Kannabis

Kannabis on Suomen yleisimmin käytetty laiton päihde ja etenkin kannabiksen kokeilut ovat muutamassa vuosikymmenessä lisääntyneet huomattavasti suomalaisten keskuudessa. Kannabista käytetään yleisimmin kukinnon muodossa polttamalla. Kannabiksen käytöstä aiheutuvat riskit ja haitat riippuvat monesta eri tekijästä, kuten käytön tiheydestä, runsaudesta ja kannabista käyttävän henkilön iästä ja terveydestä.

Hamppukasvia on viljelty eri käyttötarkoituksiin eri puolilla maailmaa jo tuhansien vuosien ajan. Hamppu voidaan karkeasti jakaa päihdehamppulajikkeisiin ja hyötyhamppulajikkeisiin.

Päihdehamppulajikkeet sisältävät psykoaktiivista tetrahydrokannabinolia (THC) ja niitä käytetään päihtymiseen sekä lääkinnällisiin tarkoituksiin. Päihdehampusta ja siitä valmistetuista tuotteista käytetään yleisnimitystä kannabis. Kannabiksen mahdollisia lääkinnällisiä vaikutuksia tutkitaan laajasti ja kannabista hyödynnetään lääketeollisuudessa. Kannabiksen käyttö on lääkekäyttöä lukuun ottamatta laitonta Suomessa.

Hyötyhamppulajikkeita käytetään teollisuudessa muun muassa öljyn ja kuidun valmistukseen. Esimerkiksi hampunsiemenet, hamppuproteiini ja hampputekstiilit on valmistettu hyötyhampusta. Hyötyhamppulajikkeilla ei ole päihdyttävää vaikutusta.

Kannabiksen päihdyttävä ja lääkinnällinen vaikutus tulee sen sisältämistä kannabinoideista. Kannabiksessa on yli sata tunnistettua kannabinoidia. Näistä THC on keskeisin päihtymisen kannalta, kun taas kannabidioli (CBD) on keskeinen kannabiksen lääkinnällisten vaikutusten näkökulmasta. THC on psykoaktiivinen aine, kun taas CBD:lla on antipsykoottisia vaikutuksia. Lisäksi kannabis sisältää terpeenejä, jotka antavat kannabikselle sen tuoksun ja joilla saattaa olla myös terveysvaikutuksia.

Kannabiksen käytön yleisyys Suomessa

Valtaosa suomalaisista ei ole käyttänyt kannabista. Kannabiksen käyttö ja etenkin kokeilu on kuitenkin yleistynyt ja arkipäiväistynyt Suomessa, erityisesti nuorilla aikuisilla. Pääsääntöisesti käyttö on kokeilua tai suhteellisen harvakseltaan tapahtuvaa satunnaista käyttöä, mutta myös jatkuvampi säännöllinen käyttö on yleistynyt.

Vuonna 2022 toteutetun THL:n Päihdetutkimuksen mukaan lähes kolmasosa 15‒69-vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt kannabista joskus elämänsä aikana. Nuorilla 25-34-vuotiailla aikuisilla käyttö joskus elämänsä aikana oli huomattavasti yleisempää kuin koko väestöllä. Nuorista aikuista jo lähes puolet kertoi joskus käyttäneensä kannabista.

Kannabiksen säännöllinen käyttö on huomattavasti harvinaisempaa kuin käyttö joskus elämän aikana. Vuonna 2022 yhdeksän prosenttia väestöstä oli käyttänyt kannabista viimeisen vuoden aikana ja neljä prosenttia väestöstä oli käyttänyt kannabista viimeisen kuukauden aikana. Nuorilla aikuisilla myös nämä lukemat olivat korkeampia kuin koko väestöllä.

Kannabiksen käytön vaikutukset

Kannabiksen käytön toivotut ja ei-toivotut vaikutukset ovat yksilöllisesti koettuja. Kannabista käytetään usein muiden ihmisten seurassa ja käyttöön liittyykin samoja sosiaalisia syitä kuin alkoholin käyttöön. Kannabiksen toivotaan muun muassa rauhoittavan, laajentavan tajuntaa, lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tuovan hyvää oloa.

