Alkoholin haitat eri väestöryhmissä

Alkoholin terveyshaitat ilmenevät eri väestöryhmissä eri tavoin ja yksilölliset erot ovat suuria. Sekä sukupuoli, ikä että yhteiskunnallisen aseman suomat mahdollisuudet vaikuttavat alkoholin haitallisuuteen.

Piknik-pöydässä on ruokaa ja laseja. Joku kaataa kuohuviiniä laseihin.

Henkilökohtaiseen alkoholihaittojen riskialttiuteen vaikuttavat juomismäärien ohella monet yksilölliset tekijät, kuten perimä, paino, terveydentila, erilaiset lääkitykset, raskaus ja muut tilannetekijät. Lue lisää aiheesta alkoholinkäyttö aiheuttaa useita sairauksia täältä.

Nainen ei voi juoda kuin mies

Veren alkoholipitoisuuteen vaikuttavat muun muassa ruumiinpaino ja sukupuoli. Pienikokoinen ihminen humaltuu isokokoista voimakkaammin ja nainen juopuu miestä helpommin.

Naisia erottaa miehistä keskimääräisen kehon koon lisäksi myös kehon koostumus, sillä naisen kehosta vettä on noin 66 prosenttia kun taas miehen kehosta vettä on peräti noin 75 prosenttia.

Koska alkoholi on vesiliukoista, sama määrä alkoholia nostaa naisen veren alkoholipitoisuuden korkeammaksi kuin miehen veren alkoholipitoisuus on.

Alkoholi on erityisen haitallista nuorille

Alkoholi vaikuttaa nuoreen voimakkaammin kuin aikuiseen, koska aivot kehittyvät yli 20-vuotiaaksi asti. Lapsena tai nuorena aloitettu alkoholinkäyttö voi aiheuttaa pitkäkestoisia ja jopa peruuttamattomia vaurioita kehittyvissä aivoissa.

Nuorille kehittyy aikuisia helpommin riippuvuus alkoholiin. Mitä nuorempana alkoholinkäytön aloittaa, sitä suurempi todennäköisyys on aikuisiässä ilmeneville alkoholiongelmille. Siksi alkoholia ei tulisi koskaan antaa tai tarjota alaikäisille.

Juominen sairastuttaa työyhteisön

Alkoholin vaikutuksen alaisena työskentely lisää tapaturmariskiä työntekijälle itselleen, muille työntekijöille ja asiakkaille. Alkoholin riskikäytön vaikutukset heijastuvat työpanokseen, sillä esimerkiksi krapulassa työpanos laskee tai nollaantuu kokonaan.

Työyhteisöissä yhden työntekijän ongelmallinen alkoholinkäyttö heikentää työtehoa ja työn tuottavuutta, sekä aiheuttaa haittoja niin työntekijälle, työnantajalle että työtovereille. Pitkäaikainen runsas alkoholinkäyttö lisää pysyvän työkyvyn menettämisen riskiä. Alkoholin luvaton käyttö ja päihtymys eivät kuulu työpaikalle. Työpaikan alkoholihaittoja voi kuitenkin ehkäistä ennalta. (huugo.fi)

Alkoholin haitat eivät jakaudu tasaisesti eri väestöryhmien kesken. Kaikkein vakavimmat alkoholin terveyshaitat kohdistuvat siihen väestöryhmään, joka käyttää eniten alkoholia. Tiedetään, että Suomessa alkoholikuolleisuus on noin kolme kertaa yleisempää vähiten koulutettujen keskuudessa korkeammin koulutettuihin verrattuna. Alkoholikuolleisuusriski on suurin pitkäaikaistyöttömillä ja työikäisillä eläkeläisillä. 

Ikääntyminen vähentää alkoholin sietokykyä

Vanha rouva ja herra katsovat toisiaan.
Kuva: Claudia Peters

Ikääntyneillä alkoholinkäytön riskit ilmenevät vähäisemmällä kulutuksella kuin työikäisillä. Iän myötä kehon nestepitoisuus vähenee ja rasvakudoksen suhteellinen osuus lisääntyy, mikä voimistaa alkoholin vaikutuksia.

Elimistössä tapahtuu myös hormonaalisia muutoksia, jotka yhdessä muiden ikääntymiseen liittyvien seikkojen kanssa lisäävät alkoholinkäyttöön liittyviä riskejä, vaikka kulutustaso pysyisi muuttumattomana.

Myös alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutukset lisäävät haittojen riskiä. Alkoholinkäyttöä on arvioitava suhteessa terveydentilaan ja lääkitykseen. Juomisen vähentämistä kannattaa harkita joka tapauksessa iän karttuessa.

Suomessa on otettu käyttöön suositukset, joissa ikäihmisten riskikulutuksen raja on huomattavasti työikäisten aikuisten rajoja alhaisempi. Ikääntyminen lisää henkilökohtaista riskialttiutta vähitellen, joten suosituksissa esitetty 65 vuoden ikäraja on vain viitteellinen. Ikäihmisille tarkoitetulla AUDIT-testillä voi arvioida omaa alkoholin käyttöään. Tutustu testiin.