Rahapelaaminen
Rahapelaaminen on Suomessa arkista ja se on perinteisesti koettu koko kansan yleishyödylliseksi huviksi. Suomalaiset pelaavat paljon, joten meillä on väkilukuun suhteutettuna runsaasti pelaamiseen liittyviä rahapelihaittoja.
Suomessa rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen on linjattu rahapelipolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi. Siksi pelihaittoja pitäisi ehkäistä konkreettisilla tavoilla.
EHYT ry ehkäisee haittoja, joita ongelmallinen rahapelaaminen aiheuttaa yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle. Ehkäisevä päihdetyö keskittyy riskitason pelaamiseen, mikä tukee varhaista puuttumista ja ehkäisee ongelmien kehittymistä. Lue lisää EHYTin rahapelihaittojen ehkäisytyöstä täältä.
Rahapelien sääntely ja lait
Rahapelaamisella tarkoitetaan pelaamista, jossa pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoista vastiketta. Suomessa rahapelaamista säätelee arpajaislaki. Arpajaislaki määrittelee rahapelit toiminnaksi, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahavoiton. Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti Suomi siirtyy digitaalisten rahapelien osalta lisenssijärjestelmään. Uusia toimilupia aletaan myöntää vuoden 2026 alusta, ja lisenssijärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2027 alussa. Kyseessä on historiallinen muutos, jonka tavoitteena on parantaa rahapelimarkkinoiden valvontaa, ehkäistä haittoja ja ohjata pelaaminen säänneltyihin palveluihin.
Mielestämme tulevaisuuden rahapelipolitiikan on perustuttava kansanterveysnäkökulmaan, joka asettaa etusijalle rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen. Lue EHYTin 5+1 politiikkasuositusta haittoja ehkäisevään rahapelipolitiikkaan.
Suomessa rahapelien järjestämisen yksinoikeus on tällä hetkellä Veikkaus Oy:llä, ja rahapelien valvonnasta vastaa Poliisihallituksen arpajaishallintoyksikkö.
Vuonna 2015 astui voimaan laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä. Rahapeliongelmien ehkäisystä tuli osa ehkäisevää päihdetyötä, johon kuuluvat myös alkoholi-, huumausaine-, tupakka- sekä muiden päihtymiseen käytettävien aineiden haittojen ehkäisy. Lain tavoitteena on edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa varmistamalla ehkäisevän työn toimintaedellytykset koko maassa. Sen tarkoituksena on myös tukea kuntien tekemän työn kehittämistä ja tehostamista.
Valtiovarainministeriö vastaa arpajaisverosta; sisäministeriö vastaa rahapelilainsäädännön valmistelusta ja säätelystä. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa haittojen seurannasta ja ehkäisystä. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö vastaavat yhdessä STM:n kanssa tuottojen jaosta. Veikkauksen omistajaohjaus kuuluu valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikölle. Poliisihallitus vastaa rahapelien toimeenpanon ja markkinoinnin valvonnasta.
Arpajaislain lisäksi rahapelaamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa Veikkaus Oy:n rahapelien toimeenpanosta (1414/2016) sekä sisäministeriön asetuksella Veikkauksen rahapelien säännöistä (2018/1006).
Suomalaisten rahapelaaminen ja rahapelihaitat
Suomalaisista 70 prosenttia on pelannut rahapelejä 12 viime kuukauden aikana. Pelaajista 30 prosenttia pelaa vain internetissä ja 14 prosenttia sekä internetissä että kivijalassa, ja 24 prosenttia ainoastaan kivijalassa. Kivijalkapelaamisella tarkoitetaan rahapelien pelaamista muualla kuin internetissä, kuten kasinolla, kioskeissa tai kaupoissa. Veikkauksen peleistä pelataan eniten lottopelejä tai Jokeria (52 %), arpoja (40 %), rahapeliautomaatteja (18 %) ja päivittäisiä arvontapelejä, kuten Kenoa (17 %).
Alhaisen riskitason pelaaminen on peliongelman lievempi muoto, kun taas kohtalaisen riskitason pelaaminen ja ongelmapelaaminen ovat rahapeliongelman vakavampia muotoja. Vuonna 2023 alhaisen riskin tasolla pelasi noin 325 000 henkilöä (9 %) ja kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla noin 151 000 henkilöä (4,2 %). Miehistä vähintään kohtalaisen riskin tasolla pelasi 6,6 ja naisista 1,8 prosenttia. Vähintään kohtalaisen riskin tasolla pelaaminen oli yleisintä 18–44-vuotiailla. Tavallisimmin koetut rahapelihaitat olivat tunnetason ja taloudelliset haitat.