Haittojen kokemisen riskiin vaikuttavat esimerkiksi kannabista käyttävän henkilön ikä ja terveydentila. Etenkin kannabiksen pitkäaikainen, runsas ja tiheä käyttö lisää riskiä haittojen syntymiselle kuten myös nuorena aloitettu säännöllinen, runsas kannabiksen käyttö.

THL:n Kannabis ja terveys -tutkimusjulkaisun mukaan kannabiksen käytöstä voi aiheutua välittömiä haittoja, kuten huonontunutta keskittymiskykyä, muistin heikkenemistä, ahdistuneisuutta, paniikkia, pelkoja, vainoharhoja, psyykkisten ongelmien pahentumista, sisäänpäin kääntymistä. Pitkäaikainen ja runsas käyttö lisää riskiä passiivisuudelle, riippuvuudelle, masennukselle ja psykooseille. Lisäksi kannabis voi alentaa seksuaalista toimintakykyä, hedelmällisyyttä sekä lisätä riskiä tietyille syöville. Kannabis voi myös altistaa sikiön kehityksen häiriöille, koska kannabiksen ainesosat läpäisevät istukan. Lue lisää kannabiksen terveysvaikutuksista.

Osalla ihmisistä on erityisen korkea riski kannabiksen haitoille ja heidän tulisikin erityisesti välttää kannabiksen käyttöä. Tämä koskee esimerkiksi raskaana olevia henkilöitä tai psykoosioireista kärsineitä ihmisiä sekä henkilöitä, jotka ovat henkilö- tai perhehistoriansa vuoksi alttiimpia päihdeongelmille tai psykoosien puhkeamiselle.

Kannabiksen haittoja on tärkeä ehkäistä

Kannabiksen käyttöä ja käytöstä aiheutuvia haittoja on tärkeä ehkäistä. Kodeissa, oppilaitoksissa ja nuorten muissa arkisissa ympäristöissä tämä ehkäisevä työ on ennen kaikkea päihdekasvatusta, jonka avulla pyritään antamaan nuorille työkalut tehdä viisaita päätöksiä. Sosiaali- ja terveysalalla ehkäisevää työtä tehdään muun muassa ottamalla kannabiksen käyttö puheeksi asiakkaiden kanssa rutiininomaisesti erilaisissa terveystarkastuksissa ja uusien asiakassuhteiden aluksi, niin että käyttöön päästään vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Keskustelun sävyn on hyvä olla kunnioittavaa, asiallinen ja rauhallinen. On tärkeää, että kannabista käyttävien henkilöiden saatavilla on tietoa haittojen vähentämisestä sekä työkaluja kannabiksen käytön omatoimiseen vähentämiseen. Kannabisinterventio kannabiksen käyttäjille -hankkeessa kehitetty KASVI-kannabisinterventio tukee ammattilaisia kannabiksen käytön puheeksi ottamisessa sekä työskentelyssä kannabista käyttävän asiakkaan kanssa. Tutustu KASVI-interventiota käsittelevään pdf-oppaaseen.

Kannabiksen käyttöä ja käytöstä aiheutuvia haittoja ehkäistään tehokkaasti, kun esimerkiksi oppilaitoksissa ja työpaikoilla on olemassa selkeät pelisäännöt, miten kannabikseen ja kannabiksen käyttöön suhtaudutaan ja puututaan. Myös laajempi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ehkäisee osaltaan päihteiden käyttöä ja päihdehaittoja sekä tukee päihteettömyyttä.

Asenteet muuttuneet sallivammiksi

Kannabiksen käyttö on yleisempää miehillä kuin naisilla. Vuonna 2022 25–34-vuotiaista miehistä yli puolet eli 53 prosenttia ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran elämässään, kun vastaava lukema naisilla oli 40 prosenttia.

Alaikäisten kannabiksen käyttö ei ole lisääntynyt vastaavalla tavalla kuin nuorten aikuisten käyttö. Vuonna 2023 noin kahdeksan prosenttia peruskoulun 8.—9.-luokkalaisista kertoi Kouluterveyskyselyn mukaan kokeilleensa kannabista ainakin kerran. Lukiolaisista noin 12 prosenttia oli kokeillut kannabista ja ammattioppilaitoksissa opiskelevista 16 prosenttia.

