EHYT ry pyrkii työllään muokkaamaan ihmisten jokapäiväisiä elinympäristöjä ja yhteiskunnan rakenteita sellaisiksi, että rahapelihaittoja koetaan mahdollisimman vähän. Tuemme yksilöiden sekä yhteisöjen hyvinvointia edistäviä voimavaroja ja valintoja ja otamme ehkäisevässä päihdetyössämme huomioon ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja lähtökohdat. Näkemyksemme on, että niin haittoja aiheuttamattomalla rahapelaamisella kuin rahapelaamattomuudellakin on paikkansa ihmisten elämässä. Rahapelaaminen on säänneltynä osa yhteiskuntaa, mutta se voi aiheuttaa haittoja rahapelaajalle, hänen läheisilleen ja koko yhteiskunnalle. Haluamme rakentaa keskustelukulttuuria, jossa rahapelaamisen kielteisiä ja myönteisiä puolia tuodaan avoimesti esiin.

Ketä rahapelihaitat koskevat?

Rahapelaamisesta saattaa aiheutua haittoja, kuten erilaisia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. THL:n vuoden 2019 väestökyselyn mukaan 15–74-vuotiaista vastaajista 3,0 prosentilla oli rahapeliongelma (noin 112 000 henkilöä). Todennäköinen rahapeliriippuvuus oli 1,4 prosentilla heistä (noin 52 000 henkilöä). Miehistä rahapeliongelma oli 4,0 prosentilla kun vastaava osuus naisilla oli 2,1 prosenttia. Rahapeliongelma oli yleisin 18–24-vuotiailla (5,3 %) ja 25–34-vuotiailla (4,8 %). Riskitasolla pelanneiden osuus oli 10,7 prosenttia (noin 397 000 henkilöä) Vastaajista 21,1 prosenttia (noin 790 000 henkilöä) kertoi, että yhdellä tai useammalla läheisellä oli ollut ongelmallista rahapelaamista. (THL 2020)

Usein ajatellaan, että suurin osa rahapelihaitoista syntyy vakavista rahapeliongelmista ja rahapeliriippuvuudesta. Nämä ryhmät kokevatkin kaikkein vakavimmat haitat, mutta määrällisesti suurimman osan rahapelihaitoista kokevat riskitason rahapelaajat, joita Suomessa on tutkimusten mukaan noin 400 000. Unohtaa ei myöskään sovi haitallisesti rahapelaajien läheisiä ja ystäviä: Suomessa on lähes 800 000 ihmistä, jotka kokevat erilaisia haittoja oman läheisensä rahapelaamisesta.

Mitä rahapelihaittoja ehkäisevällä päihdetyöllä voidaan vähentää?

Inhimillisen kärsimyksen lisäksi rahapelihaitat lisäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja tuottavat yhteiskunnalle erilaisia kustannuksia. Rahapelihaittojen taloudellisia kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle ei ole vielä laskettu. Ruotsissa on arvioitu, että rahapelaaminen aiheutti siellä 2021 noin yhdeksän miljardin kruunun kustannukset (noin 790 miljoonaa euroa). (Folkhälsomyndigheten 2023). Todennäköisesti Suomessa kustannukset ovat korkeammat, koska Suomessa rahapelaaminen on yleisempää ja täällä koetaan enemmän rahapelihaittoja kuin Ruotsissa.

Voiko ehkäisevä rahapelihaittatyö kaventaa terveyseroja?

Rahapelaamisen haitat ovat tällä hetkellä kasaantuneet voimakkaasti huono-osaisille, matalasti koulutetuille ja heikkotuloisille. Ehkäisevä rahapelihaittatyö tarjoaa keinoja rahapelihaittojen vähentämiseen, tuloryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen ja sotejärjestelmän kuormituksen keventämiseen.

Miksi rahapelihaittoja tulee ehkäistä ja vähentää koko väestön tasolla?

Pelkkään haittoja kokeviin rahapelaajiin keskittyvä työ ei ole rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen kannalta järkevää. Sekä inhimillisellä tasolla että kustannusnäkökulmasta on järkevää pyrkiä ehkäisemään rahapelihaittoja mahdollisimman varhain ennen kuin haitat pahenevat. Rahapelihaittoja ehkäisevällä työllä voidaan sekä parantaa ihmisten hyvinvointia että säästää yhteiskunnan yhteisiä varoja. Ehkäisevästä työstä hyötyvät kaikki, riippumatta kulutustasosta tai iästä.

Tulisiko Suomessa siirtyä rahapelaamisessa lisenssijärjestelmään?

Suomessa astui voimaan uusi arpajaislaki vuoden 2022 alussa ja osia siitä on alettu toteuttaa vasta vuoden 2023 alussa. Arpajaislain vaikutuksia rahapelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen ei ole vielä ehditty arvioida. Tämä työ tulisi tehdä mahdollisimman pikaisesti.

