Tukea kunnille ja hyvinvointialueille

Päihteiden käyttöä ja siitä syntyviä haittoja voi tehokkaasti ehkäistä. Se on kustannustehokas tapa lisätä eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointia ja osallisuutta. EHYT voi tukea kuntia ja hyvinvointialueita ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa, tarpeiden ja resurssien kartoittamisessa sekä osaamisen vahvistamisessa. Meistä on tärkeää, että erityisesti järjestöt ja asukkaat voivat osallistua ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Poika hymyilee kyykyssä ulkoiluttaessaan koiraa, joka näkyy etualalla.
Kuva: Jukka Rapo / EHYT ry

Päihde- ja rahapelihaitat koskettavat kuntia ja hyvinvointialueita monin tavoin. Merkittävä osa haitoista ja kustannuksista syntyy muille kuin päihteiden käyttäjille, kuten esimerkiksi läheisille ja alueen sosiaalipalveluille. Lisäksi päihteet alentavat työn tuottavuutta. Hyvin toteutettu ehkäisevä päihdetyö voi nopeastikin kohentaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointia ja tuoda pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä.

Lain mukaisen ehkäisevän päihdetyön järjestäminen ei tarvitse olla vaikeaa. Eri toimialoilla tehdään jo paljon päihdehaittoja vähentävää työtä: sitä tehokkaasti yhteensovittamalla pääsee jo pitkälle.

Ehkäisevää päihdetyötä ohjaa laki

Ehkäisevä päihdetyö sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat kunnan ja hyvinvointialueen lakisääteistä perustyötä. Lain mukaan kunnan ehkäisevästä päihdetyöstä vastaa ehkäisevän päihdetyön toimielin, joka voi olla jokin kuntalain mukainen toimielin, esimerkiksi kunnanhallitus, -valtuusto, lautakunta tai sen jaosto. Lain mukaan hyvinvointialueet päättävät ehkäisevän päihdetyön rakenteesta ja toteutuksesta itse. Olemme julkaisseet kattavan tietopaketin, joka tukee hyvin kuntien ja hyvinvointialueiden luottamushenkilöitä heidän työssään. Katso tarkemmin: Mitä on ehkäisevä päihdetyö? -opas kunta- ja aluevaltuutetuille.

Yksinkertaisimmillaan kunnan ehkäisevän päihdetyön suunnitelma voi olla lyhyt kooste työstä, jota tehdään moniammatillisesti eri ikäryhmien ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa.  Parhaimmillaan se kokoaa ja tukee jo olemassa olevaa ehkäisevää työtä kunnan eri toimialoilla, ja on samansuuntainen hyvinvointialueen ehkäisevän päihdetyön suunnitelman kanssa. Tavoitteena on saada aikaan selkeä suunnitelma, josta kaikki, myös kuntalaiset, löytävät helposti tiedon siitä, millaista ehkäisevää päihdetyötä omassa kunnassa tehdään. Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma voi olla myös osa laajempaa hyvinvointisuunnittelua. Tärkeää on, että EPT-tavoitteet tulevat näkyviksi ja niiden toteutumista seurataan. 

Hyvä suunnitelma mahdollistaa työn pitkäjänteisen arvioimisen ja kehittämisen. Suunnittelussa kannattaa hyödyntää luotettavia tietolähteitä. Osa kunnista laatii koko seutua koskevan toimintasuunnitelman.

Ajantasainen kuva päihteiden käytöstä ja siihen puuttumisesta

Suunnitelman pohjaksi on tärkeää kartoittaa, mitä ehkäisevää päihdetyötä kunnan eri sektorit, järjestöt ja muut yhteisöt alueella jo tekevät. Esimerkiksi päihteiden käytön puheeksioton ja mini-intervention toteuttamista sote-palveluissa on hyvä seurata.

Olennaista on myös koota ajantasainen kuva päihteiden käytöstä sekä siltä suojaavista ja sille altistavista tekijöistä. Kouluterveyskysely (thl.fi) antaa kattavan kuvan suurten kaupunkien lasten ja nuorten päihteiden käytöstä. TEAviisari kuvaa eri hallintokunnissa toteutettavaa ehkäisevää työtä. Sotkanetin tarjonnasta voi helposti valita oman kunnan kannalta huomionarvoiset indikaattorit.
THL:n julkaisu: Ehkäisevä päihdetyö: Opas kunnille ja hyvinvointialueille (2022)

Olemme kumppaninasi ehkäisevässä päihdetyössä

EHYTin aluetyö tukee kuntia ja alueellisia toimijoita ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä. Ehkäisevän päihdetyön laadukas toteutus edellyttää suunnitelmallista ja koordinoitua työtä niin kunnassa kuin hyvinvointialueellakin, mutta myös muiden toimijoiden, kuten järjestöjen, viranomaisten ja elinkeinoelämän, kesken. Tämä on myös kirjattu lakiin. Järjestöjen asiantuntijuus voi auttaa työn suunnittelussa ja vahvistamisessa.

EHYTin alueelliset asiantuntijat voivat tukea kuntia ja hyvinvointialueita suoraan ehkäisevän päihdetyön tarpeiden kartoittamisessa ja sisältöjen vahvistamisessa. He työskentelevät eri työryhmissä ja verkostoissa, joten heillä on laaja asiantuntemus ja tietoa eri alueiden hyväksi havaituista toimintatavoista. Lisäksi he toteuttavat monenlaisia koulutuksia ja työpajoja niin työtä suunnitteleville kuin eri toimialoilla sitä toteuttaville ammattilaisille, vapaaehtoisille ja myös kansalaisille.