Suomalaisten mielipiteet kannabiksen rangaistavuudesta ovat muuttuneet selvästi sallivammiksi. Vuonna 2022 yli puolet väestöstä eli 53 prosenttia oli sitä mieltä, että kannabiksen käyttämisestä ei tulisi rangaista ja 33 prosenttia oli sitä mieltä, että kannabiskasvien kasvattamisesta ei tulisi rangaista. Neljäsosa eli 24 prosenttia väestöstä kannatti, että kannabista tulisi voida hankkia laillisesti mihin tahansa tarkoitukseen. Kun 56 prosenttia oli sitä mieltä, että kannabista tulisi saada laillisesti vain lääkekäyttöön.

Kannabista käytetään myös lääkkeenä

Kannabista voidaan käyttää päihtymisen lisäksi myös lääkkeenä. Kannabiksen lääkekäyttö on ollut laillista Suomessa vuodesta 2008 asti. Lääkekäytössä on kyse lääkärin määräämästä lääkevalmisteesta, jota käytetään sairauden tai oireen hoitoon. Lääkevalmisteet läpikäyvät pitkän ja perusteellisen tuotekehittely- ja tutkimusprosessin ennen kuin ne tulevat potilaiden käyttöön. Lääkkeiden turvallisuutta seurataan myös lääkemarkkinoille tulon jälkeen. Samaa ei voi sanoa itselääkintätarkoitukseen kotona kasvatetusta tai laittomilta markkinoilta ostetusta kannabiksesta. Lue lisää kannabiksen lääkevalvonnasta.

Suomessa on tällä hetkellä käytössä viisi lääkekannabisvalmistetta. Näistä valmisteista ainoastaan MS-tautiin käytettävä Sativex on saanut myyntiluvan. Muut valmisteet vaativat erityisluvan lääketurvallisuuskeskus Fimealta, jotta potilaat saavat ne käyttöönsä. Kuten muillakin lääkkeillä, myös lääkekannabisvalmisteilla on haitta- ja sivuvaikutuksia.

Päihdeohjelma tukee puuttumista

Katso vinkkejä nuoren kanssa kannabiksesta puhumiseen. Keskusteluissa voi hyödyntää toiminnallisia kortteja. Niiden avulla voi järjestää esimerkiksi ryhmäkeskusteluja tai väittelyitä. Tutustu toiminnallisiin kortteihin.

Oppilaitoksilla on syytä olla päihdeohjelma, joka ohjeistaa, miten toimitaan oppilaan tai opiskelijan kannabiksen käytön tultua ilmi. Alaikäisten kohdalla pitää olla sovittuna, kuka lähtee viemän asiaa eteenpäin olemalla yhteydessä lastensuojeluun ja oppilaan huoltajiin. Myös nuorten muissa arkisissa ympäristöissä kuten nuorisotiloissa on tärkeä keskustella ja sopia henkilöstön kesken, miten toimitaan, kun nuoresta ollaan huolissaan tai kun nuoren kannabiksen käyttö on tullut ilmi.  Myös työpaikoilla on syytä olla päihdeohjelma. Päihdeohjelmassa kuvataan, miten työpaikalla tehdään ehkäisevää päihdetyötä sekä miten toimitaan työntekijän päihdeongelman tultua ilmi.

Kannabiksen käyttöön liittyviä riskejä ja haittoja voi vähentää muun muassa lopettamalla käytön kokonaan, käyttämällä vähemmän ja harvemmin sekä jättämällä kannabissavukkeesta pois tupakanpurut tai siirtymällä esimerkiksi kannabiksen höyrystämiseen polttamisen sijaan. Muita päihteitä ei kannata käyttää kannabiksen kanssa yhtä aikaa, eikä kannabiksen vaikutuksen alaisena saa ajaa autoa. Synteettisten kannabinoidien käyttöön liittyy marihuanaa suurempia terveysriskejä ja jopa kuolemanvaara.

Mistä apua, kun kannabiksen käyttö mietityttää?

Jos oma tai läheisen kannabiksen käyttö mietityttää, voi apua hakea esimerkiksi omalta terveysasemalta, työterveydenhuollosta, opiskelijaterveydenhuollosta tai paikkakunnan päihdepalveluista. Tietoa oman paikkakunnan tuki- ja päihdepalveluista löytyy esimerkiksi Mielenterveystalon ja Nuortenmielenterveystalon sivuilta. Tutustu Mielenterveystalon palveluihin ja Nuortenmielenterveystalon paikka- ja palveluhakuun.

