Miten puhua lapselle julkisella paikalla näkyvästä päihteiden käytöstä?
Alkoholin juominen julkisella paikalla voi pistää aikuisen silmään, etenkin jos aikuinen on liikkeellä pienten lasten kanssa. On kuitenkin helpompi ohittaa tilanne kuin puhua asiasta lasten kanssa. Mutta pienikin lapsi huomaa julkisella paikalla päihteiden käyttöä - enemmän kuin aikuiset ymmärtävätkään. Lastenkin todellisuutta on nähdä kadulla tyhjiä alkoholitölkkejä, päihtyneitä ihmisiä puistoissa, mekastavia humalaisia julkisissa kulkuvälineissä ja ostoskeskuksissa, uutisotsikoita huumeista ja alkoholista.
Vanhempana voi ajatella suojelevansa lasta, kun ei keskustele hänen kanssaan päihteiden käytöstä tai päihtyneistä ihmisistä liian varhain. Aikuinen voi myös tuntea aiheen vaikeaksi; miten lapselle pitäisi puhua alkoholista ja päihteistä, miten puhua hänen ikätasolleen oikealla tavalla. Jos aihe sivuutetaan, jää lapsi näkemiensä asioiden ja niiden herättämien tunteiden kanssa yksin. Päihtyneen aikuisen sekava käytös voi ihmetyttää, ja humalaiset pelottaa lasta. Joskus kohtaaminen päihtyneen kanssa voi säikäyttää lapsen.
Lasten kanssa kannattaa keskustella jo varhain päihteistä ja päihteiden käytöstä hänen ikätasolleen sopivalla tavalla. Silloin lapsi ei jää mietteittensä ja mahdollisten pelkojensa kanssa yksin. Kun lapsi on kuullut luotettavalta vanhemmalta oikeaa tietoa päihteiden käytöstä, aihe ei vaikuta hänestä salaiselta tai kielletyltä. Hän uskaltaa itsekin kertoa näkemistään tapahtumista ja kysyä aiheesta. Avoin keskustelu ja oikea tieto vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta ja antaa hänelle ymmärrystä ja keinoja selviytyä erilaisista, joskus pelottavistakin tilanteista. Kaikkea tietoa ei aikuisen tarvitse eikä pidä kertoa kerralla, vain sen verran, minkä lapsi pystyy ottamaan vastaan. Lapselta voi kysyä hänen ajatuksiaan ja mietteitään puhutusta asiasta, jotta aikuinen tietää, mikä lapsen ymmärrys ja tietotaso kulloinkin on. Päihdekasvatus, päihteistä ja päihteiden käytöstä keskustelu on syytä pitää lapsen kasvussa mukana ja tilaisuuden tullen, kun aihe on otollinen tai ajankohtainen, tarttua siihen.
Ekaluokkalainen on kävelemässä kouluun, kun hän kuulee läheiseltä bussipysäkiltä kovaa puhetta. Päihtynyt henkilö juo alkoholia pullon suusta ja puhuu itsekseen. Lapsi muistaa keskustelut vanhempiensa kanssa ja ohjeet: on paras siirtyä kadun toiselle puolelle ja kävellä sitä puolta kouluun asti. Koulussa hän kertoo opettajalle koulumatkan pelottavasta tapahtumasta. Opettaja vahvistaa lapsen toimineen hyvin ja oikein.
Milloin on hyvä kertoa lapselle päihteistä?
