Miten ehkäistään digipelihaittoja?
Tietokoneilla, konsoleilla ja erilaisilla mobiililaitteilla tapahtuvasta digitaalisesta pelaamisesta on tullut merkittävä osa nykyajan kulttuuria ja viihdettä kaiken ikäisten keskuudessa. Syyt pelata ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia. Useimmat pelaajat määrittelevät keskeisimmäksi pelaamisen motiiviksi hauskanpidon, pelaamisen sosiaalisuuden sekä rentoutumisen ja arjesta irrottautumisen. Pelaamisesta voi kuitenkin aiheutua myös eritasoisia haittoja.
Pelaaminen voi aiheuttaa vähäisiä tai vakavampia haittoja. Vähäiset haitat voivat olla esimerkiksi päänsärkyä, nukkumaanmenoaikojen venymistä ja ajanhallintahaasteita. Arjen hallinnan heikentyminen ja pelimaailman ulkopuolisen elämän kaventuminen ovat jo vakavampia haittoja.
Suurimmalle osalle pelaajista pelit ovat hauskaa ja hyödyllistä ajanvietettä ja yhdessä tekemistä. Monille pelaamisesta aiheutuvat haitat ovat lieviä ja ohimeneviä. Lievemmät haitat ovat useimmiten ratkaistavissa yksinkertaisilla käytännön toimilla, kuten säännöllisillä tauoilla, paremmalla ergonomialla tai arjen rytmistä huolehtimisella. Riittävä uni ja liiallisen istumisen välttäminen esimerkiksi tauottamalla tai liikunnallisia pelejä pelaamalla tukevat tervettä pelikulttuuria. Arkinen keskustelu pelaamisesta kotona, oppilaitoksissa ja työpaikoilla tukee peliharrastusta ja ehkäisee osaltaan haittoja.
On tärkeää osata erottaa pelaamiseen liittyvät arkiset haitat varsinaisesta ongelmallisesta pelaamisesta. Ongelmallinen pelaaminen on monitahoinen ilmiö ja ongelmallisesti pelaavien tilanteet voivat olla hyvin erilaisia. Pelaamista voidaan pitää ongelmallisena, jos se alkaa vaikuttaa kielteisesti henkilön elämään kuten ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin tai terveyteen. Ongelmallisesta pelaamisesta voidaan puhua esimerkiksi silloin, kun pelaajalla ei ole elämässään pelien ohella muita mielenkiinnon kohteita tai kun yhdessäolo muiden ihmisten kanssa korvataan pelaamisella.
Nykyisen elämänhallinnan ja hyvinvoinnin lisäksi ongelmallinen pelaaminen voi heikentää myös tulevaisuuden mahdollisuuksia esimerkiksi tilanteissa, joissa opiskelu on vaarassa keskeytyä liiallisen pelaamisen takia. Pelaamisen ongelmallisuus ei ole kuitenkaan mitattavissa yksinomaan siihen käytetyllä ajalla. On tärkeää tarkastella pelaaminen vaikutusta elämänhallintaan ja hyvinvointiin sekä pelaajan kykyä hallita omaa pelaamistaan. Myös pelaamisen motiiveilla on merkitystä. Esimerkiksi ongelmien tai vaikeiden tunteiden pakeneminen on yhdistettävissä ongelmalliseen pelaamiseen.
Pelaamisen ongelmat ovat usein osa laajempaa ongelmien kokonaisuutta ja taustalla voi olla monenlaisia psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä haasteita, kuten esimerkiksi masennusta, yksinäisyyttä tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Runsas pelaaminen saattaa toimia keinona paeta muita ongelmia, jolloin pelkästään pelaamiseen keskittyminen ohittaa monta muuta hyvinvoinnin kannalta olennaista asiaa.
Tilanteessa, jossa on syytä epäillä ongelmallista pelaamista, puheeksiotto on tärkeä ensimmäinen askel ja keskustelun avaus. Muun muassa tapaamiset ammattilaisen kanssa, neuvonta, ryhmäterapia ja vertaistuki ovat keinoja saada apua ongelmalliseen pelaamiseen. Tarjolla on niin lyhyt- kuin pitkäkestoistakin tukea. Tärkeää on löytää itselle sopiva tukimuoto. Ongelmalliseen pelaamiseen erikoistunutta apua on tarjolla kaiken ikäisille.
Tukea ja apua löytyy muun muassa:
Digipelirajaton: Uutta tekemistä digipelaamisen rinnalle
Videopelaaminen ongelmana | Peluuri
