Tuore selvitys: Alkoholin kustannukset julkiselle terveydenhuollolle jopa 1,1 miljardia euroa vuodessa
Nykyiset arviot alkoholin kustannusvaikutuksista terveydenhuollolle ovat vahvasti alimitoitettuja, mikä käy ilmi FCG Finnish Consulting Groupin tekemästä ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tilaamasta tuoreesta katsauksesta. Laskentatavasta riippuen alkoholi voi aiheuttaa julkiselle terveydenhuollolle jopa 648–1 141 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Summa on iso, jos sitä vertaa esimerkiksi vuoden 2020 perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon kokonaismenoihin, jotka olivat 789 miljoonaa euroa. Euromääräisesti eniten alkoholi tuottaa kustannuksia Helsingissä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Viime aikoina on puhuttu paljon Suomen terveydenhoitojärjestelmän kriisistä ja hyvinvointialueiden ylittyvistä budjeteista. Samaan aikaan alkoholin saatavuutta on lisätty. Alkoholinkäytön tiedetään olevan taustatekijä yli 200 sairaudelle sekä lisäävän sairaalahoitoa vaativaa tapaturmariskiä, joten kulutus kuormittaa julkista terveydenhuoltoa ja hyvinvointialueiden taloutta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutki alkoholin yhteiskunnallisia kustannuksia vuonna 2013, jolloin se arvioi alkoholin kustannusten olevan terveydenhuollolle 109 miljoonaa euroa. Arvio vaikuttaa pieneltä, jos sitä vertaa esimerkiksi Ruotsiin, jossa alkoholin on arvioitu kustantaneen pelkästään julkiselle terveydenhuollolle noin 660 miljoonaa euroa vuonna 2017.
”Suomessa ei ole tehty kattavaa laskelmaa alkoholin yhteiskunnallisista kustannuksista yli kymmeneen vuoteen. On selvää, että Suomessa tarvitaan päivitettyä ja kattavampaa arvioita alkoholin aiheuttamista kustannuksista, erityisesti nyt, kun alkoholi on yhä näkyvämmin esillä arkisissa ympäristöissä. Alkoholista syntyvät haittakustannukset ovat jo nyt merkittäviä ja niitä ei tulisi enää poliittisin päätöksin lisätä”, toteaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen.
Alkoholi aiheuttaa suuren kuluerän hyvinvointialueille
Uudessa selvityksessä hyödynnettiin julkisen terveydenhuollon kokonaiskustannuksia, jotka olivat yhteensä noin 12,9 miljardia euroa vuonna 2021. Alkoholi aiheuttaa Suomessa arviolta 5 % kaikista kuolemista. Jos suorien alkoholikuolemien osuus suhteutetaan terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin, alkoholista johtuvat kustannukset olisivat 648 miljoonaa euroa vuonna 2021.
Alkoholin aiheuttamaa tautitaakkaa voidaan kuitenkin paremmin kuvata menetetyillä toimintakykyisillä vuosilla. Tämä laskentatapa nostaa alkoholin aiheuttamat kustannukset 947 miljoonaan euroon. Jos terveydenhuollon kustannuksia verrataan kaikkiin ennenaikaisesti menetettyihin elinvuosiin (**PYLL), niin alkoholin osuus terveydenhuollon kustannuksista nousee jopa 1 141 miljoonaan euroon per vuosi.
“Menetetyt elinvuodet antavat mittakaavan terveyshaitoille. Alkoholi vaikuttaa kielteisesti ihmisten terveyteen ja synnyttää hoidon tarvetta eri sairauksiin. Tämä vuorostaan kasvattaa hyvinvointialueiden kustannuksia“, toteaa FCG:n liiketoimintajohtaja, asiantuntijalääkäri Emma Kajander.
Arvion mukaan suurimmat kustannukset alkoholista syntyvät Helsingissä (65–114 milj. €), Pirkanmaan (53–93 milj. €) sekä Varsinais-Suomen (45–79 milj. €) hyvinvointialueilla. Mittakaavana kustannuksista voidaan käyttää Kymenlaaksoa, jossa alkoholi synnyttää arviolta 24–43 miljoonan euron kustannukset, kun esimerkiksi Kouvolan akuuttipäivystyksen vuosikustannukset ovat noin 20 miljoonaa euroa.
Selvityksessä ei huomioitu työterveyshuollon tai yksityisen terveydenhuollon palveluita. Alkoholi aiheuttaa kustannuksia myös muille palveluille, kuten sosiaalihuollolle, lastensuojelulle, poliisille ja tuomioistuimille.
Katsauksen julkistustilaisuus järjestetään verkossa 21.8.2024 klo 9–10. Tilaisuudessa FCG:n liiketoimintajohtaja, asiantuntijalääkäri Emma Kajander avaa katsauksen taustoja. Kommenttipuheenvuorot kuullaan Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Jukka Mattilalta ja Hyvinvointiala HALI ry:n terveyspalvelujohtaja Hanna-Maija Kauselta.
* DALY (Disability-Adjusted Life Year) on tapa tarkastella tautitaakkaa niin, että huomioidaan sekä menetetyt elinvuodet että sairauden takia vajaakuntoisena eletyt elinvuodet. DALY = PYLL + sairauden takia vajaakuntoisena eletyt elinvuodet (uusien sairaustapausten määrä x sairauskohtainen haittapainokerroin x sairauden kestoaika).
** PYLL (Potential Years of Life Lost) on tapa tarkastella kuolleisuutta niin, että huomioidaan minkä ikäisenä kuolema on tapahtunut ja lasketaan menetetyt elinvuodet suhteessa kypsään elämään. Esimerkiksi 25-vuotias menehtyy → 50 ennenaikaisesti menetettyä elinvuotta tai 70-vuotias menehtyy → 5 ennenaikaisesti menetettyä elinvuotta.
Lisätiedot:
Juha Mikkonen, toiminnanjohtaja, terveyspolitiikan ja -hallinnon tohtori,
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, +358 50 527 4780, juha.mikkonen@ehyt.fi
Emma Kajander, liiketoimintajohtaja (sote ja hyvinvointi), asiantuntijalääkäri,
FCG Finnish Consulting Group Oy, +358 40 533 0980, emma.kajander@fcg.fi
Liitteet: FCG:n ja EHYTin Mitä jos laskisimme toisin -selvitys
