Pelihaitat
Pelihaitat ovat laaja kokonaisuus, joka kattaa monenlaisia pelaamiseen liittyviä ongelmia. Suurin osa haitoista on lieviä ja ohimeneviä ja niitä on tärkeä tarkastella suhteessa hyvinvoinnin kokonaisuuteen sekä pelaamisen tuottamiin hyötyihin. Ongelmallisesta pelaamisesta voidaan puhua esimerkiksi silloin, kun pelaajalla ei ole elämässään pelien ohella muita mielenkiinnon kohteita tai kun yhdessäolo muiden ihmisten kanssa korvataan pelaamisella.
Pelihaitat on käsitteenä laaja kokonaisuus, joka kattaa monenlaisia ja monentasoisia pelaamiseen liittyviä ongelmia. Suurimmalle osalle pelaajista pelit ovat hauskaa ja hyödyllistä ajanvietettä ja yhdessä tekemistä.
Osalle pelaajista pelit kuitenkin aiheuttavat eritasoisia haittoja kuten päänsärkyä, niska- ja hartiavaivoja, univaikeuksia, arjen hallinnan heikentymistä ja pelimaailman ulkopuolisen elämän kaventumista. Suurin osa haitoista on lieviä ja ohimeneviä. Lievemmät haitat ovat useimmiten ratkaistavissa yksinkertaisilla käytännön toimilla, kuten säännöllisillä tauoilla, paremmalla ergonomialla tai valaistuksella sekä arjen rytmistä huolehtimisella.
On tärkeää osata erottaa pelaamiseen liittyvät vähäiset haitalliset lieveilmiöt varsinaisesta ongelmallisesta pelaamisesta. On hyvä muistaa että niska- ja hartiasärkyä aiheuttavat myös ihan normaali istumatyö ja yöunet voi viedä vaikka liian myöhään ajoitettu reipas urheilu. Pelaamisen lieviä ohimeneviä haittoja tulee tarkastella suhteessa hyvinvoinnin kokonaisuuteen sekä pelaamisen tuottamiin hyötyihin.
Usein pelaamiseen liittyvät haitat liittyvät ajankäyttöön ja sen hallintaan. Vuoden 2015 Pelaajabarometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa pelaamiseen liittyvistä haitoista. Yli 80 prosenttia vastaajista ei ollut kokenut ajankäyttöön liittyviä ongelmia ja tulokset pysyivät samana vuonna 2018, 2020 ja vuonna 2022. Vuonna 2022 Pelaajabarometrissa kysyttiin kuitenkin myös muista pelaamiseen liittyvistä ongelmista. Melkein 30% vastaajista koki antavansa pelaamiselle yhä enemmän tilaa muiden kiinnostuksenkohteiden ja aktiviteettien kustannuksella. Kuitenkin vain 3% koki näin tapahtuvan usein tai erittäin usein.
Nuorimmassa ikäryhmässä ajankäytön ongelmat olivat yleisimpiä. Pelaamiseen käytetty aika oli aiheuttanut harvoin tai toistuvasti ongelmia noin 22 %:lle vastanneista 10-19 -vuotiaista. Myös kaksikymppisten ryhmästä aikaan liittyviä ongelmia oli kohdannut 21,8%. Vastaava luku vuonna 2020 oli 12,3%. Pelihaitoista voit lukea lisää pelitutkija Mikko Meriläisen artikkelista MLL:n sivuilla.
Digitaalisen viihdepelaamisen haittoihin voidaan lukea myös ikäkehitykselle sopimattomista haitallisista sisällöistä johtuvat haitat, kuten pelot, painajaiset tai vaikka pelistä opittu kiroilu tai huono käytös. Pelien ikärajat on asetettu lasten ja nuorten suojelemiseksi heille haitallisiksi arvioiduilta sisällöiltä. Lue lisää ikärajoista.
