Mitä haittoja alkoholi aiheuttaa yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle?  

Alkoholi on päihde, josta voi aiheutua haittoja sekä juojalle itselleen, että hänen lähipiirilleen, perheelleen, ystävilleen, työyhteisölleen ja yhteiskunnalle laajemminkin.

Jalankulkijoita ylittämässä katua

Alkoholin kulutuksen tiedetään olevan yhteydessä ainakin 200 sairauteen, kuten syöpäsairauksiin, sydänsairauksiin, maksasairauksiin, verenpainetautiin ja heikentyneeseen immuniteettiin. Lisäksi alkoholi voi pahentaa mielenterveysongelmia kuten masennusta ja ahdistusta.  Suomessa 560 000 henkilöä käyttää alkoholia siten, että heillä on suurentunut riski altistua pitkäaikaisille alkoholin aiheuttamille terveyshaitoille.  Yksilötasolla alkoholihaitat voivat olla myös akuutteja kertakulutuksesta aiheutuneita haittoja, kuten tapaturmia, pahoinpitelyjä tai alkoholimyrkytyksiä. Suomessa kuoli vuonna 2021 alkoholiperäiseen sairauteen tai alkoholimyrkytykseen 1646 henkeä. Päihtyneenä tapaturmiin ja väkivaltaan kuoli 526 henkeä.  

Alkoholia juovan henkilön lähiympäristö, kuten puoliso, lapset ja työkaverit voivat kärsiä alkoholihaitoista. On arvioitu, että Suomessa 65 000–70 000 lasta elää perheessä, jossa vähintään toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Työyhteisöissä työntekijän haitallinen alkoholinkäyttö heikentää työtehoa ja työn tuottavuutta ja aiheuttaa haittoja niin työntekijälle, työnantajalle kuin työtovereille. Lähipiirin lisäksi myös ulkopuoliset henkilöt voivat altistua alkoholihaitoille esimerkiksi kasvaneen tapaturma-, liikenneturvallisuus- ja väkivallanriskin vuoksi.  

Alkoholin ongelmallinen käyttö vaikuttaa yhteiskunnan kantokykyyn ja lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta sekä vähentää veronmaksajien ja heidän tekemän ansiotyön määrää. Alkoholin haitallinen käyttö lisää myös turvallisuusalan, kuten poliisin, työtaakkaa. Alkoholista arvioidaan aiheutuvan vuositasolla kahden miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle.

Vaikka vakavimmat terveyshaitat ja sosiaaliset ongelmat kasautuvat alkoholia ongelmallisesti käyttäville, merkittävä osa alkoholihaitoista muodostuu valtaväestön alkoholinkulutuksesta. Siksi päihdehaittoja tulee ehkäistä laajasti koko yhteiskunnan tasolla. Alkoholihaittoja vähentävät päätökset edistävät sekä yhteiskunnan hyvinvointia että taloudellista tuottavuutta.  Alkoholin kulutus ja haitat ovatkin vähentyneet 2000-luvulla onnistuneen alkoholipolitiikan seurauksena. Ehkäisevä päihdetyö on sijoitus terveempään yhteiskuntaan.

Alkoholin haitat muille kuin käyttäjälle itselleen sisältävät monenlaisia haittoja. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä haittoja ovat esimerkiksi pahoinpitelyt, tapot ja muut väkivaltarikokset, liikenneonnettomuudet, työturvallisuuden vaarantuminen, tulipalot sekä muu riskikäyttäytyminen, mm. tartuntataudit. Yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja ovat esimerkiksi terveydenhuollon kustannukset, järjestyshäiriöt julkisilla paikoilla, poliisin ja pelastustoimen kustannukset, ilkivallan kulut, vankeinhoitojärjestelmän kulut, oikeudenkäyntien kulut sekä alentunut tuottavuus. Perheille ja lapsille aiheutuvat haitat liittyvät esimerkiksi lasten tarpeiden laiminlyöntiin, lähisuhdeväkivaltaan, vanhemmuuden ongelmiin ja avioeroihin, mielenterveys- ja päihdeongelmiin sekä taloudellisiin ongelmiin. Raskauden aikainen käyttö aiheuttaa sikiöhäiriöitä kuten fataalialkoholisyndroomaa (FAS) ja muita vakavia kehityshäiriöitä, alhaista syntymäpainoa sekä epigeneettisiä ylisukupolvisia vaikutuksia kehitykseen.

Lähteet: THL, WHO, Juomatapatutkimus. Päihdetilastollinen vuosikirja. Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle, (Numerot puhuvat).