Rahapelaajista 2,2 % kulutti puolet (50 %) rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta. Lue lisää Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tilastoraportista 15/2024.
Riskitason pelaaminen ja altistavat tekijät
Kaikista riskitason pelaajista ei tule ongelmapelaajia, mutta moni ongelmapelaaja on ensin ollut riskitason pelaaja. Tutkimusten mukaan rahapelaamisen riskeille altistavia tekijöitä ovat muun muassa heikko itsetunto, elämyshakuinen persoonallisuus sekä mielenterveyden häiriöt, kuten masennus, skitsofrenia tai ADHD. Myös runsas alkoholinkäyttö voi lisätä rahapelaamisen riskiä. Joillekin rahapelaaminen voi toimia pakokeinona vaikeissa elämäntilanteissa, kuten avioeron, työttömyyden tai läheisen kuoleman yhteydessä.
Lisäksi tietyt lääkkeet voivat laskea impulssikontrollia ja lisätä alttiutta toiminnallisille riippuvuuksille, kuten rahapeliriippuvuudelle. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi Parkinsonin hoitoon käytettävät levodopaa sisältävät valmisteet ja pramipeksoli (esim. Sifrol), sekä aripipratsoli (esim. Abilify, jota käytetään muun muassa kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja skitsofrenian hoidossa.
Rahapelaaminen puheeksi
Rahapelihaittojen ehkäisyn näkökulmasta on tärkeää ottaa rahapelaaminen puheeksi, tunnistaa riskitason pelaaminen ja asiakkaan pelitavat, ja sitä kautta ehkäistä vakavampien pelihaittojen synty. Rahapelaamisen puheeksiotossa sote-ammattilaiset ovat avainasemassa.
Ammattilaisten puheeksiottamisen tueksi on laadittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, EHYTin sekä Peliklinikan toimesta Rahapelaaminen puheeksi: Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta -tukiaineisto. Se opastaa, kuinka ottaa rahapelaaminen puheeksi, tunnistaa riskitason- ja ongelmapelaaminen sekä asiakkaan pelitavat ja kuinka antaa lyhytneuvontaa.
Tukiaineisto sisältää konkreettisia menetelmiä kuten arvioinnissa käytettäviä mittareita ja lomakkeita asiakastyön tueksi. Rahapelaaminen puheeksi -tukiaineisto muodostuu kolmesta osiosta, jotka voi käydä läpi esimerkiksi peräkkäisillä käyntikerroilla:
- Rahapelaamisen puheeksiottaminen, asiakkaan pelitapojen kartoittaminen, riskitason ja mahdollisen rahapeliongelman tunnistaminen.
- Rahapelaamisen tarkastelu arjessa ja tavoitteen asettaminen.
- Tavoitteessa pysyminen, seuranta ja jatkotuen tarpeen arviointi.
Lataa Rahapelaaminen puheeksi -tukiaineisto maksutta Julkarista tai tilaa THL:n kirjakaupasta.
Katso yllä olevasta videosta miten rahapelaaminen otetaan puheeksi ja kartoitetaan asiakkaan pelitavat.
Katso myös muut Rahapelaaminen puheeksi -tukiaineistoon liittyvät videot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Youtube-kanavalta ja tutustu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnattuun, Rahapelaaminen puheeksi -tukiaineistoon pohjautuvaan koulutukseemme.
Ongelmapelaamisen tunnistaminen
Jos asiakkaalla havaitaan puheeksioton ja rahapelitapojen kartoittamisen jälkeen riskipelaamista, voi häneltä kysyä BBGS (Brief Biological Gambling Screen) -seulan kysymykset, jotka mittaavat rahapeliongelmaa.
- Onko pelaamisen lopettaminen tai vähentäminen aiheuttanut sinussa levottomuutta, ahdistusta tai ärtyneisyyttä viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana?
- Oletko viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana yrittänyt salata perheeltäsi tai ystäviltäsi, paljonko pelasit?
