Ota puheeksi lapsen rahankäyttö digipeleissä
Digipelaaminen voi olla hauska harrastus, johon liittyy myös monia rahankäytön mahdollisuuksia. Vanhemman kannattaa seurata lapsensa pelaamista ja olla tietoinen rahankäytöstä. Nuorten suosimissa peleissä erityistä huolta herättävät rahapelaamista muistuttavat ominaisuudet.
Digipelit ovat monelle lapselle ja nuorelle tärkeä harrastus, mutta pelaamiseen liittyy nykyään myös runsaasti mahdollisuuksia käyttää rahaa. Pelien sisäiset ostokset, virtuaalivaluutat, kausikortit ja erilaiset tarjoukset ovat arkipäivää monissa suosituissa peleissä. Osa näistä ominaisuuksista hyödyntää samoja houkuttimia kuin rahapelit.
Lapsi voi kohdata pelatessaan jatkuvasti erilaisia ostokehotuksia ja rajatun ajan tarjouksia. Siksi vanhemman on hyvä olla kiinnostunut siitä, millaisia pelejä lapsi pelaa, millaisia ostomahdollisuuksia niihin liittyy ja miten lapsi suhtautuu rahankäyttöön peleissä. Avoin keskustelu auttaa lasta tunnistamaan pelien käyttämiä vaikuttamisen keinoja.
Pelit ja some kannustavat kuluttamaan
Monissa suosituissa digipeleissä on nykyisin erilaisia rahankäyttöön kannustavia ominaisuuksia. Näitä voivat olla yllätyslaatikot (loot boxit), gacha-arvonnat, kausikortit (battle passit), pelin sisäiset valuutat ja rajatun ajan tarjoukset. Osa näistä mekanismeista muistuttaa rahapelaamista tai hyödyntää samanlaisia psykologisia houkuttimia.
”Peliostoksiin kannustetaan myös sosiaalisessa mediassa ja suoratoistopalveluissa. Vaikuttajat ja sisällöntuottajat voivat esitellä harvinaisia peliesineitä tai avata yllätyslaatikoita, mikä voi lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta käyttää rahaa pelissä”, kertoo rahapelihaittojen ehkäisyn asiantuntija Johanna Vakkuri.
Peleissä hyödynnetään monia samoja markkinoinnin keinoja kuin muuallakin. Pelaajaa voidaan houkutella ostamaan esimerkiksi rajatun ajan tarjouksilla, alennuksilla tai pelin sisäisellä valuutalla, jota voi ostaa rahalla. Ostoksia voidaan myös kannustaa tekemään tilanteissa, joissa niiden avulla pääsee etenemään pelissä nopeammin.
”Tätä mekaniikkaa kutsutaan pay-to-win pelimalliksi. Siinä rahalla saa selvää etua pelaamiseen tai kilpailuun verrattuna niihin, jotka eivät maksa”, Johanna Vakkuri kertoo.
Ostorajoitukset auttavat hallitsemaan rahankäyttöä
Ostoksia digipeleissä voi tehdä yleensä palveluun syötetyllä maksukortilla tai etukäteen ostetuilla lahja- tai pre paid -korteilla. Mobiilipeleissä ostoksia voi maksaa myös puhelinlaskun yhteydessä.
Oman lapsen pelaamisesta kannattaa pysyä kartalla siitäkin syystä, ettei peleistä kerry yllätyslaskua. Lapsen peliostoja voi hallita erilaisilla maksu- ja ostorajoituksilla. Esimerkiksi mobiilivarmennus edellyttää, että maksajana toimiva vanhempi hyväksyy jokaisen ostoyrityksen erikseen. Maksukorttitietoja ei myöskään kannata tallentaa pelipalveluihin, vaan ostokset kannattaa hyväksyä tapauskohtaisesti.
Useimmissa pelilaitteissa ja sovelluskaupoissa on mahdollista ottaa käyttöön lapsilukkoja, ostojen hyväksyntäpyyntöjä sekä käyttö- ja kulutusrajoja. Näiden avulla vanhempi voi seurata ja hallita lapsen rahankäyttöä peleissä.
”Tekniset rajoitukset eivät kuitenkaan korvaa keskustelua. Yhdessä sovitut pelisäännöt, avoin keskustelu peliostoista ja kiinnostus lapsen pelaamista kohtaan auttavat ehkäisemään harkitsemattomia ostoksia ja tukevat vastuullisen rahankäytön oppimista”, korostaa Vakkuri.