Ongelmallinen pelaaminen
Ongelmallinen pelaaminen on monitahoinen ilmiö, eikä sille ole olemassa yhtä, selkeää määritelmää tai annettuja aikarajoja liialliselle pelaamiselle. Runsaskaan pelaaminen ei ole välttämättä merkki peliongelmasta, vaan kyse voi olla harrastuksesta, johon halutaan panostaa. Pelaamista voidaan pitää ongelmallisena, jos se alkaa vaikuttaa kielteisesti henkilön elämään kuten ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin tai terveyteen. Ongelmallisesta pelaamisesta voidaan puhua esimerkiksi silloin, kun pelaajalla ei ole elämässään pelien ohella muita mielenkiinnon kohteita tai kun yhdessäolo muiden ihmisten kanssa korvataan pelaamisella.
Nykyisen elämänhallinnan ja hyvinvoinnin lisäksi ongelmallinen pelaaminen voi heikentää myös tulevaisuuden mahdollisuuksia esimerkiksi tilanteissa, joissa opiskelu on vaarassa keskeytyä liiallisen pelaamisen takia. Pelaamisen ongelmallisuus ei ole mitattavissa yksinomaan siihen käytetyllä ajalla. Keskeisempää on tarkastella pelaaminen vaikutusta elämänhallintaan ja hyvinvointiin sekä pelaajan kykyä hallita omaa pelaamistaan. Lue lisää ongelmallisesta pelaamisesta Digipelirajat’on -hankkeen sivuilta, Peluurin tietopankista ja Pelituesta.
Suomessa otetaan vuoden 2023 aikana käyttöön digipeliriippuvuus-niminen diagnoosi. Diagnoosi perustuu WHO:n luokitusjärjestelmä ICD-11:ssa 2018 julkistettuun Gaming Disorder -diagnoosiin osana toiminnallisten riippuvuuksien luokkaa. Diagnoosin mukainen digipeliriippuvuus on vakava tila, joka vaatii vähintään 12 kuukautta kestävän ongelmallisen pelaamiskäyttäytymisen jatkumista. Tämän luokan ongelmasta kärsivien määrä arvioidaan korkeintaan parin prosentin luokkaan pelaajista, mutta kotimainen kansallinen tutkimus puuttuu. On muistettava, että eri tasoisia pelaamisen ongelmia voi esiintyä myös tämän diagnoosin ulkopuolella, eikä diagnoosia tarvita hoitoon hakeutumiseen. Diagnoosin käyttämistä lasten ja nuorten kanssa suoraan ei suositella, sillä lasten ja nuorten oman pelaamisen hallintaan tarvittavien taitojen aste ei vielä ole riittävän kehittynyt ja he tarvitsevat paljon vanhemman apua pysyäkseen esimerkiksi kohtuullisten peliaikojen rajoissa.
Pelaamisen ongelmat ovat usein osa laajempaa ongelmien kokonaisuutta ja taustalla voi olla monenlaisia psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä haasteita, kuten esimerkiksi masennusta, yksinäisyyttä tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Monimutkaisessa tilanteessa voi olla vaikeaa hahmottaa syy-seuraussuhteita tai ongelmien alkuperäistä syytä. Tästä syystä onkin tärkeä tarkastella tilannetta kokonaisuutena ottaen huomioon pelaamisen lisäksi pelaajan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä elämänhallintaan liittyvät mahdolliset haasteet. Lue lisää ongelmallisesta pelaamisesta tästä tutkija Mikko Meriläisen blogista.
Milloin on syytä huoleen?
Etenkin lasten ja nuorten pelaamiseen liittyy paljon huolta, osa perusteltua ja osa tietämättömyydestä johtuvaa. Onkin tärkeää osata erottaa nämä toisistaan. Jotta voidaan keskittyä pelaamiseen liittyviin vakaviin ongelmiin, on tärkeää tunnistaa myös ne tilanteet, joissa huoleen ei ole syytä tai huoli on suhteessa vähäinen. Pelaamiseen liittyvät ongelmat näyttäytyvät arjessa monella tavalla ja pelaamisen ongelmallisuutta arvioitaessa tulee huomioida pelaajan elämäntilanne ja hyvinvointi kokonaisuutena. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen tukee myös pelaamisen ongelmista selviämistä. Jos ongelmallinen pelaaminen huolettaa, lue vinkkejä ja puheeksioton ohjeita.
