Ammattikasvattaja ja ehkäisevä päihdetyö

Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä. Työn tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja haittoja sekä edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia.

Lapsi halaa naista.
Kuva: Jukka Rapo / EHYT ry

Ehkäisevää päihdetyötä ohjaa laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä. Laki tuli voimaan vuonna 2015 ja se määrittää alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja rahapelaamisen haittojen ehkäisyä.

Lain mukaan ehkäisevän päihdetyön on perustuttava päihteiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen seurantaan, käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön ja hyviin käytäntöihin. Ehkäisevässä päihdetyössä tulee lain mukaan kiinnittää huomioita myös muille kuin päihteiden käyttäjille aiheutuviin haittoihin.

Ehkäisevää päihdetyötä johtaa sosiaali- ja terveysministeriö, työtä kehittää ja ohjaa THL ja siitä vastaavat paikallisesti aluehallintovirastot yhdessä muiden viranomaisten kanssa.

Enemmän tietoa ehkäisevästä päihdetyöstä löydät EHYT:n sivulta.

Ehkäisevän päihdetyön ammattikasvattajat

Päiväkodin henkilöstön ehkäisevä päihdetyö on vanhemmuuden tukemista ja lapsen oirehtimiseen puuttumista. Päiväkodissa luodaan perusta vuorovaikutustaitojen kehittymiselle ja sosiaalisissa tilanteissa toimimiselle. Myös lastensuojeluilmoitukset ovat ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Lasten kasvuolosuhteita turvaamalla voidaan ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja

Opettajalla on merkittävä rooli käsitellä päihteisiin liittyviä ajankohtaisia teemoja kouluympäristössä. Päihdekasvatus sisältyy terveystiedon opetukseen, mutta opettajien on hyvä olla valmiita keskustelemaan myös muilla tunneilla päihteisiin liittyvistä kysymyksistä, jos niitä ilmenee.

Mikäli koulussa järjestetään ulkopuolisen kouluttajan päihdekasvatustunti, tulee opettajan olla valmis keskustelemaan päihteistä jälkikäteen, jos oppilailla on herännyt aiheesta kysymyksistä. Koulu on päihteetön tila. Opettajan vastuulla on tämän vuoksi puuttua päihteiden välittämiseen, myyntiin ja hallussapitoon, jos tällaista koulualueella ilmenee.

Nuorisotyöntekijähuolehtii nuorisotyön päihteettömyydestä varmistamalla, että tiloissa ja tapahtumissa ei käytetä päihteitä. Nuorisotyöntekijän on hyvä suunnitella toimintaa niin, että ehkäisevän päihdetyön teemat pysyvät esillä säännöllisesti. Nuorisotyössä on mahdollista luoda vapaamuotoista keskustelukulttuuria, sillä toimintaan osallistutaan vapaa-ajalla. Nuorisotyöntekijän on tärkeää reagoida keskusteluissa esimerkiksi nuorten lisääntyneeseen puheeseen päihteistä, nuorten huoliin päihteisiin liittyen ja päihteiden käytön esillä pitämiseen.

Muut tärkeät toimijat ehkäisevässä päihdetyössä

Terveydenhoitajan, lääkärin tai sosiaalityöntekijän työssä päihteiden käyttö otetaan puheeksi vastaanotolla. Tämän työn tueksi on tarjolla erilaisia puheeksiotonmalleja. Tärkeätä on tarjota tukea päihteiden käytön arviointiin, vähentämiseen ja päihdehaittojen hallintaan.

Vastaanotolla aika on rajallinen. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on kuitenkin merkittävä rooli puuttua päihteiden käyttöön sekä luoda kuvaa päihteiltä suojaavista käyttäytymismalleista.

Monilla muillakin toimijoilla on vaikutusta ehkäisevän päihdetyön tekijöinä. Esimerkiksi kaupan kassamyyjä ja ravintolatyöntekijä voi tehdä ehkäisevää päihdetyötä. Vastuullisen myynnin ja omavalvonnan ohjeiden noudattaminen ehkäisevät päihteistä aiheutuvia haittoja.

Kirjaston tai muun kohtaamispaikan henkilökunnalla on mahdollisuus tehdä ehkäisevää päihdetyötä tarjotessaan apua, tietoutta, tukea ja läsnäoloa tilan asiakkaalle. Urheiluseuran valmentajilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus vähentää päihteistä koituvia haittoja rajaamalla päihteet toiminnan ulkopuolelle. Linja-auton tai taksin kuljettaja voi tarjota keskusteluapua lapselle tai aikuiselle ja siten omalta osaltaan tehdä ehkäisevää päihdetyötä.

Myös vanhempien rooli on merkittävä ehkäisevässä päihdetyössä. Vanhempien on hyvä pohtia omia kasvatusperiaatteitaan jo etukäteen, jotta he tietävät, miten suhtautuvat ja toimivat haastavissa tilanteissa lapsen tai nuoren kanssa. Vanhempien kasvatustehtävän kannalta on hyvä, jos vanhemmilla on yhteinen näkemys kasvatusperiaatteista.

