysymisen jälkeen riskipelaamista, voi häneltä kysyä BBGS (Brief Biological Gambling Screen) -seulan kysymykset, jotka mittaavat rahapeliongelmaa.

Suomessa patologisen pelaamisen eli rahapeliriippuvuuden diagnostinen kriteeri on ICD-10-järjestelmän Pelihimo F63.0.

Rahapeliongelmien esiintyvyys on korkeampi niillä pelaajilla, jotka pelaavat useita kertoja viikossa, useita eri rahapelejä ja erityisesti nopeatempoisia rahapelityyppejä. Rahapeliongelmaan liittyy myös ongelmien kasautumista, joten sitä joudutaan usein käsittelemään osana laajempaa ongelmavyyhtiä.

Ongelmapelaamisen luonne

Rahapeliongelma vaikuttaa jokaisen pelaajan käyttäytymiseen yksilöllisesti. Ongelmassa on tyypillistä, että pelaajan pelaaminen jatkuu ja lisääntyy sen aiheuttamista seurauksista huolimatta. Rahapeliongelmalle ominaisia tunnusmerkkejä on esimerkiksi se, että pelaaminen alkaa hallita elämää, jolloin arkirytmi häiriintyy pelaamisen viedessä kohtuuttoman paljon aikaa ja rahaa. Pelaaminen voi myös mennä perustarpeiden tyydyttämisen ja velvollisuuksien edelle. Peliongelma ei näy ulospäin ja se saattaa piillä taustalla pitkiäkin aikoja vaikuttaen niin pelaajaan itseensä kuin myös hänen ympäristöönsä. Rahapeliongelmaan liittyy vahvasti salailu ja häpeä.

Rahapeliongelma ei ole pelkästään pelaajan ongelma, vaan se koskettaa niin pelaajan läheisiä kuin koko yhteiskuntaakin. Pelaajien lisäksi rahapeliongelma koskettaa 790 000 pelaajan läheistä.

Yksilölle voi liiallisen rahapelaamisen myötä koitua esimerkiksi talous-, mielenterveys- tai ihmissuhdeongelmia. Yhteisöllisesti tarkasteltuna rahapeliongelma voi tuoda mukanaan taloudellisten ongelmien lisäksi sosiaalisia ongelmia ja jopa aiheuttaa lähisuhdeväkivaltaa. Yhteiskunnallisella tasolla aiheutuu hoidon ja sosiaalitoimen kustannuksia, poissaoloja töistä, laskenutta työtehoa sekä mahdollisesti myös rikollisuutta.
Rahapeliriippuvuuden käypä hoito –suosituksen tekeminen aloitetaan vuonna 2022. Sen oletetaan valmistuvan vuonna 2024. 

Puhutaan rahapelaamisesta -verkosto

EHYT ry on osa valtakunnallista Puhutaan rahapelaamisesta -verkostoa, jonka tavoitteena on lisätä tietoa riskeistä ja vähentää ongelmaan liittyvää häpeää ja stigmaa julkisen keskustelun sekä kampanjoinnin keinoin.

Puhutaan rahapelaamisesta -verkostoon kuuluvat A-klinikkasäätiö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Peliklinikka, Pelituki, Peluuri, Sininauhaliitto, Sosped säätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tiltti.

Apua ja tukea

Jos oma tai läheisen rahapelaaminen mietityttää, kannattaa muistaa, että apua on saatavilla. Apua kannattaa hakea jo varhaisessa vaiheessa. Huolen kanssa ei kannata jäädä yksin.
On hyvä tiedostaa, ettei ammattilaisenkaan tarvitse jäädä yksin, vaan myös heille on apua ja tukea tarjolla työn tueksi.  

Olemme keränneet alle tietoa valtakunnallisista ja alueellisista palveluista, jotka auttavat rahapelaamiseen liittyvissä asioissa.

Valtakunnalliset palvelut

Nimettömät pelurit – Gamblers anonymous (GA) -ryhmät tarjoavat vertaistukea pelaajille.

Pelirajaton tarjoaa ongelmallisesti rahapelaaville ja heidän läheisilleen monipuolista vertaistukea. Työtä tehdään yhdessä koulutettujen vapaaehtoisten vertaisohjaajien kanssa. Pelirajaton-toiminta on osa Sosped-säätiön valtakunnallista toimintaa.