- Onko pelaamisesi aiheuttanut sinulle viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana sellaisia taloudellisia ongelmia, että olet joutunut hankkimaan perheeltäsi, läheisiltäsi tai sosiaalipalveluista apua elinkustannuksiisi?
Myöntävä vastaus yhteen tai useampaan kysymykseen voi olla merkki rahapeliongelmasta. Mikäli asiakas täyttää tunnusmerkit, on syytä selvittää tarkemmin riippuvuuden luonnetta. Siihen voi käyttää yhdeksän kysymyksen PGSI-mittaria.
Suomessa patologisen pelaamisen eli rahapeliriippuvuuden diagnostinen kriteeri on ICD-10-järjestelmän Pelihimo F63.0. Uudessa ICD-11 -luokituksessa rahapeliriippuvuus on siirretty impulssikontrollin häiriöistä riippuvuushäiriöiden alle toiminnallisten riippuvuuksien luokkaan. Samaan luokkaan kuuluu myös uusi diagnoosi digipeliriippuvuus (6C51). Lue Peluurin tiedote.
Rahapeliongelmien esiintyvyys on korkeampi niillä pelaajilla, jotka pelaavat useita kertoja viikossa, useita eri rahapelejä ja erityisesti nopeatempoisia rahapelityyppejä. Rahapeliongelmaan liittyy myös ongelmien kasautumista, kuten taloudellisia, sosiaalisia ja psyykkisiä haittoja.
Ongelmapelaamisen luonne
Rahapeliongelma vaikuttaa jokaisen pelaajan käyttäytymiseen yksilöllisesti. Ongelmassa on tyypillistä, että pelaaminen jatkuu ja lisääntyy sen aiheuttamista seurauksista huolimatta. Pelaaminen voi alkaa hallita elämää, jolloin arkirytmi häiriintyy ja pelaamiseen kuluu kohtuuttomasti aikaa ja rahaa. Pelaaminen voi myös mennä perustarpeiden tyydyttämisen ja velvollisuuksien edelle. Peliongelma ei aina näy ulospäin ja se saattaa piillä taustalla pitkään, vaikuttaen sekä pelaajaan itseensä että hänen lähipiiriinsä. Rahapeliongelmaan liittyy usein salailua ja häpeää.
Rahapeliongelma ei ole pelkästään pelaajan ongelma, vaan se koskettaa myös hänen läheisiään ja yhteiskuntaa laajemmin. Pelaajien lisäksi rahapeliongelma koskettaa Suomessa noin 733 000 läheistä.
Yksilölle liiallinen rahapelaamisen voi aiheuttaa esimerkiksi taloudellisia vaikeuksia, mielenterveysongelmia ja ihmissuhdehaasteita. Yhteisötasolla ongelmat voivat näkyä sosiaalisina ongelmina ja jopa lähisuhdeväkivaltana. Yhteiskunnallisella tasolla aiheutuu hoidon ja sosiaalitoimen kustannuksia, poissaoloja töistä, laskenutta työtehoa sekä mahdollisesti myös rikollisuutta.
Rahapeliriippuvuuden käypä hoito -suositus julkaistiin marraskuussa 2023.
Puhutaan rahapelaamisesta -verkosto
EHYT ry on osa valtakunnallista Puhutaan rahapelaamisesta -verkostoa. Valtakunniallisen verkoston tavoitteena on lisätä tietoa rahapelihaitoista sekä vähentää niihin liittyvää häpeää ja stigmaa. Verkostoon kuuluvat A-klinikkasäätiö, EHYT ry, Peluuri, Takuusäätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tiltti (Sininauhaliitto), Sovatek-säätiö, Kuopion kriisikeskus (Pelituki), Pelirajaton (Sosped-säätiö) sekä RETS Rikoksettoman elämän tukisäätiö.
Apua ja tukea
Jos oma tai läheisen rahapelaaminen mietityttää, kannattaa muistaa, että apua on saatavilla. Apua kannattaa hakea jo varhaisessa vaiheessa. Huolen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Suomessa on tarjolla valtakunnallisia hoito- ja tukipalveluita sekä alueellista vertaistukea. Hyvinvointialueet järjestävät tuki- ja hoitopalvelut rahapeliongelmaan alueensa asukkaille, niin pelaajille kuin läheisillekin.
On hyvä tiedostaa, ettei ammattilaisenkaan tarvitse jäädä yksin, vaan myös heille on apua ja tukea tarjolla työn tueksi.
