Rahapelaaminen

Rahapelaaminen on Suomessa arkista ja se on perinteisesti koettu koko kansan yleishyödylliseksi huviksi. Suomalaiset pelaavat paljon, joten meillä on väkilukuun suhteutettuna runsaasti pelaamiseen liittyviä haittoja.

Mies pelaa rahapeliä kaupassa. Kaksi lasta katselee vierestä.
Kuva: Jukka Rapo / EHYT ry

Suomessa rahapelihaittojen ehkäisy on linjattu rahapelipolitiikan pääasialliseksi tavoitteeksi. Siksi pelihaittoja pitäisi ehkäistä konkreettisilla tavoilla.

EHYT ry ehkäisee haittoja, joita ongelmallinen rahapelaaminen aiheuttaa sekä yksilölle, yhteisölle että yhteiskunnalle. Ehkäisevä päihdetyö keskittyy riskipelaamisen tunnistamiseen, mikä auttaa ehkäisemään ongelman syntymistä. Lue lisää EHYTin rahapelihaittojen ehkäisytyöstä täältä.

Rahapelien sääntely ja sitä koskevat lait

Rahapelaamisella tarkoitetaan pelaamista, jossa pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoista vastiketta. Suomessa rahapelaamista säätelee arpajaislaki. Arpajaislaki määrittelee rahapelit toiminnaksi, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahavoiton. 

Suomessa rahapelien järjestämisen yksinoikeus on annettu Veikkaukselle ja rahapelien valvonta kuuluu Poliisihallituksen arpajaishallintoyksikölle. 

Vuonna 2015 astui voimaan laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä.  Rahapeliongelmien ehkäisystä tuli osa ehkäisevää päihdetyötä, johon kuuluvat myös alkoholi-, huumausaine-, tupakka- sekä muiden päihtymiseen käytettävien aineiden haittojen ehkäisy. Lain tavoitteena on edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa varmistamalla ehkäisevän työn toimintaedellytykset koko maassa. Sen tarkoituksena on myös tukea kuntien tekemän työn kehittämistä ja tehostamista.

Tutustu EHYTin rahapelipoliittisiin kantoihin täällä.

Suomalaisten rahapelaaminen

Suosituimpia rahapelejämme ovat lotto, arvat ja rahapeliautomaatit. Suomalaisista lähes 80 prosenttia on pelannut viimeisen vuoden aikana jotain rahapeliä. Tästä joukosta 65 prosenttia pelaa maltillisesti ja 11 prosenttia eli 397 000 henkilöä pelaa riskialttiisti.

Suomalaisista 15–74-vuotiaista kolmella prosentilla, eli noin 112 000:lla on rahapeliongelma. Noin 52 000:lla heistä on todennäköisesti myös rahapeliriippuvuus. Lue lisää rahapeliongelman yleisyydestä THL:n raportista.

Infograafi suomalaisten rahapelaamisesta. 65% pelaa maltilla. 11% pelaa riskillä ja 3%:lla on peliongelma. 22% ei pelaa ollenkaan.
Infograafi: Suomalaisten rahapelaaminen. Lähde: THL 2020.
Mistä rahapeli-ilmiössä on kyse? Katso video!

Riskipelaaminen ja altistavat tekijät

Rahapelaamisen riskeille altistavia tekijöitä voidaan tutkimusten perusteella tunnistaa useita. Osa liittyy heikkoon itsetuntoon tai elämyshakuiseen persoonallisuuteen. Mielenterveyden häiriöt ja keskittymisvaikeudet, kuten masennus, skitsofrenia tai ADHD, voivat myös altistaa rahapeliongelmalle. Runsaalla alkoholinkäytöllä voi olla rahapelaamista edistävä vaikutus. Toisille taas rahapelit voivat olla pakokeino vaikeissa elämäntilanteissa, kuten avioeron, työttömyyden tai läheisen kuoleman yhteydessä.  

Lisäksi tietyt lääkkeet voivat laskea impulssikontrollia ja täten altistaa toiminnallisille riippuvuuksille, kuten rahapeliriippuvuudelle. Tällaisia lääkkeitä ovat Parkinsonin hoitoon käytettävät dopamiiniantagonistit, kuten Levodopa, ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja skitsofrenian hoidossa käytettävä Abilify.

Rahapelaaminen puheeksi

Rahapelihaittojen ehkäisyn näkökulmasta on tärkeää ottaa rahapelaaminen puheeksi, tunnistaa riskipelaaminen ja sitä kautta ehkäistä rahapeliongelman synty. Kaikista riskipelaajista ei tule ongelmapelaajia, mutta kaikki ongelmapelaajat ovat olleet riskipelaajia. Tutustu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnattuun Puhutaan rahapelaamisesta -koulutukseemme täällä.

