Pelihaitat

Pelihaitat ovat laaja kokonaisuus, joka kattaa monenlaisia pelaamiseen liittyviä ongelmia. Suurin osa haitoista on lieviä ja ohimeneviä ja niitä on tärkeä tarkastella suhteessa hyvinvoinnin kokonaisuuteen sekä pelaamisen tuottamiin hyötyihin. Ongelmallisesta pelaamisesta voidaan puhua esimerkiksi silloin, kun pelaajalla ei ole elämässään pelien ohella muita mielenkiinnon kohteita tai kun yhdessäolo muiden ihmisten kanssa korvataan pelaamisella.

Sisko ja veli pelaavat konsolilla ja riitelevät.
Kuva: Jukka Rapo / EHYT ry

Pelihaitat on käsitteenä laaja kokonaisuus, joka kattaa monenlaisia ja monentasoisia pelaamiseen liittyviä ongelmia. Suurimmalle osalle pelaajista pelit ovat hauskaa ja hyödyllistä ajanvietettä ja yhdessä tekemistä.

Osalle pelaajista pelit kuitenkin aiheuttavat eritasoisia haittoja kuten päänsärkyä, niska- ja hartiavaivoja, univaikeuksia, arjen hallinnan heikentymistä ja pelimaailman ulkopuolisen elämän kaventumista. Suurin osa haitoista on lieviä ja ohimeneviä. Lievemmät haitat ovat useimmiten ratkaistavissa yksinkertaisilla käytännön toimilla, kuten säännöllisillä tauoilla, paremmalla ergonomialla tai valaistuksella.

On tärkeää osata erottaa pelaamiseen liittyvät vähäiset haitalliset lieveilmiöt varsinaisesta ongelmallisesta pelaamisesta. On hyvä muistaa että niska- ja hartiasärkyä aiheuttavat myös ihan normaali istumatyö ja yöunet voi viedä vaikka liian myöhään ajoitettu reipas urheilu. Pelaamisen lieviä ohimeneviä haittoja tulee tarkastella suhteessa hyvinvoinnin kokonaisuuteen sekä pelaamisen tuottamiin hyötyihin.

Usein pelaamiseen liittyvät haitat liittyvät ajankäyttöön ja sen hallintaan. Vuoden 2015 Pelaajabarometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa pelaamiseen liittyvistä haitoista ja 2018 barometrissa tulokset olivat lähes identtiset. Lähes 90 prosenttia vastaajista ei ollut kokenut ajankäyttöön liittyviä ongelmia ja tulokset pysyivät samana vuonna 2018. Harvoin niitä oli kokenut 8 prosenttia ja toistuvasti 1,5 prosenttia. Nuorimmassa ikäryhmässä ajankäytön ongelmat olivat yleisimpiä. Pelaamiseen käytetty aika oli aiheuttanut ongelmia noin neljännekselle vastanneista 10-19 -vuotiaista, toistuvasti se aiheutti ongelmia noin 6 prosentille vastaajista. Pelihaitoista voit lukea lisää pelitutkija Mikko Meriläisen artikkelista MLL:n sivuilla.

Digitaalisen viihdepelaamisen haittoihin voidaan lukea myös ikäkehitykselle sopimattomista haitallisista sisällöistä johtuvat haitat, kuten pelot, uniongelmat tai vaikka pelistä opittu kiroilu. Pelien ikärajat on asetettu lasten ja nuorten suojelemiseksi heille haitallisiksi arvioiduilta sisällöiltä. Lue lisää tietoa ikärajoista.

Ongelmallinen pelaaminen

Ongelmallinen pelaaminen on monitahoinen ilmiö, eikä sille ole olemassa yhtä, selkeää määritelmää tai annettuja aikarajoja siitä, mikä on liikaa pelaamista. Runsaskaan pelaaminen ei ole välttämättä merkki peliongelmasta, vaan kyse voi olla harrastuksesta, johon halutaan panostaa. Pelaamista voidaan pitää ongelmallisena, jos se alkaa vaikuttaa kielteisesti henkilön elämään kuten ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin tai terveyteen. Ongelmallisesta pelaamisesta voidaan puhua esimerkiksi silloin, kun pelaajalla ei ole elämässään pelien ohella muita mielenkiinnon kohteita tai kun yhdessäolo muiden ihmisten kanssa korvataan pelaamisella.

