Etusivu > Päihde- & peli-info > Mitä on ehkäisevä päihdetyö? > Kulttuurisensitiivinen ehkäisevä työ

Kulttuurisensitiivinen ehkäisevä työ

Maahanmuuttajayhteisöjen parissa tehtävässä päihdetyössä keskeistä on ymmärtää kulttuuritaustan vaikuttavan ihmisen arvoihin ja käyttäytymiseen. Viestin perillemenoon tarvitaan siksi kulttuurisensitiivistä lähestymistapaa.

Kaksi nuorta tyttöä juttelee keskenään.
Kuva: Minna Lehtinen / EHYT ry

Suomi on monikulttuuristunut nopeasti 2000-luvulla. Suomessa asuu kymmeniä eri kansallisuuksia, monenlaisia maahanmuuttajayhteisöjä.  Arki onkin nykyisin etnisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoista.

Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia asuu vuoden 2025 tilaston mukaan yli 600 000 henkilöä. Monilla paikkakunnilla vieraskielisten osuus on kasvanut nopeasti, esimerkiksi kun Vantaalla vieraskielisten osuus vuonna 2014 oli 14,4 prosenttia väestöstä, oli se vuonna 2024 jo 29 prosenttia.

Maahanmuuttaneista ei voida yleistäen puhua yhtenä ryhmänä. Maahanmuuttaneet ovat hyvin monimuotoinen väestöryhmä, johon kuuluu monenlaisia ihmisiä, niin Somaliasta tullut turvapaikan hakija, brittiasiantuntija, filippiiniläinen lähihoitaja kuin norjalainen insinöörikin.  Suurimmat vieraskielisten ryhmät Suomessa ovat venäjää, viroa, arabiaa, ukrainaa, englantia ja somalia puhuvat.

Mitä on kulttuurisensitiivinen lähestymistapa?

Päihteet, niiden käyttö ja kokeilut liittyvät monen arkeen, myös maahanmuuttaneiden, ja siksi ehkäisevä päihdetyö, päihdevalistus ja päihdekasvatus kuuluu kaikille kielestä, kulttuurista tai kokemustaustasta riippumatta.

Jotta ehkäisevä päihdetyö saavuttaisi maahanmuuttaneet väestöryhmät ja voisi olla tuloksellista, tarvitaan ennen kaikkea kulttuurisensitiivistä lähestymistapaa.

Mitä se sitten tarkoittaa? Kulttuurisensitiivisyys on erilaisten kulttuurien ymmärrystä ja kunnioittamista sekä kulttuurien vaikutusten tunnistamista ihmisten ajatteluun ja käyttäytymiseen. Kulttuurisensitiivinen lähestymistapa on myös ihmisten kohtaamisia arvostavasti, yksilöinä, ilman stereotyyppisiä käsityksiä.

Kulttuurisensitiivisyys on:

  • tietoisuutta siitä, että kulttuureissa on yhtäläisyyksiä ja erilaisuuksia
  • ymmärrystä siitä, että kulttuuri- ja kokemustausta vaikuttavat ihmisten arvoihin, oppimiseen ja käyttäytymiseen
  • valmiutta kohdata ihminen arvostavasti huolimatta siitä, että erilaiset taustatekijät voivat hankaloittaa vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa
  • halua rakentaa siltoja ihmisten ja kulttuurien välillä

Miksi päihdevalistuksessa tarvitaan kulttuurisensitiivistä lähestymistapaa?

Kulttuuritausta vaikuttaa päihteiden käyttöön ja päihteisiin suhtautumiseen joko tiedostetusti tai tiedostamatta. Eri kulttuureilla ovat omat tapansa suhtautua päihdeasioihin, esimerkiksi muslimitaustaisilla uskonto kieltää päihteiden käytön, mutta lopultakin jokaisella yksilöllä on omat tapansa. Kulttuuritaustan perusteella ei pidä tehdä oletuksia, vaan puheeksioton yhteydessä on aina syytä kysyä myös päihteiden käytöstä.