Milloin sitten puhua lapselle päihteistä ja päihteiden käytöstä? Aihe voi olla aikuiselle vaikea, eikä oikeaa hetkeä tai oikeita tapoja ole aina helppo löytää. Sopiva hetki voi olla esimerkiksi silloin, kun yhdessä julkisella paikalla liikkuessa vastaan tulee humalaisia tai muiden päihteiden käyttäjiä. Varsinkin, jos lapsi kysyy päihteistä tai päihtyneistä tai muuten kommentoi näkemäänsä, aukeaa tilaisuus keskustelulle. Tilaisuuden voi myös käyttää hyväksi ja avata itse keskustelu. Jos tilanne on päihdekasvatukselle ja -keskustelulle huono, voidaan kotona ottaa asia tuoreeltaan puheeksi: Kun siellä kauppakeskuksen edessä olivat ne tölkeistä juovat, kovaan ääneen puhuvat ihmiset, niin tiedätkö mistä siinä oli kyse? Tiedätkö, mitä alkoholi on? Mistä huomasit, että he olivat juoneet liikaa alkoholia? Miltä sinusta tuntui nähdä alkoholia juonut ihminen?
Otollinen hetki keskustelulle on myös silloin, jos lapsi kertoo nähneensä päihtyneitä ihmisiä tai roskien joukossa ruiskuja tai rikkoutuneita alkoholipakkauksia. Tai jos lapsi kysyy alkoholista, huumeista, nuuskasta tai vapesta. Hän on ehkä nähnyt niitä käytettävän tai kuullut kavereiltaan päihteistä. Päihteet voivat askarruttaa tai pelottaa lasta ja siksikin aiheen pariin kannattaa pysähtyä keskustelemaan. Päihdekeskustelun yhteydessä on myös hyvä opettaa lapselle turvataidot, joista lapsi saa varmuutta ja turvaa yksin koulumatkoja kulkiessaan tai muuten ulkona liikkuessaan.
Miten puhua lapselle päihteistä?
Päihdekeskusteluissa lapsen kanssa on tärkeä ottaa huomioon lapsen ikätaso ja käyttää hänen ymmärtämäänsä kieltä. Keskusteluun täytyy aikuisen keskittyä, panna puhelin hetkeksi syrjään, kuunnella ja luoda rauhallinen, kiireetön tunnelma, jotta lapsi uskaltaa kysyä päihteistä, kertoa kohtaamistaan tai näkemistään tilanteista tai kavereiltaan kuulemistaan päihdeasioista sekä kertoa omista tunteistaan. Avoin keskustelu luo lapselle paitsi turvallisuutta vahvistaa se myös lapsen luottamusta vanhempaansa, kaikesta voi ja uskaltaa puhua.
Keskustelussa on vältettävä turhaa pelottelua ja tuomitsevia ilmaisua. Aikuisen kannattaa pysyä rauhallisena ja kertoa rehellisesti päihteistä ja niiden vaikutuksista; tupakka ei muuta ihmisen käytöstä, mutta on elimistölle haitallista, runsas alkoholin käyttö ja huumeet sen sijaan voivat vaikuttaa ihmisen käytökseen ja ovat haitallisia elimistölle. Lasta voi ihmetyttää, miksi jotkut polttavat tupakkaa tai miksi aikuiset, ehkä omat vanhemmatkin, joskus juovat alkoholia. Hänelle voi kertoa aikuisten nauttivan alkoholia rentoutuakseen, hyvän ruoan kanssa tai seurustelujuomana. Kertoa voi myös, että on ihmisiä, jotka eivät käytä alkoholia lainkaan. Esiin on syytä tuoda, että ihminen voi käyttäytyä sekavasti tai erikoisesti, vaikkei olisi käyttänyt päihteitä, hänellä voi olla sairaus, vamma tai mielenterveyden häiriö.
Lapselle voi kertoa, että jotkut ihmiset ovat saattaneet turvautua päihteisiin saadakseen hetken helpotuksen vaikeaan elämäntilanteeseen. Päihteitä usein käytettyään heille on voinut syntyä päihderiippuvuus, joka on sairaus. Riippuvuussairaudesta on kuitenkin mahdollista toipua hoidon avulla.
Lasten turvataidot
Turvataidot ovat ohjeita, joiden avulla lapsi saa rohkeutta ja keinoja suojella itseään. Ne luovat lapselle turvallisuutta hänen kulkiessaan yksin koulumatkoilla, matkalla harrastuksiin tai kavereiden luo.