Puheeksiottamisen tueksi on kehitetty EHYT ry:ssä kahden kysymyksen puheeksiottomalli, jonka tarkoituksena on alentaa kynnystä ottaa rahapelaaminen puheeksi asiakkaan kanssa. Malli on lyhyt, helppo ja neutraali tapa puheeksiottoon. Kysymyksiä on kaksi:

  1. Mitä rahapelejä olet pelannut edellisen 12 kuukauden aikana? 
  2. Kuinka usein pelaat? 

Näiden kysymysten avulla syntyy kolme muuttujaa: pelattujen rahapelien määrä, pelaamiskertojen tiheys, sekä miten monta riskialtista peliä pelaaja pelaa. Kun asiakas on vastannut, hänen pelaamistaan verrataan muiden suomalaisten pelaamiseen, jolloin asiakas saa käsityksen pelaamisensa riskien tasosta. 

Riski- ja ongelmapelaajat pelaavat useammin ja useampia eri pelejä kuin maltillisesti pelaavat. Tutustu kahden kysymyksen puheeksiottomalliin Innokylässä. Tai lataa Kaksi kysymystä rahapelaamisesta -esite suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Kaksi kysymystä -rahapelaamisesta (PDF)

Två frågor om penningspelande -material (PDF)

Two questions about gambling (PDF)

Arvoi pelitapojasi -pikkuesite (PDF)

Kahden kysymyksen lisäksi voidaan kysyä myös muun muassa pelaamiseen käytetystä rahasta sekä ajasta. Lisää rahapelaamisen ehkäisyyn liittyviä materiaaleja löydät Työkalut & materiaalit -sivulta.

Katso myös oheinen video rahapelaamisen puheeksiotosta. Artikkeli jatkuu videoupotuksen jälkeen.

Ongelmapelaamisen tunnistaminen

Jos asiakkaalla havaitaan kahden kysymyksen kysymisen jälkeen riskipelaamista, voi häneltä kysyä BBGS (Brief Biological Gambling Screen) -seulan kysymykset, jotka mittaavat rahapeliongelmaa.

Suomessa patologisen pelaamisen eli rahapeliriippuvuuden diagnostinen kriteeri on ICD-10-järjestelmän Pelihimo F63.0.  

Rahapeliongelmien esiintyvyys on korkeampi niillä pelaajilla, jotka pelaavat useita kertoja viikossa, useita eri rahapelejä ja erityisesti nopeatempoisia rahapelityyppejä. Rahapeliongelmaan liittyy myös ongelmien kasautumista, joten ongelmaa joudutaan usein käsittelemään osana laajempaa ongelmavyyhtiä.

Ongelmapelaamisen luonne

Rahapeliongelma vaikuttaa jokaisen pelaajan käyttäytymiseen yksilöllisesti. Ongelmassa on tyypillistä, että pelaajan pelaaminen jatkuu ja lisääntyy sen aiheuttamista seurauksista huolimatta. Rahapeliongelmalle ominaisia tunnusmerkkejä on esimerkiksi se, että pelaaminen alkaa hallita elämää, jolloin arkirytmi häiriintyy pelaamisen viedessä kohtuuttoman paljon aikaa ja rahaa. Pelaaminen voi myös mennä perustarpeiden tyydyttämisen ja velvollisuuksien edelle. Rahapeliongelma ei näy ulospäin ja se saattaa piillä taustalla pitkiäkin aikoja vaikuttaen niin pelaajaan itseensä kuin myös hänen ympäristöönsä. Rahapeliongelmaan liittyy vahvasti salailu ja häpeä.

Rahapeliongelma ei ole pelkästään pelaajan ongelma, vaan se koskettaa niin pelaajan läheisiä kuin koko yhteiskuntaakin. Pelaajien lisäksi rahapeliongelma koskettaa 790 000 pelaajan läheistä.

Yksilölle voi liiallisen rahapelaamisen myötä koitua esimerkiksi talous-, mielenterveys- tai ihmissuhdeongelmia. Yhteisöllisesti tarkasteltuna rahapeliongelma voi tuoda mukanaan taloudellisten ongelmien lisäksi sosiaalisia ongelmia ja jopa aiheuttaa lähisuhdeväkivaltaa. Yhteiskunnallisella tasolla aiheutuu hoidon ja sosiaalitoimen kustannuksia, poissaoloja töistä, laskenutta työtehoa sekä mahdollisesti myös rikollisuutta.

