Alkoholipolitiikka Suomessa
Alkoholinkäytöstä aiheutuu mittavia haittoja yksilölle, yhteisöille ja yhteiskunnalle.
Alkoholihaittoja vähentävät päätökset edistävät sekä yhteiskunnan hyvinvointia että taloudellista tuottavuutta. Siksi päihdehaittoja tulee ehkäistä laajasti koko yhteiskunnan tasolla.
Vaikuttamalla alkoholin hintaan ja saatavuuteen sekä rajoittamalla alkoholimainontaa voidaan ehkäistä alkoholihaittoja tehokkaasti.
Usein sanotaan, että alkoholihaittojen vähentämisessä tulisi keskittyä vain ongelmakäyttäjiin, koska monelle alkoholinkäyttö on harmitonta ja sillä on positiivista merkitystä esimerkiksi sosiaalisen yhdessäolon, rentoutumisen tai makunautinnon vuoksi. Pelkkään ongelmakulutukseen keskittyvä työ ei kuitenkaan ole alkoholihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen kannalta järkevää.
Alkoholihaittoja vähentävässä työssä tulee keskittyä juomiskulttuurin ja ongelmien syntyyn laajemmin sekä niihin asioihin, jotka vaikuttavat alkoholikulttuuriimme sekä ongelmalliseen juomiseen.
Varhainen puuttuminen tärkeää
Alkoholihaittoja ehkäisevällä työllä voidaan sekä parantaa ihmisten hyvinvointia että säästää yhteiskunnan yhteisiä varoja. Ehkäisevät toimet ovat erityisen tärkeitä ennen kuin ongelmat ovat ehtineet muodostua.
Lapsuuden ja nuoruuden aikana on erityisen hyödyllistä tukea elämäntaitojen ja terveystietoisuuden muodostumista. Samoin nuorten aikuisten hyvinvointia ja terveellisiä elämäntapoja tulee tukea ja puuttua ongelmiin varhain.
Lasten ja nuorten lisäksi ehkäisevästä työstä hyötyvät kaikki, riippumatta kulutustasosta tai iästä.
Puheeksiotto voi ennaltaehkäistä jopa kuolemia
Tutkimukset ovat osoittaneet, että 80 prosenttia 45–64-vuotiaina alkoholiin kuolleista suomalaisista naisista ja miehistä oli ollut mukana työelämässä vielä 17 vuotta ennen kuolemaa ja yli puolet oli ollut työssä 10 vuotta ennen kuolemaa.
Alkoholiin kuolleet keski-ikäiset suomalaiset voisivat siis olla osa aktiivista työvoimaa, mikäli ongelmat osattaisiin tunnistaa riittävän aikaisin ja alkoholinkäytön hallintaan voitaisiin tarjota apua ja tukea ennen kuin se etenee terveydelle ja työkyvylle haitalliseksi.
Alkoholihaittojen ehkäisyn kannalta keskeinen kysymys onkin se, miten ja milloin alkoholin ongelmakäyttäjät pystytään tunnistamaan ja tavoittamaan. Tutkimuksessa on havaittu, että merkittävä osa alkoholiin kuolleista on ollut kontaktissa sekä erikoissairaanhoitoon että perusterveydenhuoltoon useita vuosia ennen kuolemaa.
Toisin sanoen merkittävä osa alkoholiin kuolleista oli ollut tavoitettavissa terveydenhuollon kontaktien perusteella. Alkoholinkäytön puheeksiottamista ja seulontaa tulisikin kehittää terveydenhuollon eri tasoilla edelleen.
Alkoholimonopoli ennaltaehkäisyn välineenä
Suomessa sovelletaan valtion alkoholin vähittäismyyntimonopolia, jonka ansiosta yli 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät ei-käymisteitse valmistetut alkoholijuomat myydään Alkoissa. Kesäkuussa 2024 alkoholilakia muutettiin: vähittäismyyntipaikoissa voidaan nyt myydä 5,5 tilavuusprosentin vahvuisten alkoholijuomien lisäksi korkeintaan 8 tilavuusprosentin vahvuisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia.
Alkoholimonopoli edistää ehkäisevää päihdetyötä, eikä sitä tule heikentää. Viinien myynnin vapauttaminen Suomessa tarkoittaisi todennäköisesti koko alkoholimarkkinoiden vapauttamista, toisin sanoen myös väkevien alkoholijuomien myyntiä ruokakaupoissa. Tämä johtuu siitä, että pelkkien väkevien alkoholijuomien pitämien monopolin piirissä ei todennäköisesti täyttäisi EU-vaatimuksia alkoholimonopolin kansanterveyshyödyistä.
Vaikka pelkkien viinien vapauttamiselle ruokakauppoihin saataisiinkin lupa, Alkon ei olisi enää silloin todennäköisesti mahdollista ylläpitää valtakunnallisesti kattavaa myymäläjärjestelmää. Viinien myynti siirtyisi valtion monopolin piiristä lukuisille yksityisen elintarvikekaupanalan toimijoille, mikä johtaisi tarjonnan rajuun kasvuun ja näin myös mitä todennäköisimmin kulutuksen kasvuun.
Muutoksen toinen seuraus olisi valtion tulokato: alkoholin myynnistä kertyvät rahat ohjautuisivat yksityisille kaupan alan isoille toimijoille. Kuitenkin alkoholihaitoista aiheutuvat kulut jäisivät edelleenkin julkisen sektorin, eli viimekädessä veronmaksajien kannettavaksi.
Oheisella videolla professori Tim Stockwell kertoo, millaisia suosituksia alkoholihaittojen vähentämiseksi voidaan tehdä Suomea koskevan tutkimuksen pohjalta. Stockwellin johtama kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti erilaisten alkoholipolitiikan vaihtoehtojen vaikutuksia alkoholin kulutukseen ja alkoholin aiheuttamiin haittoihin suomalaisessa yhteiskunnassa. Stockwell vieraili Suomessa lokakuussa 2019 kertomassa tutkimuksesta.
Tutustu koulutuksiimme:
Ensihuoli – tukea läheiselle päihteidenkäytöstä ja pelaamisesta puhumiseen
Eurooppalainen ehkäisevän päihdetyön tietoperusta -koulutus
Ehkäisevän päihdetyön osaaja – koulutus ammattilaisille
