Tehdasvalmisteinen, poltettavaksi valmistettu savuke on Suomen yleisimmin käytetty nikotiinituote. Savukkeet valmistetaan tupakkakasvien lehtiä kuivaamalla. Poltettavaa tupakkaa käytetään tehdasvalmisteisissa ja itse käärityissä savukkeissa sekä sikareissa, piipussa ja vesipiipussa. Savuttomia nikotiinituotteita ovat nuuska ja purutupakka. Lue lisää nuuskasta.

Passiivisella tupakoinnilla tarkoitetaan altistumista ympäristön tupakansavulle. Pelkkä passiivinen tupakointi aiheuttaa terveyshaittoja. Merkittävin haitta on keuhkosyöpä, joka on tupakansavulle altistuneilla tupakoimattomilla jopa 20—30 prosenttia suurempi kuin altistumattomilla.

Tupakointi vähentynyt merkittävästi

Tupakointi on vähentynyt Suomessa runsaasti viimeisen 50 vuoden aikana. Lähes 60 prosenttia miehistä ja 10 prosenttia naisista tupakoi vielä vuonna 1960. Miesten tupakointi on vähentynyt koko ajan, mutta naisten tupakoinnin lisääntyminen taittui vasta 1970-luvun puolivälissä tupakkalain säätämisen jälkeen. Naisten tupakointi alkoi kuitenkin lisääntyä uudelleen 1980-luvulla. Sekä miesten että naisten tupakointi on vähentynyt 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2024 suomalaisista 20—64-vuotiaista tupakoi päivittäin 10 prosenttia. Miehistä päivittäin tupakoi 11 prosenttia ja naisista 9 prosenttia. Eläkeikäisistä päivittäin tupakoi seitsemän prosenttia. Lisää tietoa tupakoinnin yleisyydestä löytyy THL:n sivuilta.

Nuorten tupakointi on vähentynyt vuosituhannen vaihteen tilanteeseen verrattuna selkeästi. Kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2025 perusopetuksen 8.-9. luokilla opiskelevista pojista tupakoi päivittäin 3 prosenttia ja tytöistä 1 prosentti, lukion 1. ja 2. vuosiluokan pojista 1 prosentti ja tytöistä 1 prosentti ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuosiluokan pojista 6 prosenttia ja tytöistä 5 prosenttia. Vastaavat luvut vuonna 2008—2009 olivat perusasteen pojilla 17 prosenttia ja tytöillä 14 prosenttia, lukion pojilla 10 prosenttia ja tytöillä 11 prosenttia ja ammatillisen oppilaitoksen pojilla 39 prosenttia ja tytöillä 40 prosenttia. Lue lisää Kouluterveyskyselyn tuloksista täältä.

Tupakointi synnyttää riippuvuuden

Nikotiinin piristävät ja mielihyvää tuottavat vaikutukset altistavat nikotiiniriippuvuuden syntymiselle. Nikotiiniriippuvuuden kehittymisen vaiheita ovat kokeilu, käytön aloittaminen, säännöllinen käyttö ja lopulta nikotiiniriippuvuus. Nikotiiniriippuvuutta esiintyy perheittäin ja tiedetään, että vanhempien tupakointi kaksinkertaistaa lasten tupakoinnin aloittamisen riskin. Ilmiöön vaikuttavat sekä geneettinen perimä että kasvuympäristö.

Tottumattomalle tupakoijalle nikotiini aiheuttaa myrkytysoireita, kuten pahoinvointia. Altistuksen jatkuessa elimistö tottuu nikotiinin vaikutuksiin. Toleranssin kehittyessä elimistö pyrkii vähentämään nikotiinin vaikutusta kohottamalla hermoston kestokykyä. Toistuvasti samansuuruisen nikotiiniannoksen nauttiminen ei myöhemmin saa aikaan täysin samanlaista vaikutusta kuin aikaisemmin. Herkistyminen nikotiinille on toleranssille vastakkainen ilmiö. Herkistymisen myötä nikotiinin mielihyvävaikutukset voimistuvat kerta kerran jälkeen.

Nikotiiniriippuvuus on tila, jolle ominaista on pakonomainen tarve saada nikotiinia, kykenemättömyys pidättyä siitä, käytön hallitsemattomuus ja käytön jatkaminen haittavaikutuksista huolimatta. Nikotiiniriippuvuus voi olla sekä psyykkistä että fyysistä. Fyysinen riippuvuus aiheuttaa vieroitusoireita tupakoinnin lopettamisen yhteydessä.

Tupakointi lyhentää elinikää

Tupakointi on merkittävin suomalaisten kuolleisuuteen vaikuttava elintapatekijä. Tupakoinnin on arveltu aiheuttavan Suomessa vuosittain jopa yli 4300 kuolemaa. Tupakoinnin tiedetään lyhentävän elinikää keskimäärin kymmenen vuotta. Tupakoinnin vaikutukset kohdistuvat lähes kaikkialle elimistössä.

Vakavimmat terveyshaitat liittyvät lisääntyneeseen syöpä- ja keuhkosairastavuuteen sekä sydän- ja verisuonisairastavuuteen, kuten sydäninfarkteihin ja aivoverenkiertohäiriöihin.

