Alkoholipolitiikka

Alkoholinkäytöstä aiheutuu mittavia haittoja yksilölle, yhteisöille ja yhteiskunnalle.

Alkoholipolitiikalla tarkoitetaan niitä toimia, joilla julkinen valta voi ehkäistä ja vähentää alkoholista aiheutuvia haittoja.

Alkoholin terveyshaitat ilmenevät eri väestöryhmissä eri tavoin ja yksilölliset erot ovat suuria. Sekä sukupuoli, ikä että yhteiskunnallisen aseman suomat mahdollisuudet vaikuttavat alkoholin haitallisuuteen.

Alkoholi on päihde, josta voi aiheutua haittoja sekä juojalle itselleen, että hänen lähipiirilleen, perheelleen, ystävilleen, työyhteisölleen ja yhteiskunnalle laajemminkin.

Alkoholin on todettu olevan yhteydessä ainakin 200 sairauteen. Usein alkoholinkäyttö näkyy maksan, sydämen ja aivojen sairauksina, mutta alkoholi aiheuttaa myös syöpää.

Nykyiset arviot alkoholin kustannusvaikutuksista terveydenhuollolle ovat vahvasti alimitoitettuja, mikä käy ilmi FCG Finnish Consulting Groupin ja EHYT ry:n katsauksesta. Laskentatavasta riippuen alkoholi voi aiheuttaa julkiselle terveydenhuollolle jopa 648–1 141 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.

Hyvässä alkoholipolitiikassa ei pitäisi olla kyse vain yksittäisistä päätöksistä, vaan ennen kaikkea siitä, mitä sillä tavoitellaan. Samalla pitäisi katsoa pitemmälle tulevaisuuteen.

Suomalaisten mielestä alkoholipolitiikassa pitää ajatella erityisesti lapsia ja nuoria. Kyselytutkimuksemme vastaajat pitivät heidän suojelemistaan alkoholihaitoilta kaikkein tärkeimpänä alkoholipolitiikan tavoitteena.

Kansalaiset vaikuttavat olevan hyvin tietoisia kaupan alan ja alkoholiteollisuuden vahvasta vaikuttamisesta alkoholipoliittisissa päätöksissä. Ihmiset kokevat, että tutkitun tiedon ja asiantuntijoiden kuulemisen sekä ihmisten terveydestä huolehtimisen pitäisi olla kaikkein tärkein alkoholipoliittisia päätöksiä ohjaava tekijä.