Useilla maahanmuuttajaryhmillä päihteiden käyttö on vähäisempää kuin vastaavilla suomalaisilla ryhmillä, mutta osalla maahanmuuttaneista päihteiden käyttö tai altistuminen niiden käyttämiseen on suurempaa kuin suomalaisilla. Syynä voivat olla henkiset traumat, työttömyys, perheen menetys, sosiaalisen tuen puute tai lähtömaata sallivampi uusi ympäristö.

Maahanmuuttajanuoret elävät kahden kulttuurin välissä

Maahanmuuttajavanhemmilla lähtömaan arvot ja kulttuuri voivat vaikuttaa vahvasti perheen arjessa.  Maahanmuuttajanuoret sen sijaan haluavat yleensä integroitua perheen uuteen kotimaahan, jossa osa nuorista on syntynytkin.  Sosiaalinen ympäristö voi houkutella päihdekokeiluihin tai kaverit saattavat jopa painostaa niihin. Se aiheuttaa ristiriitaa ja konflikteja kotona.

EHYTin Hadiya-hankkeen vuonna 2021 teettämässä kyselyssä maahanmuuttajanuoret kertovat, ettei heidän vanhemmillaan ole aina käsitystä haasteista, joita nuoret arjessaan kohtaavat. Maahanmuuttajavanhemmat puolestaan kertovat, että heidän on vaikea ymmärtää omia nuoriaan. Eritahtinen integroituminen on iso haaste monissa perheissä.

EHYT haluaa auttaa maahanmuuttajaperheitä vahvistamalla vanhemmuustaitoja kertomalla suomalaisista päihdeilmiöistä, kasvatuskulttuurista ja virkamiesten toiminnasta.  EHYT on keskittynyt arabian- ja somaliankielisiin perheisiin, joita se tavoittaa alue-, koulu- ja hanketyön kautta.

Hadiya-hanketoiminnan (2021-2026) tavoitteena on ehkäistä somalin- ja arabiankielisten nuorten päihde- ja rahapelihaittoja sekä tarjota maahanmuuttajavanhemmille työkaluja vanhemmuuteen ja tukea arjen kasvatushaasteisiin.

Nuorten alkoholin, nikotiinipussien ja sähkötupakan käyttö

Kouluterveyskysely 2025:n mukaan 8.-9.-luokkalaisten viikoittainen alkoholinkäyttö on pysynyt melko samana vuodesta 2023 vuoteen 2025. Eniten alkoholia käyttivät vuonna 2025 ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret (7 %,) vähinten suomalaistaustaiset (2%).  

Ammatillisissa oppilaitoksissa kaikkien ryhmien viikoittainen alkoholinkäyttö oli laskenut vuodesta 2023 vuoteen 2025. Vuonna 2025 vastaajista 5-7 % käytti alkoholia viikoittain. Lukioissa viikoittain alkoholia käyttäneiden määrät olivat tutkituissa ryhmissä 3-4 %. 

Nikotiinipussien käyttö oli 8.-9.-luokkalaisilla lisääntynyt vuodesta 2023 vuoteen 2025. Eniten niitä käyttivät suomalaistaustaiset vastaajat, joilla kasvua oli viisi prosenttiyksikköä (6% vuonna 2023, 11 % vuonna 2025).

Ammatillisissa oppilaitoksissa nikotiinipusseja käyttävien osuudet olivat kaikissa ryhmissä kasvaneet:

Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset 10% (2023) 17 % (2025)

Ulkomailla syntyneet ulkomaalasitaustaiset 10 % (2023) 16% (2025)

Suomalaistaustaiset 15 % (2023) 31 % (2025)

Myös lukioissa nikotiinipussien käyttö oli lisääntynyt:

Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset 3 % (2023) 8% (2025)

Ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset 3% (2023) 5% (2025)

Suomalaistaustaiset 4% (2023) 12 % (2025)

Sähkötupakan käyttö oli 8.-9.-luokkalaisten kaikissa ryhmissä jonkin verran pienentynyt. Suurinta käyttö oli ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla, mutta vähentynyt vuoden 2023 17 %:sta vuoden 2025 13 %:iin. 