Nykyisen elämänhallinnan ja hyvinvoinnin lisäksi ongelmallinen pelaaminen voi heikentää myös tulevaisuuden mahdollisuuksia esimerkiksi tilanteissa, joissa opiskelu on vaarassa keskeytyä liiallisen pelaamisen takia. Pelaamisen ongelmallisuus ei ole mitattavissa yksinomaan siihen käytetyllä ajalla. Keskeisempää on tarkastella pelaaminen vaikutusta elämänhallintaan ja hyvinvointiin sekä pelaajan kykyä hallita omaa pelaamistaan. Lue lisää ongelmallisesta pelaamisesta Digipelirajat’on -hankkeen sivuilta ja Itä-Suomessa Pelituesta.

Suomessa, kuten muuallakaan maailmassa, ei ole vakiintuneita käytäntöjä lasten ja nuorten vaikeiden peliongelmien tunnistamiselle tai määrittämiselle. Virallisissa tautiluokituksissa ICD-10 tai DSM-5 ei digitaalinen pelaaminen vielä esiinny omana diagnoosinaan, koska riittävää tutkimuksellista näyttöä ongelman itsenäisyydestä ei ole ollut saatavilla. Koska yhtenäisiä käytäntöjä diagnosoinnille ei ole ollut, vaihtelevat arviot ongelmapelaajien määristä eri tutkimusten määrittelytavoista riippuen.

Uusimmassa WHO:n luokitusjärjestelmässä ICD-11:ssa on ongelmaa määrittämään tulossa pelaamishäiriö (Gaming Disorder), jota ei kuitenkaan vielä ole Suomessa virallisesti otettu käyttöön. Pelaamishäiriö on diagnoosina vakava ja vaatii vähintään 12 kuukautta kestävän ongelmallisen pelaamiskäyttäytymisen jatkumista. Ongelmasta kärsivien määrä arvioidaan korkeintaan parin prosentin luokkaan pelaajista. Diagnoosin käyttämistä lasten ja nuorten kanssa suoraan ei suositella, sillä lasten ja nuorten oman pelaamisen hallintaan tarvittavien taitojen aste ei vielä ole riittävän kehittynyt ja he tarvitsevat paljon vanhemman apua pysyäkseen esimerkiksi kohtuullisten peliaikojen rajoissa.

Pelaamisen ongelmat ovat usein osa laajempaa ongelmien kokonaisuutta ja taustalla voi olla monenlaisia psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä haasteita, kuten esimerkiksi masennusta, yksinäisyyttä tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Monimutkaisessa tilanteessa voi olla vaikeaa hahmottaa syy-seuraussuhteita tai ongelmien alkuperäistä syytä. Tästä syystä onkin tärkeä tarkastella tilannetta kokonaisuutena ottaen huomioon pelaamisen lisäksi pelaajan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä elämänhallintaan liittyvät mahdolliset haasteet. Lue lisää ongelmallisesta pelaamisesta tästä tutkija Mikko Meriläisen blogista.

Milloin on syytä huoleen?

Etenkin lasten ja nuorten pelaamiseen liittyy paljon huolta, osa perusteltua ja osa tietämättömyydestä johtuvaa. Onkin tärkeää osata erottaa nämä toisistaan. Jotta voidaan keskittyä pelaamiseen mahdollisesti liittyviin oikeisiin ongelmiin, on tärkeää tunnistaa myös ne tilanteet, joissa huoleen ei ole syytä. Pelaamiseen liittyvät ongelmat näyttäytyvät arjessa monella tavalla ja pelaamisen ongelmallisuutta arvioitaessa tulee huomioida pelaajan elämäntilanne ja hyvinvointi kokonaisuutena. Jos ongelmallinen pelaaminen huolettaa, lue vinkkejä ja puheeksioton ohjeita.

Lähteet: Vuoden 2015 pelaajabarometri ja Vuoden 2018 pelaajabarometri