EHYT tuo Pakkaan järjestönäkökulmaa

Pakka-toimintamalli on paikallisten alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn kehitetty menetelmä, jota toteutetaan paikkakunnalla tai alueella koko yhteisön voimin. Pakka-työ antaa työkaluja eri toimijoiden, kuten julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen, väliseen yhteistyöhön. EHYT on mukana Pakka-yhteistyössä niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Lue lisää Pakka-työstä THL:n sivuilta.

EHYTillä on paljon toimintoja, jotka kytkeytyvät Pakka-työhön. Alueelliset asiantuntijamme voivat olla mukana paikallisissa tai alueellisissa Pakka-työryhmissä. 

Tilaa koulutusta eri toimialoilla työtä toteuttavien tueksi

EHYT haluaa vahvistaa eri alojen ammattilaisten ehkäisevän päihdetyön osaamista. Siihen tarjoamme muun muassa Ehkäisevän päihdetyön osaaja -koulutuksia eri teemoista. Kuluvan lukukauden avoimet koulutukset löydät Tapahtumakalenterista. Jos kaipaat oman alueesi tarpeisiin kohdennettua koulutusta, ole yhteydessä meihin tilauskoulutuksista.

EHYT tarjoaa ehkäisevän päihdetyön menetelmiä ja koulutuksia myös ala– ja yläkouluihin, toisen asteen oppilaitoksiin, korkeakouluille ja työpaikoille. EHYT laatii kuntien kanssa myös kumppanuussopimuksia, jotka ovat hyvä tapa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen ehkäisevän työn toteuttamiseen koko kunnan alueella.

Tuemme EPT:n suunnittelua ja kehittämistä 

EHYTin alueelliset asiantuntijat tukevat ehkäisevän päihdetyön suunnittelua alueellisesti ja osin paikallisestikin. Pyrimme vahvistamaan kansalaisnäkökulmaa sekä vaikuttavien menetelmien hyödyntämistä ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Toimimme alueellisissa verkostoissa tuoden järjestönäkökulman ehkäisevään päihdetyöhön. 

Kuntien monialaisen ehkäisevän päihdetyön tueksi tarjoamme 2-päiväisiä Monialainen ehkäisevä päihdetyö – tiedosta käytäntöön -työpajoja. Työpajan tavoitteena on ehkäisevän päihdetyön tietopohjan vahvistaminen ja yhteisen tilannekuvan luominen. Millaista ehkäisevää työtä toteutetaan jo? Mikä on työn tarve eri väestöryhmissä? Entä miten rakennetaan toimintasuunnitelma, joka parantaa ehkäisevän työn vaikuttavuutta? Toiminnallinen työpaja on suunnattu eri toimialoilla ehkäisevää päihdetyötä työssään toteuttaville sekä seurakuntien ja järjestöjen toimijoille ja sote-palvelujen yhdyspinnoilla toimiville. Se tukee eri toimialojen ammattilaisten verkostoitumista, motivaatiota sekä jaetun tietopohjan rakentumista.
Lue lisää työpajasta: Monialainen ehkäisevä päihdetyö kunnassa – tiedosta käytäntöön

Lisäksi tarjoamme ehkäisevää päihdetyötä kunnissa ja hyvinvointialueilla suunnitteleville ja muille kentän vaikuttajille Eurooppalaista ehkäisevän päihdetyön päättäjäkoulutusta. Tämän kaksipäiväisen koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille vankka yleiskuva ehkäisevän päihdetyön tietopohjasta ja sen vaikuttavista menetelmistä eri toimialoilla. Koulutus luo valmiuksia tehdä tietoon pohjaavia päätöksiä sekä kohdentaa resursseja vaikuttaviin toimiin. Koulutus on osa Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDAn hallinnoimaa European Prevention Curriculum (EUPC) -koulutuskokonaisuutta, joka pyrkii vahvistamaan ehkäisevän päihdetyön osaamista ja työn laatua kaikkialla Euroopassa.
Lue lisää koulutuksesta: Ehkäisevän päihdetyön eurooppalainen päättäjäkoulutus – EHYT ry

Ilmiökahvilassa etsitään yhteisiä ratkaisuja

Ilmiökahvila-tilaisuuksilla kootaan kansalaisia, järjestöjä ja eri toimialojen osaajia yhteen keskustelemaan paikallisesta ajankohtaisesta ilmiöstä ja hakemaan siihen ratkaisuja. Keskustelun kautta hahmotetaan, keitä ilmiö koskettaa ja minkälaista osaamista ja näkökulmia eri toimijoilta löytyy ilmiöstä. Jos kyse on ongelmasta, mietitään yhdessä keinoja sen taltuttamiseksi. Ilmiökahvila on usein hedelmällinen tapa tarttua uusiin ilmiöihin tai havaintoihin ja lähteä purkamaan niitä, kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ota puheeksi -kortit

Ota puheeksi -kortit on tarkoitettu kunta- ja järjestötoimijoille aikuisten päihteiden käytön ja rahapelaamisen puheeksioton tueksi, kun huoli herää. Kortteja voivat hyödyntää myös muut, esimerkiksi seurakuntien, hyvinvointialueiden ja yritysten toimijat. Ota puheeksi -kortteja on tuotettu monille alueille ympäri maata. Jos omalta alueeltasi nämä vielä puuttuvat, ota yhteyttä oman alueesi asiantuntijaan.

Lisätietoja ja tiedustelut

Jiri Sironen.

Damski Jiri

Osastopäällikkö, Alue- ja järjestötoiminta 0404509077
Katso henkilön esittely

Oppilaitosyhteistyö

Päivi Christensen

Puranen Päivi

Oppilaitostyön päällikkö 050 413 7017
Katso henkilön esittely