Olemme keränneet alle tietoa valtakunnallisista ja alueellisista palveluista, jotka auttavat rahapelaamiseen ja rahapelihaittojen tunnistamiseen liittyvissä asioissa.
Valtakunnalliset palvelut
Nimettömät pelurit – Gamblers anonymous (GA) -ryhmät tarjoavat vertaistukea pelaajille.
Pelirajaton tarjoaa ongelmallisesti rahapelaaville ja heidän läheisilleen monipuolista vertaistukea. Työtä tehdään yhdessä koulutettujen vapaaehtoisten vertaisohjaajien kanssa. Pelirajaton-toiminta on osa Sosped-säätiön valtakunnallista toimintaa.
Pelituki tuottaa ja välittää tietoa raha- ja digipelaamisesta, peliongelmista ja liiallisesta internetin käytöstä. Pelituessa kehitetään peli- ja nettihaittojen ehkäisyä, tunnistamista ja hoitoa.
Peluuri toimii valtakunnallisesti auttaen ongelmallisesti rahapelaavia, läheisiä sekä ammattilaisia. Toiminta tarjoaa työkaluja oma-apuun sekä ammatillista ja vertaistukea puhelimitse, verkossa ja chatissa. Peluurilla on myös kahdeksan viikon Peli poikki -ohjelma.
Laitoshoitoa tarjoavat muun muassa A-klinikkasäätiön päihdesairaala, Avominne Päihdeklinikka Oy, Kantamo Oy, Kankaanpään A-koti, Päijät-Hämeen Myllyhoitoklinikka sekä ruotsinkielisille Pixne-klinikka.
Suomi.fi-verkkosivulta löydät kootusti järjestöjen, viranomaisten ja vertaisten antaman avun.
Alueelliset palvelut
Hyvinvointialueiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden kautta on mahdollista saada apua myös rahapeliongelmaan. Palvelut voivat sisältää esimerkiksi hoidon tarpeen arviointia, keskustelutukea, lyhytneuvontaa tai pidempikestoista hoitoa. Apua voi hakea ottamalla yhteyttä oman alueen sosiaali- ja terveyspalveluihin esimerkiksi menemällä terveysasemalle tai varaamalla ajan verkossa tai puhelimitse. Palveluiden tarkempi sisältö ja saatavuus vaihtelevat alueittain, joten oman alueen tiedot kannattaa tarkistaa hyvinvointialueen verkkosivuilta.
Kuopion kriisikeskus tarjoaa keskustelutukea vaikeasta elämäntilanteesta selviytymisessä. Keskustelu on mahdollista Kuopion kriisikeskuksella, verkkovastaanotolla tai puhelimitse. Rahapeliongelmiin liittyvissä asioissa vastaanotolle voi hakeutua oman kunnan maksusitoumuksella tai itse maksavana asiakkaana. Myös läheinen voi hakeutua perusvastaanotolle ajanvarauksen kautta tai osallistua sovitusti pelaajan tapaamiskäynneille. Puhelinajanvaraus: ma-to (klo 8-10), p. 017 262 7733.
Jyväskylän Sovatek-säätiö tarjoaa palveluja ongelmallisesti pelaaville avokuntoutuksen yksilötyönä ja yhteistyönä vieroitusosaston kanssa. Lisäksi tarjolla on 1-2 kertaa vuodessa järjestettävä Pelikuntoutuskurssi. Hoidon tarpeen arviointi voidaan suorittaa arviontivastaanotolla Kyllön terveysasemalla tai se on tehty jossain muussa hoitoyksikössä, joka ohjaa hoitoon Sovatekille.
Pääkaupunkiseudun Tiltti sijaitsee Helsingin Hakaniemessä. Tilttiin ovat tervetulleita rahapelaajat ja heidän läheisensä yhdessä tai erikseen. Avoimiin oviin voi osallistua ilman ajanvarausta maksuttomasti. Tiltissä voi puhua työntekijän ja muiden kävijöiden kanssa. Asioiminen nimettömänä on mahdollista.
Tiltti Satakunta on maksuton, matalan kynnyksen tukipiste rahapeliongelmiin. Tarjolla on tietoa, päivystysvastaanottoa sekä ryhmä- ja vertaistoimintaa Porissa ja Raumalla. Taustatahona kolmivuotisessa (2020-2023) hankkeessa on Porin Sininauha.
