Alkoholia koskevat linjaukset

Miten suomalaisten alkoholinkulutukseen voisi vaikuttaa niin, että alkoholista koituisi mahdollisimman vähän haittoja?

EHYT pitää tärkeänä, että alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät haitat vähenevät koko väestön tasolla.

Alkoholihaittojen ehkäisyä koskevassa vaikuttamistyössämme keskeistä ovat:

  • Kansanterveyden ja ennaltaehkäisyn näkökulma alkoholipolitiikkaan näkyy yhteiskunnallisessa keskustelussa.
  • Alkoholipoliittiset päätökset pitää tehdä hyvinvointi- ja kansanterveysperusteisesti. Tämä tarkoittaa, ettei alkoholin saatavuutta kasvateta tai mainontaa lisätä nykyisestä.
  • Alkoholin käyttöön liittyvää stigmaa tulee purkaa yhteiskunnassa. Ihmisten pitää saada kokea, että alkoholiongelmiin voi hakea apua, eikä alkoholiongelmista leimaannu loppuiäksi.

 EHYT ry pyrkii työllään muokkaamaan ihmisten jokapäiväisiä elinympäristöjä ja yhteiskunnan rakenteita sellaisiksi, että alkoholihaittoja koetaan mahdollisimman vähän. Tuemme yksilöiden sekä yhteisöjen hyvinvointia edistäviä voimavaroja ja valintoja ja otamme ennaltaehkäisevässä päihdetyössämme huomioon ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja lähtökohdat. Näkemyksemme on, että niin juomattomuudella kuin kohtuukäytölläkin on paikkansa ihmisten elämässä. Alkoholi on säänneltynä osa yhteiskuntaa, mutta se voi aiheuttaa haittoja juojalle, hänen läheisilleen ja koko yhteiskunnalle. Haluamme rakentaa keskustelukulttuuria, jossa alkoholinkäytön myönteisiä ja kielteisiä puolia tuodaan avoimesti esiin.

Ketä alkoholihaitat koskevat?

Usein ajatellaan, että suurin osa alkoholihaitoista syntyy vakavista alkoholiongelmista ja alkoholiriippuvuudesta. Tosiasiassa suurin osa väestötasolla syntyvistä alkoholihaitoista syntyy juomistilanteissa, joissa alkoholia käytetään riskirajoilla. Noin 500 000 suomalaista juo alkoholia yli riskirajojen. Noin 57 prosenttia väestöstä on ylittänyt humalakäytön rajan vähintään kerran edeltävän vuoden aikana.  Humalajuomisesta syntyy haittoja, kuten tappeluja yöelämässä, kaatumisia, riitoja ja väkivaltaa perheissä sekä lapsiin kohdistuvia uhkaavia tilanteita.

Voiko alkoholin kulutukseen vaikuttaa?

Alkoholin kulutukseen vaikuttavat keskeisesti alkoholin saatavuus, hinta, verotus ja alkoholimainonta. Esimerkiksi 2000-luvun alussa tehdyt alkoholiveron kevennykset käänsivät kulutuksen, alkoholihaitat ja alkoholikuolemat jyrkkään kasvuun. Kun verotusta nostettiin taas vaiheittain ylöspäin, kääntyi kulutus ja haitat jälleen laskuun.

Mitä haittoja ehkäisevällä päihdetyöllä voidaan vähentää?

Alkoholinkulutuksen tiedetään olevan yhteydessä ainakin 200 sairauteen. Suomessa noin 70 000 lasta elää perheessä, jossa on vakavia päihdeongelmia. Alkoholin ongelmallinen käyttö lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta sekä vähentää verovaroja. Alkoholin haitallinen käyttö lisää myös turvallisuusalan, kuten poliisin, työtaakkaa. Alkoholista arvioidaan aiheutuvan vuositasolla kahden miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle. Vaikuttamalla alkoholin hintaan ja saatavuuteen sekä rajoittamalla alkoholimainontaa voidaan ehkäistä näitä alkoholihaittoja tehokkaasti. 

Voiko ehkäisevä päihdetyö kaventaa terveyseroja?

Alkoholin vakavimmat terveyshaitat ovat tällä hetkellä kasaantuneet voimakkaasti huono-osaisille, matalasti koulutetuille ja heikkotuloisille. Suomessa esimerkiksi alkoholikuolleisuus on jopa noin kolme kertaa yleisempää vähiten koulutettujen keskuudessa korkeammin koulutettuihin verrattuna. Ehkäisevä päihdetyö tarjoaa keinoja alkoholihaittojen vähentämiseen ja sitä kautta myös tuloryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen.

Miksi alkoholihaittoja tulee ehkäistä ja vähentää koko väestön tasolla?

Usein sanotaan, että alkoholihaittojen vähentämisessä tulisi keskittyä ongelmakäyttäjiin. Pelkkään ongelmakulutukseen keskittyvä työ ei kuitenkaan ole alkoholihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen kannalta järkevää. Sekä inhimillisellä tasolla että kustannusnäkökulmasta on järkevää pyrkiä ehkäisemään alkoholihaittoja varhain ennen, kun ongelmat ovat kehittyneet pitkälle. Alkoholihaittoja ehkäisevällä työllä voidaan sekä parantaa ihmisten hyvinvointia että säästää yhteiskunnan yhteisiä varoja. Ehkäisevästä työstä hyötyvät kaikki, riippumatta kulutustasosta tai iästä.

Tulisiko viinien myynti vapauttaa vähittäismyyntimonopolin piiristä?

Alkoholin saatavuutta ei tule kasvattaa millään toimenpiteillä, koska se lisää hyvin todennäköisesti alkoholin kulutusta ja sitä kautta myös alkoholista aiheutuvia haittoja. Alkoholipoliittisena välineenä vähittäismyyntimonopoli on kansanterveyden edistämiseksi sekä alkoholihaittojen vähentämiseksi perusteltu ja toimiva keino.

Voisiko viinien myynnin vapauttaa ja säilyttää silti valtion yksinoikeusjärjestelmän?

Kansalliset monopolit ovat EU:n perustamissopimuksen mukaan sallittuja, esimerkiksi kansanterveyteen liittyvistä syistä. Viinien myynnin vapauttaminen horjuttaisi merkittävästi tätä alkoholin vähittäismyyntimonopolin kansanterveysperustetta. Alkon yksinoikeusjärjestelmältä katoaisi EU-oikeudellinen peruste ja on erittäin todennäköistä, että viinien myynnin vapauttaminen johtaisi myös väkevien alkoholijuomien myynnin vapauttamiseen ruokakauppoihin. Tämä tarkoittaisi viinien ja väkevien alkoholijuomien saatavuuden merkittävää kasvua, mikä hyvin todennäköisesti kasvattaisi alkoholihaittoja