Voit myös soittaa anonyymisti maksuttomaan ja ympärivuorokautiseen Päihdeneuvontaan ja kysyä neuvoa päihdetyön ammattilaiselta. Päihdeneuvonnan numero on 0800 900 45. Lue lisätietoa Päihdeneuvonnasta.

Sen lisäksi että apua ja tukea voi saada ammattilaisilta tai läheisiltä, omaa kannabiksen käyttöä voi lähteä pohtimaan ja muuttamaan myös omatoimisesti. Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille -hankkeessa on tuotettu työkaluja, jotka auttavat sekä kannabiksen käytön arvioinnissa että sen muuttamisessa. Työkalut soveltuvat niin oma-apuun kuin kannabista käyttäviä asiakkaita kohtaavien ammattilaistenkin hyödynnettäväksi.

Annoslaskurin avulla voi arvioida käyttämänsä kannabiksen määrää ja hintaa. Tutustu annoslaskuriin. CAST-seulontatesti auttaa käytön riskitason sekä tuen tai hoidon piirin hakeutumisen tarpeen arvioinnissa. Tutustu CAST-seulontatestiin. Nelikenttätyökalun avulla voi arvioida kannabiksen käyttöön liittyviä haittoja ja hyötyjä sekä pohtia, mitä haittoja ja hyötyjä voisi saada käytön vähentämisestä tai lopettamisesta. Nelikentän kääntöpuolelta löytyy vinkkejä käytön vähentämisen tai lopettamisen helpottamiseksi sekä tietoa haittojen vähentämisestä. Tutustu pdf-muotoiseen Nelikenttätyökaluun.

Avuksi tarjolla työkaluja

Kannabispäiväkirja on oiva työkalu kannabiksen käytön seurantaan ja pohdintaan. Käytön pitkäaikaisempi seuranta voi antaa selkeämmän ja realistisemman kuvan muun muassa käytön runsaudesta ja sen vaikutuksista mielialaan. Seuranta voi myös auttaa löytämään syitä käytön muuttamiseen. Tutustu Kannabispäiväkirjaan.

Jos kannabiksen käytön muuttaminen tuntuu vaikealta, voi muutosta konkretisoida ja tehdä helpommaksi muutossuunnitelman avulla. Täältä löytyy pdf-lomake, jota voi käyttää suunnitelman tekemiseen. Lomakkeen kääntöpuolelta löytyy tietoa asioista, jotka kannatta huomioida suunnitelmaa tehdessä sekä vinkkejä realististen ja saavutettavien muutostavoitteiden asettamiseen.

Päihdelinkistä löytyy erilaisia testejä kannabiksen käytön arviointiin ja työkaluja käytön muuttamiseen, sekä keskustelufoorumi, jonka kautta voi saada vertaistukea. Sivuston neuvontapalvelusta voi lisäksi kysyä neuvoa ammattilaiselta tai kokemusasiantuntijalta. Tutustu Päihdelinkkiin.

Tietoa ja työkaluja kannabiskeskustelun tueksi -verkkokurssi

Tietoja ja työkaluja kannabiskeskustelun tueksi -verkkokurssilla käydään läpi konkreettisia työkaluja, joita nuoria kohtaavat ammattilaiset voivat hyödyntää päivittäisessä työssään keskustellessaan kannabiksesta. Verkkokurssi soveltuu hyvin täydennyskoulutuksena Miten puhua kannabiksesta -koulutukselle.

Verkkokurssi on ilmainen ja se suoritetaan itsenäisesti. Kurssin suorittamiseen menee n. 1-1,5 h. Verkkokurssi löytyy ehytkouluttaa.fi -sivustolta. Kirjaudu alustalle sisään ja kurssi löytyy kategoriasta ”Kannabistietoa nuorten kanssa työskenteleville”.

Opiskelun iloa!

Katso tulevat etänä pidettävät kannabiskoulutukset Ehyt ry:n tapahtumakalenterista alla olevan linkin kautta:

Lähteet:

Kouluterveyskysely, Kannabisfaktavideo ja Kannabishanke, Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022 -tilasto