Puhutaan rahapelaamisesta -verkosto

EHYT ry on osa valtakunnallista Puhutaan rahapelaamisesta -verkostoa, jonka tavoitteena on lisätä tietoa rahapelien riskeistä ja vähentää ongelmaan liittyvää häpeää julkisen keskustelun sekä kampanjoinnin keinoin.

Puhutaan rahapelaamisesta -verkostoon kuuluvat A-klinikkasäätiö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Peliklinikka, Pelituki, Peluuri, Sininauhaliitto, Sosped säätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tiltti.

Apua ja tukea

Jos oma tai läheisen rahapelaaminen mietityttää, kannattaa muistaa, että apua on saatavilla! Apua kannattaa hakea jo varhaisessa vaiheessa. Huolen kanssa ei kannata jäädä yksin.

Olemme keränneet alle tietoa valtakunnallisista ja alueellisista palveluista, jotka auttavat rahapelaamiseen liittyvissä asioissa.

Valtakunnalliset palvelut

Nimettömät pelurit – Gamblers anonymous (GA) -ryhmät tarjoavat vertaistukea pelaajille.

Pelirajat’on tarjoaa ongelmallisesti rahapelaaville ja heidän läheisilleen monipuolista vertaistukea. Työtä tehdään yhdessä koulutettujen vapaaehtoisten vertaisohjaajien kanssa. Pelirajat’on on osa Sosped-säätiön valtakunnallista toimintaa.

Peluuri toimii valtakunnallisesti auttaen rahapeliongelmaisia, läheisiä sekä ammattilaisia. Toiminta tarjoaa työkaluja oma-apuun sekä ammatillista ja vertaistukea puhelimitse, verkossa ja chatissa. Peluurilla on myös kahdeksan viikon Peli poikki -ohjelma.

Laitoshoitoa tarjoavat A-klinikkasäätiön päihdesairaala, Kankaanpään A-koti, Esperi Ventusranta sekä ruotsinkielisille Pixne-klinikka

Alueelliset palvelut

Suurimmissa kaupungeissa apua löytyy päihde- ja mielenterveyspalveluista. 

Kuopion kriisikeskus tarjoaa keskustelutukea vaikeasta elämäntilanteesta selviytymisessä. Keskustelu on mahdollista Kuopion kriisikeskuksella, verkkovastaanotolla tai puhelimitse. Rahapeliongelmiin liittyvissä asioissa vastaanotolle voi hakeutua oman kunnan maksusitoumuksella tai itse maksavana asiakkaana. Myös läheinen voi hakeutua perusvastaanotolle ajanvarauksen kautta tai osallistua sovitusti pelaajan tapaamiskäynneille. Puhelinajanvaraus: ma-to (klo 8-10), p. 017 262 7733.

Pääkaupunkiseudun Peliklinikka on rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus, josta saa apua myös muusta digipelaamisesta ja netin liikakäytöstä aiheutuviin haittoihin. Peliklinikka on pääkaupunkiseudun kuntien, järjestöjen ja valtion yhteishanke. Peluuri ja Tiltti ovat osa Peliklinikan toimintaa. 

Itä- ja Keski-Suomen Pelituki tuottaa ja välittää tietoa raha- ja digipelaamisesta, peliongelmista ja liiallisesta internetin käytöstä. Pelituessa kehitetään peli- ja nettihaittojen ehkäisyä, tunnistamista ja hoitoa Itä- ja Keski-Suomessa.

Jyväskylän Sovatek-säätiö tarjoaa palveluja ongelmallisesti pelaaville avokuntoutuksen yksilötyönä ja yhteistyönä vieroitusosaston kanssa. Lisäksi tarjolla on 1-2 kertaa vuodessa järjestettävä Pelikuntoutuskurssi. Hoidon tarpeen arviointi voidaan suorittaa arviontivastaanotolla Kyllön terveysasemalla tai se on tehty jossain muussa hoitoyksikössä, joka ohjaa hoitoon Sovatekille. 

Pääkaupunkiseudun Tiltti sijaitsee Helsingin Hakaniemessä Peliklinikan yhteydessä. Tilttiin ovat tervetulleita rahapelaajat ja heidän läheisensä yhdessä tai erikseen. Avoimiin oviin voi osallistua ilman ajanvarausta maksuttomasti. Tiltissä voi puhua työntekijän ja muiden kävijöiden kanssa. Asioiminen nimettömänä on mahdollista.