Opeta lapselle, miten toimia tilanteessa, joka tuntuu uhkaavalta. Yksinkertaiset, selkeät ohjeet ovat:
Sano ei. Lähde pois. Kerro turvalliselle aikuiselle.
Lasta ei pidä säikyttää ja luoda tunnetta, että yksin kadulla liikkuminen on pelottavaa. Hänelle on turvataitojen opettamisen ohella syytä korostaa, että turvattomat tilanteet ovat harvinaisia. Jos kuitenkin uhkaava tai pelottava, päihteisiin tai päihtyneisiin liittyvä tilanne tulisi vastaan, on hyvä tietää, miten toimia.
Myös omien tunteiden tunnistamista on hyvä opettaa lapselle. Jos jokin tilanne tuntuu epämukavalta tai pelottavalta, silloin saa toimia. Esimerkiksi, jos bussissa viereen istuu päihtynyt henkilö ja se tuntuu ikävältä, silloin saa vaihtaa paikkaa. Siirtyminen toiseen paikkaan ei ole epäkohteliasta.
Isompien lasten kanssa päihdekasvatukseen sisällytetään keinot, miten toimia, jos joku tarjoaa kokeiltavaksi alkoholia, vapea, huumeita tai muita päihteitä. Tällaisessa tilanteessa lapsi saa ja hänen pitää kieltäytyä, koska päihteet ovat lapsille vaarallisia. Vaikka tuntuisi vaikealta, on tapahtuneesta hyvä kertoa turvalliselle aikuiselle. Kertominen ja tilanteen siirtäminen aikuisen harteille helpottaa lapsen oloa, jos hän on kokenut tapahtuneen pelottavana ja ahdistavana.
Vinkkejä päihteistä puhumiseen:
- Kysy, mitä lapsi tietää päihteistä ja anna hänen kertoa kokemuksistaan.
- Pysähdy ja keskity lapsen kokemusten ja mietteiden äärelle, jotta hän tuntee tulevansa kuulluksi eikä hänen tarvitse jäädä tunteidensa kanssa yksin.
- Kerro, että lapsi voi aina luottaa sinuun ja kertoa kaikista kokemuksistaan, tunteistaan ja huolistaan.
- Kuuntele aktiivisesti. Varmista, että ymmärsit oikein lapsen kertoman. Kommentoi tilanteen mukaisesti esimerkiksi ”olipa ikävä tapahtuma” tai ”olipas kummallisesti toimittu”. Kiitä lasta hänen kertomastaan ”hienoa, että kerroit tästä minulle”.
- Keskustele päihteiden käytöstä lapsentasoisesti.
- Käytä päihdekeskustelussa lapsen ymmärtämiä käsitteitä ja termejä ja selitä asiat selkeästi ja ymmärrettävästi. Välillä on hyvä kerrata jo kerrottu asia.
- Puhu päihteistä ilman turhaa pelottelua.
- Rohkaise lasta kysymään ja kertomaan kohtaamistaan tilanteista ja hänelle niistä syntyneistä tunteista.
- Mieti, millaisia sanoja, tunteita ja asenteita välität päihteistä ja päihtyneistä.
- Käytä neutraaleja ilmauksia ja vältä tuomitsevia ilmaisuja.
- Puhu päihteistä rehellisesti ja pysy puhuessasi rauhallisena.
- Kannusta lasta kertomaan jännittävistä tai pelottavista tilanteista ja kysymään mieltä askarruttavista asioista.
- Keskustelkaa yhdessä, millaisista asioista tulee epämukava olo. Rohkaise lasta kertomaan niistä. Muistuta, että aikuiset auttavat ja suojelevat lasta.
- Miettikää yhdessä, keille aikuisille voi huolista kertoa ja mistä tunnistaa turvallisen aikuisen, jolta voi pyytää apua. Heitä voivat olla esimerkiksi koiran ulkoiluttaja, lapsiperheen vanhemmat, kaupan tai kioskin myyjä. Jos turvallista aikauista ei ole lähellä, voi soittaa 112:een.
