Tutkittua ja toimivaa rahapelipolitiikkaa

Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti Suomessa ollaan siirtymässä verkossa tapahtuvassa digitaalisessa rahapelaamisessa lisenssijärjestelmään. Kyseessä on historiallinen muutos. Olemme koonneet 5+1 politiikkasuositusta haittoja ehkäisevään rahapelipolitiikkaan. Tulevaisuuden rahapelipolitiikan on perustuttava kansanterveysnäkökulmaan, joka asettaa etusijalle rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen.

Nuori katsoo kännykkäänsä.
Jukka Rapo /EHYT ry

1. Rahapelipolitiikassa huomioitava ensisijaisesti terveys ja hyvinvointi

Rahapelijärjestelmässä etusijalla eivät saa olla valtiontaloudelliset ja yksityisen voitontavoittelun intressit, vaan kansalaisten kokemien rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen. Rahapelipolitiikan on oltava ennen kaikkea sosiaali- ja terveyspolitiikkaa.

Toimenpide-ehdotukset:

Vuonna 2022 julkaistu rahapelipoliittinen ohjelma on otettava lisenssijärjestelmän suunnittelun perustaksi. Ohjelman kulmakiviä ovat:

  1. haittoja ehkäisevä rahapelijärjestelmä
  2. ehkäisevä työ ja palvelut
  3. kattava tietopohja
  • Rahapelijärjestelmän valtio-ohjauksen lähtökohtana on oltava rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen. Valtion rahapeliyhtiön ohjauksen tulee sijaita sosiaali- ja terveysministeriössä.
THL:n vuoden 2019 väestökyselyn mukaan: 15–74-vuotiaista  3 prosentilla oli rahapeliongelma  (noin 112 000 henkilöä). Riskitasolla pelanneiden  osuus oli 10,7 % (noin 397 000 henkilöä). Todennäköinen  rahapeliriippuvuus oli 1,4 prosentilla  heistä (noin 52 000 henkilöä). 21,1 % (noin 790 000 henkilöä)  kertoi, että yhdellä tai useammalla  läheisellä oli ollut  ongelmallista rahapelaamista.

2. Rahapelijärjestelmämuutos toimeenpantava huolellisesti

Rahapelijärjestelmän ja sen sääntelyn on perustuttava tutkittuun tietoon. Kaikki muutokset rahapelipolitiikassa vaativat huolellista valmistelua ja selvityksiä. Vaikutusten arvioinnissa on esimerkkeinä huomioitava Tanskan, Ruotsin, Saksan ja Hollannin uudistusten vaikutukset. Huolelliselle lainsäädäntötyölle on annettava riittävästi aikaa.

Toimenpide-ehdotukset:

  • Hallituksen tulee resursoida lainsäädäntöprosessin tahoja kuten sisäministeriötä ja sosiaali- ja terveysministeriötä riittävästi, jotta laadukas lainvalmistelu voidaan turvata sekä huomioida haittojen ehkäisy.
  • Sisäministeriön tulee perustaa asiantuntijatyöryhmiä erityiskysymysten selvittämiseksi. Näitä erityiskysymyksiä ovat ainakin markkinoinnin sääntely, tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus ja erilaiset rahapelaamisen hallinnan välineet kuten keskitetty pelinestojärjestelmä ja panos- ja/tai tappioraja.
  • Sisäministeriössä on tehtävä muita ministeriöitä konsultoiden kaikki tarvittavat vaikutusarvioinnit kuten lapsi- ja nuorisovaikutusarviointi, sukupuolivaikutusten arviointi ja järjestelmämuutoksen vaikutus valtiontalouteen.

3.Lapsia ja nuoria suojeltava rahapelihaitoilta

Lapset ja nuoret ovat tutkimusten mukaan erittäin alttiita rahapelihaitoille. Mitä nuorempana lapset ja nuoret aloittavat rahapelaaminen sitä todennäköisempää on, että he kokevat rahapelihaittoja.

Toimenpide-ehdotukset:

  • Nuorille on asetettava alhaisemmat tappiorajat kaikessa rahapelaamisessa. Nuoret aikuiset ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä rahapelihaitoille ja pikavippien aiheuttamille ongelmille.
  • Kaikkeen rahapelaamiseen on säädettävä 20 vuoden ikäraja.
Rahapeliongelma oli yleisin  18–24-vuotiailla (5,3 %)  ja 25–34-vuotiailla (4,8 %), Rahapeliongelma oli miehistä 4 prosentilla  kun vastaava osuus  naisilla oli 2,1%. Rahapelikulutus on erittäin keskittynyttä: 2,5 % pelaajista kulutti puolet (50 %)  rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta.

