E-Elokolo

Yksinäisyys on erittäin yleinen olotila. Onko Sinulla ihmisiä, joihin voisit olla yhteydessä?

Jos on ikävä ystäviä, kannattaa itse ottaa yhteyttä. Lähetä viesti, soita puhelu, kirjoita kirje. Jos kasvotusten tapaaminen ei onnistu, voi yhteyden ottamista kokeilla myös esimerkiksi Whatsappin tai Facebookin livepuheluna. Jos yhteydenpito vain jää suunnitelmista huolimatta, merkitse kalenteriin, kenelle aiot soittaa ja milloin.

Uusia tuttuja ja juttuseuraa voi lähteä etsimään harrastuksista ja yhdistystoiminnasta. Ehkä sieltä löytyneistä tutuista tulee ajan myötä uusia ystäviä.

Ihmisellä ajatukset tulevat ja menevät. Moniin ajatuksiin emme kiinnitä juuri minkäänlaista huomiota. Silti ne ohjaavat jokapäiväistä elämäämme. Arjen vastoinkäymisten suma tai onnistumisten kehä valtaavat mielemme ja suuntaavat toimintaamme. Se, miten suhtaudumme onnistumisiin ja epäonnistumisiin tai minkälaisia johtopäätöksiä teemme niistä vaikuttaa myös omaan jaksamiseen. Kohtuullisuus itseämme kohtaan on avain erilaisten tapahtumien ja niistä tekemämme tulkinnan hallintaan. Älä vaadi itseltäsi liikaa. Muista, että apua ja tukea on saatavilla.

Tylsyys voi olla luova hetki. Palaa vanhan harrastuksen pariin. Usein tekeminen, josta on pitänyt, on yhä mieluisaa. Aloita uusi harrastus tai mieti onko kotona tekemistä? Ulkoilemalla voi löytää aina uusia reittejä, usein lähiluonto voi yllättää, kun poikkeaa tutulta reitiltä. Tutkitusti luonnossa liikkuminen tekee hyvää niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Jos juuri nyt ei voi tehdä jotain, voi aina haaveilla ja suunnitella vaikka matkoja tai retkiä tulevaisuuteen. Lukeminen, äänikirjat, vanhojen kuvien katsominen ja soitto kaverille tai sukulaiselle voi virkistää.

Väliaikaisiin uniongelmiin voi auttaa säännöllinen nukkumaanmenoaika ja heräämisaika. Iltarutiinit kannattaa pitää samoina. Ehkä riittävä liikunta ja ulkoilu auttaa. Jos unet ovat kadonneet murheiden tai stressin takia, kannattaa ottaa tavaksi pitää pään tyhjennyshetki ennen nukkumaanmenoa. Puhua ääneen tai kirjoittaa ylös mielessä olevat asiat ja siinä yhteydessä myös pohtia, onko näille asioille oikeasti jotain tehtävissä. Yleensä kannattaa rauhoittua ennen nukkumaanmenoa – hengittää syvään ja keskittyä omaan hengitykseen, ehkä kuunnella hetki rauhoittavaa musiikkia. On myös hyvä ymmärtää, että unen laatu muuttuu iän myötä. Unesta voi tulla kevyempää, ja unen tarve voi vähentyä. Jos uniongelmat jatkuvat, apua saa terveydenhuollosta.

Tuntuuko siltä, että ajatukset poukkoilevat päässä kuin pingispallot? Aina ei tarvitse pystyä täydelliseen keskittymiseen. Kannattaa olla armollinen itseään kohtaan.  Jotta kotona ja töissä saa jotain hommia myös tehtyä, voi kokeilla auttaako kirjoitettu tehtävälista. Kun paloittelee kaikki hommat pieniksi palasiksi, tulee isokin homma tehtyä. Jonkin osan tultua valmiiksi voi pitää tauon ja kiittää itseään siitä, että sai tämän tehtyä. Pitkä stressi ja kuormitus haittaa keskittymistä. Töissäkin pitää olla tarpeeksi aivojen nollaustaukoja. Myös sosiaalisen median runsas käyttö voi haitata keskittymistä. Olisiko tarpeen pitää somepaasto?

Jokainen meistä tarvitsee joskus olkapäätä, johon voi nojata. Ihmisen kannattaa opetella tätä rinnalla kulkijan taitoa. Elämäntilanteesta riippuen olemme välillä auttajan roolissa ja välillä taas tarvitsemme toisten ihmisten apua. Toiselta ihmiseltä saatu kannustus auttaa löytämään ratkaisuja elämän hankauskohtiin. Muista myös, että apua, tukea ja neuvoja on saatavilla muun muassa verkossa, palvelevissa puhelimissa ja kohtaamispaikoissa.

Aina esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkyvä elämä ei ole todellista. Usein somessa esitellään vain tiettyjä osa-alueita elämästä – kaikilla meillä on kuitenkin myös tavallinen arki haasteineen. Moni muukin viettää samanlaista hiljaista elämää kuin sinäkin.

Tuntuuko, että ennen kaikki oli paremmin? Totuus on, että aika kultaa muistot, kuten vaikka muistot aiemmista elämän vaiheista. Mieti, mitkä asiat elämässäsi ovat nyt hyvin, mihin olet tyytyväinen. Toisivatko pienet uudet asiat elämään innostusta?