Ammattikasvattajan vai vanhempien roolissa?

Ammattikasvattajan ehkäisevä päihdetyö on erilaista kuin vanhempien tekemä ehkäisevä päihdetyö. Vaikka ammattilainen on usein myös äiti tai isä, työ- ja kotiroolit on hyvä pystyä erottamaan kasvatustyössä toisistaan. Ammattilaisen työtä ohjaa ammattietiikka, joka on ammatillista asennetta ja suhtautumista kasvatukseen.

Ammatillisuuteen ajatellaan usein kuuluvan erehtymättömyys ja virheettömyys. Päihdeilmiöt ovat kuitenkin ajassa muuttuvia ja sen vuoksi on ymmärrettävää, että kaikista päihdeaineisiin liittyvistä trendeistä ei voi eikä tarvitsekaan olla koko ajan perillä.

Riittää, että on kiinnostunut päivittämään omaa osaamistaan ja uskaltaa keskustella ammattikasvattajana myös aiheista, joista ei tiedä kaikkea. Luotettavaa tietoa on saatavilla eri järjestöjen nettisivuilta, koulutuksista ja ammatillisista verkostoista.

Ammattikasvattajien on hyvä pohtia omia näkemyksiään päihteistä ja keskustella työyhteisössä yhteisesti päihteiden käytöstä jo ennen kuin päihdeongelmia ilmenee. Tärkeää on myös sopia toimintatavoista, joista pidetään yhteisesti kiinni.

Yhteistyö kannattaa ehkäisevässä päihdetyössä

Perusta päihteiden käytön ehkäisylle luodaan erilaisten ammattilaisten yhteistyönä ja kasvattajien kumppanuutena. Ehkäisevä päihdetyö on vaikuttavaa, kun mahdollisimman monet toimijat eri palveluissa, kunnissa, alueilla, järjestöissä, toimialoilla ja työntekijäryhmissä ymmärtävät oman roolinsa ehkäisevän päihdetyön tekijöinä.

Vaikuttavuutta lisätään yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemusten keinoin. Kun päihteistä aiheutuvien haittojen minimoiminen on yhteinen tavoite yhteiskunnassa, siihen myös todennäköisesti päästään. Loppujen lopuksi ehkäisevässä päihdetyössä on kyse pienistä asioista. Tarvitaan vain tahtoa edistää hyvinvointia ja luottamusta omiin ja yhteisön kykyihin. Tavoitellaan rohkeasti yhdessä tulevaisuutta, jossa on vähemmän päihteistä aiheutuvia haittoja!

Käytännön vinkit ehkäisevään päihdetyöhön:

  1. Kohtaaminen, kuuntelu, läsnäolo: Kohtaa ihminen, älä päihteiden käyttäjää. Anna aina uusi mahdollisuus! Mieti myös omaa suhtautumistasi päihteisiin, sillä asenteesi tulee näkymään keskusteluissa.
  2. Puheeksiotto ja rohkeus: Uskalla ottaa vaikeat asiat puheeksi. Uskaltaudu puhumaan, vaikka et tietäisi kaikkia faktoja päihteistä! Tärkeintä on viesti, että olet kiinnostunut siitä, miten kohtaamallasi henkilöllä menee.
  3. Päihdekäytön olosuhteet: Pohtikaa yhdessä päihteiden käytön syitä, koettuja hyötyjä, uskomuksia, kirjoittamattomia sääntöjä ja normeja. Miettikää keinoja rakentaa arkea ja saada iloa ilman päihteitä.
  4. Säännöt ja rajoitukset: Pohtikaa yhdessä työntekijöiden kesken, mitä sallitte ja mitä ette salli. Miettikää, miten suhtaudutte päihteiden käyttöön, myyntiin ja välittämiseen tai päihteitä ihannoivaan puhumiseen. Miettikää etukäteen, miten toimitte, jos rajoituksia rikotaan, jotta suhtautuminen on mahdollisimman oikeudenmukaista. Jutelkaa yhdessä rajoitusten syistä ja tavoitteista sekä laatikaa yhteisön säännöt yhdessä. Päivittäkää sääntöjä tarpeen mukaan tilannetta paremmin vastaavaksi. Muistakaa, että rajojen asettaminen on huolehtimista.
  5. Suunnitelmallisuus ja vastuun jako: Luokaa ehkäisevälle päihdetyöllä rakenteet työyhteisössänne. Merkitkää kalenteriin ja täyttäkää vuosikelloon ehkäisevän päihdetyön teemat. Nimetkää jokaisen vastuut ja jakakaa työn kuormaa. Kun on olemassa yhteiset käytännöt, jotka toimivat, jää aikaa ja voimavaroja reagoida ja olla läsnä.
  6. Vertaistuki ja hyvät käytännöt: Jakakaa kokemuksianne, haasteitanne ja toimintatapojanne niin oman työyhteisön sisällä kuin moniammatillisestikin. Osallistukaa verkostotyöhön ja kyseenalaistakaa toimimattomat käytännöt. Kertokaa rohkeasti omat toimivat tapanne.