Tupakointi lisää lähes kaikkien syöpien riskiä, mutta eniten keuhkosyövän riskiä. Tupakoivilla havaitaan enemmän pitkälle edenneitä syöpiä kuin tupakoimattomilla ihmisillä. Lisäksi tupakoivilla syöpäpotilailla on tupakoimattomiin syöpäpotilaisiin verrattuna suurempi kuolleisuuden riski. Tupakoinnin on havaittu lisäävän myös syöpien uusiutumista.

Tupakointi lisää myös tyypin kaksi diabeteksen riskiä, vaikeuttaa diabeteksen hoitotasapainoa ja lisää riskiä saada sairauteen liittyviä vakavia komplikaatioita. Tupakointi lisää myös silmänpohjan rappeuman riskiä ja nopeuttaa sen etenemistä.

Tupakoidessa erityisesti keuhkot sairastuvat

Tupakoidessa tupakansavua hengitetään syvälle keuhkoihin, jonka vuoksi hengitystiet ja keuhkokudokset altistuvat tupakoinnin haitoille. Tupakoivalla on 25 kertaa suurempi riski sairastua keuhkosyöpään kuin tupakoimattomalla ja peräti 90 prosenttia keuhkosyövistä johtuukin tupakoinnista. Keuhkosyöpien lisäksi tupakointi lisää monien keuhkosairauksien riskiä sekä vaikeuttaa niiden hoitoa. Lisäksi hengitystieinfektioiden riski on suurentunut tupakoijilla.

Keuhkoahtaumatauti on seurausta lähes yksinomaan tupakoinnista. Verrattuna tupakoimattomiin, tupakoivilla on noin 22-kertainen riski sairastua keuhkoahtaumatautiin. Arvioiden mukaan jopa puolet tupakoivista sairastuu keuhkoahtaumatautiin, ellei lopeta tupakointia.

Tupakoinnin tiedetään lisäksi vaikeuttavan oireita astmapotilailla ja vaikeuttavan astman astetta. Myös riski sairastua tuberkuloosiin on suurempi tupakoivilla.

Tupakointi vaarantaa sikiön

Tupakointi voi aiheuttaa hedemättömyyttä sekä naisille että miehille. Raskauden aikainen tupakointi on haitallista sikiölle, sillä tupakan haitalliset aineet kulkeutuvat istukan kautta sikiön verenkiertoon. Myös passiivisen tupakansavulle altistumisen tiedetään lisäävän esimerkiksi keskenmenon riksiä. Haitallisimpina aineina kehittyvälle sikiölle pidetään nikotiinia ja hiilimonoksidia. Näillä on katsottu olevan vaikutusta lapsen terveyteen myös pitkällä aikavälillä.

Tupakointi lisää riskiä kohdunulkoiselle raskaudelle, keskenmenolle, syntyneen lapsen pienipainoisuudelle ja ennenaikaiselle syntymälle. Raskauden alkuvaiheen tupakointi lisää myös riskiä sikiön huuli- ja kitalakihalkioiden syntymiselle. Myös sikiön kehityshäiriöiden, kuten kampurajalkaisuuden sekä sydän- ja verisuonielimistön poikkeavuuksien ja tupakoinnin välillä on havaittu yhteys.

Julkisissa tiloissa tupakointia rajoittavat lakimuutokset ovat vähentäneet ennenaikaisia syntymiä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa peräti kymmenellä prosentilla. Tupakoinnin lopettaminen on hyödyllistä odottavalle äidille ja sikiölle missä raskauden vaiheessa tahansa. Äitiysneuvoloilla on keskeinen rooli odottavien äitien nikotiinittomuuden tukemisessa.

Tupakointi aiheuttaa kustannuksia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelman mukaan tupakointi aiheutti vuonna 2020 yhteiskunnalle suoria terveydenhuollon kustannuksia yhteensä jopa 340 miljoonaa euroa ja muita suoria kustannuksia runsaat 300 miljoonaa euroa. Muut suorat kustannukset koostuivat esimerkiksi tupakoinnista johtuvia tulipaloja sekä valvonnasta ja ehkäisystä johtuvia kustannuksia sekä sairauspäivärahoista ja työkyvyttömyyseläkekustannuksista.

Lisäksi tupakointi aiheuttaa yhteiskunnalle epäsuoria kustannuksia, kuten tupakkataukoihin käytettyä työaikaa, ennenaikaisia kuolemia ja sairaspoissaoloja. Näiden taloudellinen yhteenlaskettu arvo oli laskelman mukaan vuonna 2020 noin 536–823 miljoonaa euroa.

Vuonna 2020 tupakoinnin aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle olivat keskimäärin 1,3 miljardia euroa (vaihteluvälillä 1,0–1,6 miljardia euroa). THL:n selvitys osoittaa, että kustannukset ovat vähentyneet vuodesta 2012. Samalla päivittäistupakoinnin yleisyys työikäisten aikuisten keskuudessa on vähentynyt neljä prosenttiyksikköä. Suurimmat prosentuaaliset kustannusten vähenemiset ovat tapahtuneet työkyvyttömyyseläkkeissä ja tupakointitauoissa.

Lue lisää tupakoinnin yhteiskunnallisista kustannuksista.

Lähteet: Duodecim Terveyskirjasto, Finlex, THL