EHYT painottaa, että rahapelijärjestelmässä ja siinä tehtävissä muutoksissa on aina oltava etusijalla rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen eivätkä valtion taloudelliset intressit. Rahapelijärjestelmän ja sen sääntelyn on perustuttava tutkittuun tietoon. Olipa järjestelmä mikä tahansa kaikki muutokset rahapelipolitiikassa vaativat huolellista valmistelua ja selvityksiä sekä esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin viranomaisesimerkkien huomiointia.

Rahapelaamisen kanavointiasteen nostamistavoite on toteuttava siten, että kanavoinnilla ei lisätä rahapelihaittoja. Rahapelitarjonnan lisääminen todennäköisesti nostaa rahapelaamisen määrää ja sitä kautta haittoja.

Rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen kannalta Veikkauksen omistajaohjauksen tulisi olla sosiaali- ja terveysministeriössä.

Mitä riskitason rahapelaaminen tarkoittaa?

EHYT on keskittynyt erityisesti riskitason rahapelaamiseen. Riskitason rahapelaamisella tarkoitetaan rahapelaamista, joka jää haitattoman ja haitallisen välimaastoon. Se viittaa yleensä pelaamiseen, jossa pelaaja kokee vain yksittäisiä haittoja pelaamisestaan, mutta jossa pelaaminen ei vielä aiheuta merkittäviä tai laajamittaisia haittoja. Riskitason rahapelaaminen voidaan määritellä eräänlaiseksi itämisvaiheeksi, joka varsin usein edeltää rahapeliongelman kehittymistä. Kaikille riskitasolla pelanneille ei kehity rahapeliongelmaa, mutta suurin osa ongelmallisesti pelaavista on todennäköisesti ollut joskus riskitasolla pelaava. Maailman terveysjärjestö WHO:n ICD-11-tautiluokituksessa riskialtis rahapelaaminen (hazardous gambling or betting) määritellään pelaamiseksi, joka suurentaa merkittävästi fyysisten ja psyykkisten haittojen syntymisen riskiä pelaajalle itselleen sekä hänen läheisilleen.

Millaisilla toimilla rahapelihaittoja voidaan ehkäistä ja vähentää?

Erilaisilla rahapelaamisen vastuullisuustoimenpiteillä kuten pakollisella tunnistautumisella, tappiorajoilla ja peliestoilla voidaan auttaa yksittäistä rahapelaajaa pelaamaan rahapelejä kohtuullisella tasolla. EHYT pitää kuitenkin tärkeänä, että rahapelihaittojen ehkäisyssä keskitytään myös yhteiskunnalliseen ja rakenteelliseen tasoon. Erityisesti rahapelimarkkinoinnin (mukaan lukien mainonta ja sponsorointi) on oltava tiukasti ja yksiselitteisesti säänneltyä, jotta rahapelihaittoja voidaan ehkäistä ja vähentää. Euroopassa on yleistymässä koko ajan tiukentuva rahapeli- ja markkinointisääntely ja jopa kaiken rahapelimarkkinoinnin kieltäminen (esim. Belgia). Muiden maiden esimerkkejä on seurattava tarkasti.

Yksi mahdollisuus nuorten suojelemiseksi rahapelihaitoilta on 20 vuoden ikäraja kaikkeen rahapelaamiseen (vrt. STM:n tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämisen työryhmä ja Alkon 20 vuoden ikäraja yli 22 %-alkoholijuomien ostossa). Nuoret aikuiset (18–24-vuotiaat) ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä rahapelihaitoille ja pikavippien aiheuttamille ongelmille. Pikavipit toimivat usein rahapelaamisen polttoaineena. Pikavippien lisäsääntelyllä ja positiivisen luottorekisterin käyttöönotolla voitaisiin vähentää tämän ryhmän kokemia rahapelihaittoja ja velkaantumista.

Lisäksi digipelaamisessa tarvitaan lainsäädäntöä digipelien rahapelillisistä ominaisuuksista, jotka voivat tutkimusten mukaan lisätä erityisesti alaikäisten riskiä rahapelihaittojen kehittymiselle (esim. yllätyslaatikot eli lootboxit tai rahapelaamista jäljittelevä pelaaminen).

Hyvinvointialueiden palvelupolkujen on oltava kunnossa sekä rahapelihaittoja kokeville että heidän läheisilleen. Apua on oltava saatavilla tasavertaisesti ja matalalla kynnyksellä koko maassa. Palvelujen on oltava monimuotoisia sisältäen myös laitoshoitomahdollisuuden. Järjestöjen tekemä rahapelihaittaehkäisytyö tukee sotejärjestelmän kestävyyttä, mutta se ei saa korvata peruspalveluissa tarjottavaa apua.

Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tulee olla riittävää ja rahapeliteollisuuden tuotoista ja intresseistä riippumatonta. Tutkimus- ja kehittämistyötä tarvitaan tutkijoiden käyttöön rahapeliyhtiöiltä dataa pelaajakäyttäytymisestä, jotta ehkäisevää työtä osataan kohdentaa oikein.