Miten tunnistaa huolestuttava rahankäyttö?
Nuorten rahankäyttö peleissä ei ole automaattisesti ongelma, mutta voi muuttua sellaiseksi etenkin, jos siihen liittyy sattumaan perustuvia ostoksia ja mikromaksuja kertyy runsaasti huomaamatta. Mikromaksut ovat pieniä, usein toistuvia ostoksia peleissä joko pelin sisäisellä valuutalla tai rahalla.
”Rahankäytöstä voi olla hyvä huolestua, jos lapsi käyttää pelaamiseen enemmän rahaa kuin on sovittu, pyytää jatkuvasti rahaa peliostoihin, salaa ostoksiaan tai suuttuu voimakkaasti, jos ostosten tekeminen estetään”, Johanna Vakkuri sanoo.
Tunnista riskipitoinen rahankäyttö peleissä
- Rahaa tai peliesineitä katoaa ilman selvää käsitystä, mihin ne menivät
- Nuori on salamyhkäinen peliostoksista tai välttelee aihetta
- Pelaaminen tai rahankäyttö aiheuttaa ärtymystä, ahdistusta tai häpeää
- Peleihin käytetty raha ei ole suhteessa lapsen tai nuoren käytettävissä olevaan rahaan
- Rahaa pelissä käytetään lievittämään ärtymystä, stressiä tai pahaa oloa (jota myös peli itse voi aiheuttaa)
- Pelaaminen ja siihen liittyvä rahankäyttö syrjäyttävät muita asioita
Pelaaminen tarjoaa tilaisuuden keskustella rahasta
Digipeleihin liittyvä rahankäyttö tarjoaa hyvän mahdollisuuden harjoitella lapsen kanssa kuluttajataitoja, budjetointia, mainonnan tunnistamista ja vastuullista rahankäyttöä. Lapsen kanssa voi esimerkiksi sopia etukäteen tietyn summan, jonka voi käyttää peliostoksiin.
”Kannattaa jutella siitä, miksi jokin peliin liittyvä ostos tuntuu lapsesta tärkeältä. Vanhemman ei tarvitse tuntea kaikkia pelejä voidakseen keskustella niistä. Tärkeintä on osoittaa kiinnostusta ja kysyä lapsen omista kokemuksista”, sanoo Vakkuri.
Voi esimerkiksi kysyä, mihin lapsi haluaa käyttää rahaa pelissä, mikä ostoksissa houkuttelee ja onko hän joskus katunut jotain peliostosta. Yhdessä voi myös pohtia, kuinka paljon pelin sisäinen ostos maksaa euroissa ja mitä muuta samalla summalla voisi hankkia.
Sattumaan perustuvat palkinnot yleistyvät digipeleissä
Monissa digipeleissä on ominaisuuksia, jotka muistuttavat rahapelaamista. Tällaisia ovat esimerkiksi yllätyslaatikot (loot boxit) ja gacha-arvonnat, joissa pelaaja maksaa mahdollisuudesta saada satunnainen palkinto. Palkinnon sisältöä tai arvoa ei tiedä etukäteen, mikä tekee niistä rahapelien tavoin jännittäviä.
Skinit ovat pelihahmon tai pelissä käytettävien esineiden ulkonäköä muuttavia virtuaalisia esineitä. Joissakin peleissä tai niiden ulkopuolisissa palveluissa skineille voi muodostua myös rahallista arvoa, jos niitä voi vaihtaa, myydä tai käyttää panoksina. Skinejä voidaan käyttää myös niin sanotuilla skinikasinoilla, joissa pelataan rahapelejä muistuttavia pelejä virtuaalisilla esineillä. Näillä sivustoilla ikärajavalvonta on usein puutteellista tai sitä ei ole lainkaan.
Tutkimuksissa ja viranomaisten kannanotoissa onkin herännyt huoli siitä, että rahapelaamista muistuttavat ominaisuudet voivat totuttaa lapsia ja nuoria sattumaan perustuvaan rahankäyttöön. Siksi vanhempien on hyvä olla tietoisia siitä, millaisia rahamekaniikkoja lapsen pelaamissa peleissä on ja keskustella niistä avoimesti lapsen kanssa.
”Tutkimukset ovat osoittaneet, että runsas loot boxien ostaminen on yhteydessä rahapeliongelmiin. Koska loot boxeissa maksetaan satunnaisen palkinnon mahdollisuudesta, niiden toimintaperiaate muistuttaa monin tavoin rahapelejä”, sanoo Johanna Vakkuri
