Nikotiini

Nikotiini on myrkyllinen, kirkas ja mauton aine, joka stimuloi ja piristää. Kun nikotiini kiinnittyy ihmisen nikotiinireseptoreihin, vapautuu monia mielihyvää tuottavia aineita, kuten dopamiinia ja endorfiinia. Nikotiinin toistuvan käytön seurauksena elimistö tottuu ja sopeutuu siihen nopeasti. Riskinä on nikotiinin aiheuttama voimakas riippuvuus.

Nikotiiniriippuvuus

Nikotiiniriippuvuuden kehittymisessä on yksilöllisiä eroja ja sen syntyyn vaikuttavat sekä geneettiset tekijät että ympäristötekijät. Fyysisen riippuvuuden lisäksi nikotiinituotteiden käyttö voi aiheuttaa sosiaalista ja psyykkistä riippuvuutta. Sosiaalinen riippuvuus ilmenee, kun esimerkiksi kavereiden nikotiinituotteiden käyttö aikaansaa oman käytön, psyykkinen riippuvuus, kun jotkin tunteet, esimerkiksi stressi toimivat ärsykkeinä nikotiinituotteiden käytölle.

Riippuvuuden kehittyminen on yksilöllistä, mutta se voi syntyä nopeasti. Nuorilla nikotiiniriippuvuus voi syntyä jo kokeiluvaiheessa johtuen heidän vielä kehittymässä olevista aivoista, joihin nikotiini vaikuttaa voimakkaasti.

Nikotiinin vieroitusoireet

Kun edellisestä nikotiiniannoksesta on kulunut aikaa, elimistö alkaa vaatia lisää nikotiinia. Riippuvuus ilmenee vieroitusoireina. Yleinen uskomus on, että nikotiini auttaa keskittymään, mutta tunne johtuu siitä, että uusi annos helpottaa vieroitusoireita ja keskittymiskyky väliaikaisesti paranee. Fyysiselle riippuvuudelle tyypillistä on kierre, jossa epämiellyttävää oloa korjataan aina uudella nikotiiniannoksella. Toistuvien vieroitusoireiden kanssa on vaikeaa opiskella, tehdä töitä tai nauttia vapaa-ajasta täydellä teholla.
Nikotiinin vieroitusoireita ovat muun muassa ärtyisyys, huonovointisuus, kärsimättömyys, levottomuus, keskittymisvaikeudet, univaikeudet, päänsärky, makean himo ja ruokahalun lisääntyminen.
Nikotiinin vieroitusoireiden kesto on tavallisesti voimakkaimmillaan kahden tai kolmen päivän kuluttua lopettamisesta. Vieroitusoireet katoavat yleensä 1-3 kuukauden aikana.

Nikotiinin vaikutus elimistöön

Nikotiinin rasittaa elimistöä ja haittaa sen normaalia toimintaa.

Nikotiini supistaa verisuonia, rasittaa sydäntä, nostaa sydämen syketasoa 10-15 sykettä/minuutti ja altistaa rytmihäiriöille. Sykkeen ja verenpaineen nousu aiheuttaa elimistölle stressitilan.
Runsas nikotiinin käyttö lisää riskiä sairastua eri sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin ja kakkostyypin diabetekseen. Nikotiini myös pahentaa sydän- ja verisuonitauteja, heikentää verenpainelääkkeiden tehoa ja lisää verisuonitukosten riskiä.

Nikotiini edistää syövän syntyyn liittyviä solumuutoksia, syöpäkasvaimien kasvua ja heikentää syöpähoitojen vaikutuksia.

Nikotiinin käyttö voi heikentää elimistön vastustuskykyä bakteereja ja viruksia vastaan sekä hidastaa vammojen, haavojen ja murtumien paranemista

Koska nikotiini on piristävä aine, vaikuttaa se heikentävästi nukahtamiseen ja unen laatuun. Nikotiinin käyttö vaikuttaa ihon toimintoihin aiheuttaen ihon kuivumista, finnejä, ryppyjä ja pigmenttiläiskiä.