4.Markkinointia pitää säännellä ja rajoittaa

Rahapelien markkinoinnin on oltava tiukasti säänneltyä, jotta rahapelihaittoja voidaan ehkäistä ja vähentää. Euroopassa yleistyy tiukentuva rahapeli- ja markkinointisääntely.

Ruotsin ylikuumentunut ja volyymiltaan mittava rahapelimainonta on Suomelle varoittava esimerkki. Jopa kokonaan rahapelimarkkinoinnin kieltäviä toimenpiteitä on käytössä muun muassa Belgiassa, Hollannissa, Italiassa ja Espanjassa.

Toimenpide-ehdotukset:

  • Markkinoinnin ja sponsoroinnin sääntelyssä ei tule luottaa rahapeliteollisuuden itsesääntelyyn, vaan sitä varten on luotava oma tarkkarajainen lainsäädäntönsä. Sääntelyn tulee koskea myös sosiaalista mediaa.
  • Lapset ja nuoret eivät saa altistua rahapelimarkkinoinnille. Lasten ja nuorten ympäristöissä (ml. lasten ja nuorten suosimat palvelut verkossa ja sosiaalisessa mediassa sekä urheilutapahtumat) ei tule sallia rahapelimarkkinointia.
  • Kuluttajalle on kaikilla pelialustoilla tarjottava kirjallista tietoa sekä erilaisia varoituksia rahapelipelaamisen sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista.

5. Valvonnan on oltava riittävää

Lisenssijärjestelmän valvontaa varten on perustettava erillinen virasto, jota on resursoitava huomattavasti, jotta tosiasiallinen valvonta on mahdollista. Haittojen ehkäisyn lisäksi valvonnassa on huomioitava kuluttajansuoja sekä rahapesun ja muun rikollisuuden ehkäisy. Toimiva valvova elin on myös rahapeliteollisuuden etu. Mallia voi ottaa Ruotsista, Tanskasta ja Hollannista.

Toimenpide-ehdotukset:

  • Rahapelitoiminnan valvontaan on perustettava uusi virasto, joka omaa valvontatehtävän kannalta riittävät toimivaltuudet.
  • Viraston tehtäviin kuuluu rahapelitoiminnan valvonta kokonaisuudessaan, lisenssien myöntäminen ja peruuttaminen, markkinoinnin valvonta, hallintavälineiden käytön valvonta ja rahapelaamisesta kertyvän peli- ja asiakasdatan hallinta ja jakaminen tutkimuksen käyttöön. Esimerkkiä tulee ottaa Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Hollannin vastaavista virastoista.
Suomen rahapelimarkkinan koko eli suomalaisten Veikkauksen  ja yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten toimijoiden järjestämissä  rahapeleissä häviämä summa oli vuonna 2022 noin 1,58 miljardia euroa. Vuonna 2022 sosiaali- ja  terveysjärjestöille myönnettiin  2,44 miljoonaa euroa raha- ja  digipelihaittojen vastaiseen työhön. Rahapelitutkimukseen ja  -kehittämistyöhön eli arpajaislain  52 §:n mukaiseen työhön  käytettiin samana vuonna  2,97 milj. euroa.

+ 1: Tutkimus-, kehitys- ja järjestörahoitus turvattava

Ruotsissa on arvioitu, että rahapelaaminen aiheutti siellä noin yhdeksän miljardin kruunun eli noin 790 miljoonan euron kustannukset vuonna 20216. Suomessa rahapelihaittojen kustannuksia ei ole laskettu, mutta todennäköisesti ne ovat korkeammat.

Suomessa on ollut kansainvälisesti vertailtuna hyvä tutkimustilanne, mutta muutoksen myötä tilanteen jatkuminen nykyisenä ei ole kuitenkaan itsestään selvää.

Toimenpide-ehdotukset:

  • Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tulee olla riittävää ja kestävällä pohjalla, mikä takaa toiminnan jatkuvuuden. Tutkimusrahoituksen tulee olla rahapeliteollisuuden tuotoista ja intresseistä riippumatonta.
    Rahapelaamiseen liitännäisiä haittakustannuksia tulee selvittää ja laskea nykyistä tarkemmin.
    Järjestöjen tekemää rahapelihaittojen ehkäisytyötä, kuten koulutusta ja kansalaisviestintää, tulee lisäresursoida järjestelmämuutoksessa.

Uusiutuva rahapelijärjestelmä: Mitkä asiat ratkaisevat onnistumisen?