Herättääkö digipelaaminen huolta?

Runsas pelaaminen saattaa toimia keinona paeta muita ongelmia, jolloin pelkästään pelaamiseen keskittyminen ohittaa monta muuta hyvinvoinnin kannalta olennaista asiaa. Huolen puheeksiottaminen yleensä kannattaa aina!

Poika pelaa digipeliä.
Kuva: Jukka Rapo / EHYT ry

Jos pelaaminen herättää huolta, aluksi on hyvä selvittää pelaajan oma näkemys hänen omasta pelaamisestaan, hyvinvoinnistaan ja elämänhallinnastaan. Pelaamista voi tarkastella esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä:

  • Pelaatko omasta mielestäsi liikaa?
  • Millaisissa tilanteissa pelaat?
  • Pakenetko usein huoliasi peleihin?
  • Hallitsetko omasta mielestäsi omaa pelaamistasi?
  • Onko tilanteita joissa pelaamista on vaikea lopettaa tai hallita?
  • Oletko jättänyt velvollisuuksia hoitamatta pelaamisen takia?
  • Oletko laiminlyönyt omaa hyvinvointiasi tai läheisiäsi pelaamisen takia?
  • Ovatko läheisesi olleet huolissaan pelaamisestasi tai aiheuttaako pelaamisesi toistuvasti riitatilanteita?
  • Tapaatko ystäviä myös pelien ulkopuolella?
  • Tuottaako pelaaminen mielestäsi sinulle enemmän hyötyjä vai haittoja?
  • Onko pelaaminen pysynyt hauskana ja innostavana?

Kysymykset on tarkoitettu oman pelaamisen pohdintaan, ei diagnosointivälineeksi. Keskeistä on pohtia liiallisen pelaamisen taustalla vaikuttavia syitä sekä niitä tekijöitä, jotka vaikeuttavat pelaamisen hallintaa.

Liiallinen pelaaminen puheeksi nuoren kanssa

Lapsen tai nuoren liika pelaaminen kannattaa ottaa puheeksi mahdollisimman varhain huolen herättyä. Pelaamisesta ja sen hallinnasta olisi parasta keskustella lapsen tai nuoren kanssa yleisesti arjessa. Tehtävä kuuluu ensisijaisesti vanhemmille, mutta myös muut lapsen ja nuoren kanssa toimivat, kuten opettajat tai valmentajat, voivat ottaa aiheen puheeksi. Joskus pelkkä ulkopuolelta tuleva huolen ilmaisu voi herättää nuoren pohtimaan omaa pelaamistaan.

Pelaamisesta ja siihen liittyvistä ongelmista puhuminen voi tuntua vaikealta. Yleensä se kuitenkin kannattaa. Jos puhuminen asiasta tuntuu ylivoimaisen vaikealta, kannattaa suunnitella puheeksi ottamista etukäteen tai pyytää tukea ja neuvoja joltakin ulkopuoliselta. Etukäteen on vaikeaa tietää, kuinka nuori pelaaja aiheeseen suhtautuu. Nuori voi vastustaa puhumista, syyttää vanhempiaan tai puolustella pelaamistaan, mutta on myös mahdollista, että asian pöydälle nostaminen ja sen kohtaaminen on nuorellekin helpotus.

Vinkkejä puheeksi ottamiseen:

  • Varaa keskustelulle riittävästi aikaa ja rauhallinen paikka.
  • Valmistaudu etukäteen. Käy mielessäsi läpi, mitä haluat sanoa.
  • Muista neutraali keskustelunavaus, vältä syyllistämistä.
  • Kerro olevasi huolissasi, ja että välität.
  • Kuuntele, mitä toinen sanoo, vaikka se tuntuisi vaikealta.
  • Jos nuori ei halua myöntää ongelmaa, älä väkisin yritä todistaa sen olemassaoloa. Ota huomioon, että kumpi tahansa teistä voi olla väärässä.
  • Usko muutoksen mahdollisuuteen kannattaa tuoda selvästi esiin. Lähesty aihetta ratkaisukeskeisesti, älä ongelmakeskeisesti.
  • Tee kysymyksiä, joihin ei voi vastata vain yhdellä sanalla.
  • Pysy itse rauhallisena ja kannustavana.
  • Nuori saattaa kieltää ongelman ja kieltäytyä keskustelusta, koska pelkää pelien pois ottamista. Pelaamisen lopettaminen ei useimmiten ole välttämätöntä. Pelaamisen vähentäminen tai tietyn pelin pois jättäminen yleensä riittää. Nuoren voi olla helpompi sitoutua pelaamisen vähentämiseen kuin lopettamiseen.
  • Älä syytä itseäsi, jos rakentava keskustelu asiasta epäonnistuu.
  • Älä luovuta, vaan yritä uudelleen myöhemmin.
  • Jätä keskusteluyhteys aiheesta auki ja kuulostele tilannetta paremman ajankohdan varalta.