Peluuri toimii valtakunnallisesti auttaen rahapeliongelmaisia, läheisiä sekä ammattilaisia. Toiminta tarjoaa työkaluja oma-apuun sekä ammatillista ja vertaistukea puhelimitse, verkossa ja chatissa. Peluurilla on myös kahdeksan viikon Peli poikki -ohjelma.

Mapeli-hanke tarjoaa tietoa ja tukea venäjänkielisille rahapelihaittoja kohtaaville. Mapeli on Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO ry:n hanke vuosille 2020-2022.

Laitoshoitoa tarjoavat muun muassa A-klinikkasäätiön päihdesairaala, Avominne Päihdeklinikka Oy, Kantamo Oy, Kankaanpään A-koti, Esperi Ventusranta, Päijät-Hämeen Myllyhoitoklinikka sekä ruotsinkielisille Pixne-klinikka

Suomi.fi-verkkosivulta löydät kootusti järjestöjen, viranomaisten ja vertaisten antaman avun.

Alueelliset palvelut

Suurimmissa kaupungeissa apua löytyy päihde- ja mielenterveyspalveluista. 

Kuopion kriisikeskus tarjoaa keskustelutukea vaikeasta elämäntilanteesta selviytymisessä. Keskustelu on mahdollista Kuopion kriisikeskuksella, verkkovastaanotolla tai puhelimitse. Rahapeliongelmiin liittyvissä asioissa vastaanotolle voi hakeutua oman kunnan maksusitoumuksella tai itse maksavana asiakkaana. Myös läheinen voi hakeutua perusvastaanotolle ajanvarauksen kautta tai osallistua sovitusti pelaajan tapaamiskäynneille. Puhelinajanvaraus: ma-to (klo 8-10), p. 017 262 7733.

Pääkaupunkiseudun Peliklinikka on rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus, josta saa apua myös muusta digipelaamisesta ja netin liikakäytöstä aiheutuviin haittoihin. Peliklinikka on pääkaupunkiseudun kuntien, järjestöjen ja valtion yhteishanke. Peluuri ja Tiltti ovat osa Peliklinikan toimintaa. 

Itä- ja Keski-Suomen Pelituki tuottaa ja välittää tietoa raha- ja digipelaamisesta, peliongelmista ja liiallisesta internetin käytöstä. Pelituessa kehitetään peli- ja nettihaittojen ehkäisyä, tunnistamista ja hoitoa Itä- ja Keski-Suomessa.

Jyväskylän Sovatek-säätiö tarjoaa palveluja ongelmallisesti pelaaville avokuntoutuksen yksilötyönä ja yhteistyönä vieroitusosaston kanssa. Lisäksi tarjolla on 1-2 kertaa vuodessa järjestettävä Pelikuntoutuskurssi. Hoidon tarpeen arviointi voidaan suorittaa arviontivastaanotolla Kyllön terveysasemalla tai se on tehty jossain muussa hoitoyksikössä, joka ohjaa hoitoon Sovatekille. 

Pääkaupunkiseudun Tiltti sijaitsee Helsingin Hakaniemessä Peliklinikan yhteydessä. Tilttiin ovat tervetulleita rahapelaajat ja heidän läheisensä yhdessä tai erikseen. Avoimiin oviin voi osallistua ilman ajanvarausta maksuttomasti. Tiltissä voi puhua työntekijän ja muiden kävijöiden kanssa. Asioiminen nimettömänä on mahdollista.

Tiltti Kotka/Hamina tarjoaa matalankynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa keskiviikkoisin vuoroviikoin Kotkassa ja Haminassa. Toimintaa ylläpitää Kaakkois-Suomen Sininauha ry.

Tiltti Satakunta on maksuton, matalan kynnyksen tukipiste rahapeliongelmiin. Tarjolla on tietoa, päivystysvastaanottoa sekä ryhmä- ja vertaistoimintaa Porissa ja Raumalla. Taustatahona kolmivuotisessa (2020-2023) hankkeessa on Porin Sininauha.