Alkoholin saatavuuden lisääminen kiihdyttää sote-kriisiä

Mitä viinien tuominen ruokakauppoihin tarkoittaisi? Ainakin se kuormittaisi lisää jo ennestään suuren kuormituksen alla olevia sosiaali- ja terveyspalveluita. Tässä esitteessä kerrotaan, kuinka alkoholin saatavuuden lisääminen lisäisi myös merkittävästi sote-järjestelmän taakkaa.

Lataa materiaalit
Alkoholin saatavuuden lisääminen kiihdyttää sote-kriisiä ( 145,99 kt, pdf ) Lataa

Kuvaus

Tekstivastine: Alkoholin saatavuuden lisääminen kiihdyttää sote-kriisiä

 

”Viinit ruokakauppaan!” Mitä se tarkoittaa?

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet viime vuosina suuren kuormituksen alla. Alkoholihaitat lisäävät sote-järjestelmän taakkaa merkittävästi.

Samaan aikaan käydään keskustelua yhä vahvemman alkoholin myynnistä ruokakaupoissa. Viinien myynnin laajentaminen murentaisi nykyisen yksin- oikeusjärjestelmän perustan. Tämä toisi todennäköisesti myös väkevät alkoholijuomat ruokakauppoihin.

Kansainvälinen maailman johtavien alkoholitutkijoiden tutkimusryhmä arvioi, että alkoholimonopolista luopuminen tarkoittaisi Suomessa vuosittain:

  • 9 % enemmän kulutusta
  • 17 % lisää haittakustannuksia (jopa +1,9 miljardia euroa)
  • 14 % enemmän alkoholikuolemia (yli +500 kuolemaa)¹

Alkoholi yhä useammin syynä terveydenhuollon vastaanotolla käyntiin

Terveydenhuollon henkilöstöstä joka kolmas arvioi, että alkoholin liialliseen käyttöön liittyvät vastaan-ottokäynnit ovat lisääntyneet ja ne kuormittavat merkittävästi työntekijöitä. Innolinkin kyselytutkimukseen² vastasi 490 ensihoidossa, päivystyksessä ja perusterveydenhuollossa työskentelevää terveydenhuollon ammattilaista eri puolilla Suomea.

Kyselyn tavoitteena oli selvittää terveydenhuollon henkilöstöltä, kuinka paljon alkoholinkäyttö kuormittaa päivittäisessä vastaanottotyössä. Vastaajien mukaan:

  • 34 % julkisella sektorilla työskentelevistä kokee, että alkoholin liiallinen käyttö hoitokäyntien pääsyynä tai merkittävänä taustasyynä on kasvanut vuoden sisällä
  • 17 % potilaista liiallinen alkoholinkäyttö on käynnin pääsyy
  • 44 % ensihoidossa tai päivystyksessä työskentelevistä kokee liikakäytön hoitokäyntien syynä kasvaneen

Kyselyn mukaan terveydenhuollon henkilöstö kokee kuormittaviksi olosuhteet, joissa potilaan tilanteeseen liittyy alkoholin liiallista käyttöä.

Yhtenä eniten kuormittavana tekijänä potilastyössä erityisesti ensihoidon ja päivystyksen puolella mainitaan päihteiden käytöstä johtuvat työturvallisuutta vaarantavat tilanteet.

”Kuormittavinta on työturvallisuutta vaarantavat päihteiden käytöstä johtuvat uhkatilanteet.”

”Aggressiivinen tai epäasiallinen käytös on haastavinta.”

”Se, että joutuu pelkäämään potilasta.”

Haasteina nähdään myös ajan, henkilöstön ja resurssien puute.

”Ajanpuute. Olisi keinoja puuttua, mutta ei tarpeeksi aikaa motivoivalle keskustelulle.”

”Kuormittavinta on resurssien vähyys, minkä vuoksi apua on vaikea antaa.”

Vastaajat kokevat, että palveluita ei ole tarpeeksi saatavilla, eivätkä ne välttämättä sovellu potilaille.

”Ei ole keinoja auttaa aina asiakasta, vaikka kuinka yrittäisi, kun ei ole tarjota palveluita.”

”Hoitoa ei voi toteuttaa, vaikka potilas haluaisikin.”

Palveluiden ja resurssien puute johtaa siihen, että samat asiakkaat saapuvat vastaanotolle tai päivystykseen yhä uudelleen. Potilailla on myös yhä moninaisempia sosiaalisia, fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia. Tämä kuormittaa entisestään jo valmiiksi kuormittunutta terveydenhuoltoa. Lisäksi työntekijöiden työhyvinvointi ja -turvallisuus on uhattuna.

Eri arvioiden mukaan Suomessa on tällä hetkellä pula jopa 15 000–25 000 lähi- ja sairaanhoitajasta. Pelkästään Uudellamaalla arvioidaan olevan 6 000 sairaanhoitajan vaje.₄

Vuosittain alkoholi aiheuttaa jo nyt:

  • 46 000 sairaalakäyntiä
  • 97 000 alkoholisairauksista johtuvaa hoitovuorokautta
  • 2800 työkyvyttömyystapausta
  • yli 4000 kuolemaa suoraan tai välillisesti³

Alkoholi on yhteydessä myös suureen osaan tapaturmista:

  • jopa 40 % tapaturman vuoksi hoitoon hakeutuvista potilaista on päihtyneitä ₅
  • 20 % tapaturmaisesti kuolleista on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena ₆

Alkoholin käyttö vaarantaa terveyden 560 000 suomalaisella.₇

Lisäksi arviolta 70 000 suomalaista lasta kasvaa perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmista on vakava päihdeongelma.₈

Nykyisessä tilanteessa ei ole kestävä ratkaisu lisätä alkoholinkulutusta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuormitusta laajentamalla alkoholin myyntiä.

1)Stockwell. ym. (2019) Finnish alcohol policy at the crossroads.

2)Kyselyn toteutti Innolink EHYT ry:n toimeksiannosta. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä sekä paneelitutkimuksena marras-joulukuussa 2021. Kysely oli suunnattu erityisesti ensihoidossa, päivystyksissä ja perusterveydenhuollossa työskenteleville lääkäreille, sairaanhoitajille, terveydenhoitajille sekä lähi- ja perushoitajille. Kyselyyn vastasi 490 henkilöä. Vastauksia saatiin eri tiedonkeruukanavien ja yhteistyötahojen kautta. Tulokset ovat suuntaa-antavia. Yhteistyökumppaneita kyselyn jakelussa olivat Suomen Lääkäriliitto, TEHY ry, Suomen Terveydenhoitajaliitto ja Suomen Sairaanhoitajat.

3) Yle (15.2.2023) Näillä keinoilla hallitus aikoo ratkaista hoitajapulan: Tehtävät tutkinnon mukaan, lisää avustavia työntekijöitä ja ulkomaisen työvoiman pätevyys kuntoon; Keva/Aula Research (2023) Kuntasektorin työvoimaennuste.

4) Stockwell ym. (2019) Finnish alcohol policy at the crossroads; THL (2022) Päihdetilastollinen vuosikirja

5) THL (2014) Tiedä ja toimi: Tapaturmat päihtyneenä – Kuinka ehkäistä

6) THL, tapaturmatilastot 2017–2021.

7) THL (2021) Näin Suomi juo.

8) Raitasalo (2017) Vanhemman päihdeongelma vaarantaa lapsen kehityksen. THL.