Lisää tukea ja vinkkejä puheeksiottamiseen löydät tältä Tiltin sivulta.

Pelituki on tuottanut ongelmallisen digipelaamisen puheeksiottoon ammattilaisille suunnatun oppaan, jonka löydät digitaalisena täältä.

Vinkkejä pelaamisen hallintaan

Pelaaminen on harrastus, joka tempaisee mukaansa helposti pitkäksi aikaa. Peleistä löytyy aina uusia tavoitteita, haasteita sekä pelimaailmojen sisältä myös kavereita. Kaikkea aikaa ei kuitenkaan kannata viettää pelikoneen ääressä. Ihminen tarvitsee muitakin virikkeitä elämässään.

Joskus on hankala arvioida sitä, milloin pelaaminen on vienyt liiaksi mukanaan. Pelaajan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota pelaamiseensa, jos hänelle huomautetaan usein hänen siihen käyttämästään ajasta. Samoin jos pelaaja tuntee, ettei pelaaminen ole enää hallinnassa ja hän pelaa väsymiseen asti. Pelaamisen tulee olla ennen kaikkea kivaa. Jos siitä tulee rutiininomaista eikä siitä saa enää haluamaansa iloa, on syytä muuttaa omia pelitottumuksiaan.

Seuraavat keinot auttavat pitämään pelaamisen hallinnassa

  • Pidä päiväkirjaa pelaamiseen käyttämästäsi ajasta.
  • Pelaa lyhyitä aikoja kerrallaan. Pelatessa ajantaju voi hämärtyä, joten aseta hälytys tauon/ lopettamisen merkiksi. Muista, että pitkä tauoton pelaaminen heikentää pelisuoritustasi. Pitämällä taukoja ja huolehtimalla riittävästä palautumisesta pelaat paremmin.
  • Huolehdi, että pelaamiselta jää aikaa myös muille harrastuksille. Esimerkiksi liikunta on tärkeää vastapainoa koneen ääressä istumiselle.
  • Tapaa kavereita muuallakin kuin peleissä ja verkossa.

Mikäli pelaajasta tuntuu, että pelaaminen ei ole hallinnassa, voi hän yrittää rajoittaa pelaamista omin avuin. Tämä ei tarkoita, että pelaaminen täytyy lopettaa kokonaan. Seuraavista neuvoista voi olla apua pelaamisen saamiseksi hallintaan.

  • Riko pelaamisen liittyvät rutiinit. Mieti mitä muuta voisit tehdä sen sijaan, että avaat tietokoneen tai pelikonsolin.
  • Tee pelaamiselle aikataulut. Päätä jo etukäteen milloin ja kuinka kauan aiot pelata. Muista myös noudattaa laatimaasi aikataulua!
  • Jos olet huomannut pelaamisen hallinnan olevan erityisen vaikeaa tiettyjen pelien kohdalla, pidä niistä tauko.
  • Pohdi myös sitä, mitä hyviä asioita voit saada takaisin elämääsi, jos kaikki aika ei mene pelaamiseen.
  • Varaa aikaa kavereille ja muille harrastuksille. Jos muut harrastukset ovat jääneet, palaa vanhojen harrastusten pariin tai hanki uusia. Voit miettiä, minkälaista toimintaa kaipaat pelaamisen ohella.
EHYTin koulutussuunnittelija Aino Harvola kertoo videolla lasten ja nuorten digipelaamisesta.