Nikotiini heikentää suorituskykyä

Suorituskyky, keuhkojen toiminta, lihasten kehittyminen ja palautuminen heikkenee nikotiinin käytön seurauksena. Nikotiinin aiheuttaman verisuonten supistumisen vuoksi lihasten verenkierto vähenee, hapen sekä ravintoaineiden saanti heikkenee. Hapen ja ravinteiden puutteessa lihakset eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla, ja ne väsyvät helpommin. Urheilusuorituksen jälkeen palautuminen hidastuu, elimistö on stressitilassa.

Nikotiini muuttaa aivojen rakennetta

Nikotiini voi aiheuttaa pysyviä muutoksia aivojen rakenteessa ja toiminnassa, mikä vaikuttaa oppimiseen, tiedonkäsittelyyn ja kognitiivisiin taitoihin. Nuorena nikotiinille altistuminen aiheuttaa pysyviä muutoksia aivojen rakenteeseen ja toimintaan. Muutokset saavat aikaan pitkäkestoista tarkkaavaisuuden vajetta sekä altistavat ahdistus- ja masennusoireille ja päihteiden käytölle.

Nikotiinin vaikutus sikiöön

Nikotiinituotteiden käyttö on haitallista sikiön terveydelle ja kehitykselle heikentämällä kohdun ja istukan verenkiertoa ja sikiön hapensaantia supistamalla verisuonia. Sikiön veressä nikotiinipitoisuus voi olla jopa 15 prosenttia suurempi kuin äidin verenkierrossa. Nikotiini lisää riskiä ennenaikaiselle syntymälle, kuolleena syntymiselle, pienipainoisuudelle, kätkytkuolemalle sekä suu- ja kitalakihalkioille

Äidin verenkierron mukana nikotiini kulkeutuu sikiöön ja äidinmaidon mukana lapseen. Haitallisia vaikutuksia nikotiinilla on niin sikiön kuin syntyneen lapsen aivojen kehitykselle. Raskauden aikainen nikotiinialtistus on yhteydessä nuorena kehittyvän aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) välillä.

Koska nikotiini on haitallista sikiölle, olisi kaikkein turvallisinta lopettaa sen käyttö ilman korvaushoitotuotteita.

Nikotiinimyrkytys

Jo pieninä annoksina nikotiini voi aiheuttaa myrkytysoireita. Suuremmat annokset ovat erityisen vaarallisia, varsinkin lapsille.

Nikotiinimyrkytyksen oireita ovat muun muassa pahoinvointi, oksentelu, päänsärky, vatsakrampit ja vapina. Oireita voi saada, jos kehoon päätyy enemmän nikotiinia kuin mihin on tottunut. Vakava nikotiinimyrkytys aiheuttaa hengitysvaikeuksia, rytmihäiriöitä ja kouristelua. Niiden ilmaantuessa on hakeuduttava nopeasti hoitoon.

Nikotiinin yliannostuksesta johtuvat kuolemantapaukset ovat harvinaisia, mutta kokemattomalle käyttäjälle, lapselle tai nuorelle myrkytys voi johtaa sairaalahoitoa vaativaan tilaan. Kuolemaan johtavista nikotiinimääristä on erilaisia arvioita, mutta aikuiselle keskimäärin 1 mg imeytynyttä nikotiinia/painokilo saattaa olla kuolettava määrä. Kaikki tuotteen sisältämä nikotiini ei kuitenkaan imeydy. Imeytymiseen vaikuttaa muun muassa käyttötapa.

Lievän nikotiinimyrkytyksen oireita ovat huono olo, hiki, vapina ja oksentaminen. Lievät oireet menevät yleensä ohi, kun nikotiini poistuu kehosta. Nikotiini puoliintuu elimistöstä noin kahdessa tunnissa.

Lähteet: Fressis, THL, Syöpäjärjestöt, Suomen Ash