Sähkötupakkaa nykyisin käyttäviä oli eniten ammatillisissa oppilaitoksissa. Suurimpia sähkötupakan käyttäjiä olivat ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset (21% 2025) ja suomalaistaustaiset nuoret (21 % 2025).

Lukioissa sähkötupakan käyttö oli pienentynyt kaikissa tutkimusryhmissä. Eniten käyttäjiä on Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten ryhmässä (10 % 2025).

Lisää tilastoja: Kouluterveyskyselyn tulokset – THL

Järjestöt kulttuurisensitiivisiä palvelutuottajia

Järjestöt toimivat ihmisten parissa ruohonjuuritasolla ja tavoittavat maahanmuuttaneita ilman viranomaisleimoja.  Osalla maahanmuuttaneista voi olla viranomaisia kohtaan väärää tietoa ja epäluuloa, heidän kokemuksensa viranomaisista voivat olla huonoja niin lähtömaassa kuin Suomessakin.

Järjestöt käyttävät viestinsä viemiseen ja kontaktien solmimiseen tapoja, jotka edesauttavat luottamuksen syntymistä. Lähtökohtana on kulttuurisensitiivinen lähestymistapa, joka kertoo järjestöjen ymmärtävän erilaisten kulttuuritaustojen merkityksen suhtautumisessa moniin asioihin kuten päihteisiin.

Järjestöt ovat viranomaisia herkempiä ihmisten tarpeille

Monien järjestöjen vahvuutena ovat maahanmuuttaneet työntekijät, joilla on omakohtaisia kokemuksia ja ymmärrystä yhteisöjen haasteista. He myös usein puhuvat asiakkaidensa äidinkieltä. Kun viesti tulee yhteisön sisältä parhaassa tapauksella omalla äidinkielellä, on sillä painoarvoa enemmän, kuin jos se tulee yhteisön ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Erityistä painoarvoa viesti saa, jos sen välittää yhteisön arvostama avainhenkilö. Maahanmuuttajayhteisöjen arvostamat avainhenkilöt vaihtelevat kulttuurista toiseen.

Oppia eri kulttuureista

Usein järjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisten maahanmuuttajayhteisöjen, uskonnollisten ryhmien ja muiden maahanmuuttajaorganisaatioiden kanssa.  Ne myös tarjoavat työpajoja, tapahtumia ja vertaistukiryhmiä, joissa osallistujat voivat jakaa kokemuksia ja saada tukea. 

Lopultakin on hyvä muistaa, että maahanmuuttajayhteisöt eivät ole vain saamapuolella vaan eri kulttuureilla on opittavaa toisiltaan. Hyviä toimintamalleja voidaan siirtää kulttuurilta toiselle, niin myös ehkäisevässä päihdetyössä. Kaikilla kulttuureilla on toisilleen annettavaa.

Miten kulttuurisensitiivisyyttä voi kasvattaa omassa työssä?

  • älä sorru yleistyksiin ja stereotypioihin, kohtaa ihminen ihmisenä
  • tutustu aktiivisesti eri kulttuuritaustaisiin ihmisiin ja ylläty positiivisesti
  • hae tietoa eri kulttuureista ja hyödynnä osaamistasi arjen kohtaamisissa
  • tiedosta, että kulttuureilla on omat erityispiirteensä ja niille omat perustelunsa
  • pidä mielessä, että ihmisten erilaiset taustat voivat vaikuttaa vuorovaikutuskykyyn ja osallistumisvalmiuksiin monin eri tavoin
  • ole empaattinen

Tarvitsetko työkaluja kulttuurisensitiivisen ryhmänohjauksen ja päihdekasvatuksen ja puheeksioton tueksi?

EHYT on tuottanut maahanmuuttaneita asiakkaita kohtaaville ammattilaisille materiaaleja ja työkaluja suomeksi arabiaksi, somaliksi ja englanniksi.  Työkalut sopivat erityisesti päihde-, mielenterveys- sekä opetus- ja nuorisotyön ammattilaisille, jotka haluavat vahvistaa kulttuurisensitiivistä osaamistaan.

Lähteet: Tilastokeskus, Kouluterveyskysely 2025, THL, EHYT Hadiya-hanke

Materiaaleja ja työkaluja