Alkoholi, huumeet ja autoilu eivät sovi yhteen – onnettomuudet olisivat estettävissä
Kuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrä tieliikenteen päihdeonnettomuuksissa on pysynyt jokseenkin samalla tasolla viimeiset kymmenen vuotta. Vaikka alkoholirattijuopumusten määrä on pienentynyt, muiden huumaavien aineiden osuus on selvästi lisääntynyt.
Suomessa rattijuopumus kiellettiin lailla 1950, kun rattijuopumustapauksissa kuolleiden ja vammautuneiden määrä oli kasvanut rajusti. Edellisvuonna alkoholin vuoksi oli kuollut tai loukkaantunut peräti 758 ihmistä.
Sinnikäs valistustyö on tuottanut tulosta. Vuonna 2022 alkoholirattijuopumusonnettomuuksissa kuoli ennakkotietojen mukaan 38 henkilöä, joista rattijuoppoja oli 26 henkilöä. Loput 12 olivat matkustajia tai täysin sivullisia. Alkoholirattijuopumusonnettomuuksissa loukkaantui vakavasti 58 henkilöä vuonna 2021.Jokainen päihdekuolema tai loukkaantuminen liikenteessä on turha ja olisi estettävissä, jos kukaan ei lähtisi liikenteeseen päihtyneenä.
Onnettomuuksien lisäksi päihteet aiheuttavat paljon muitakin ongelmia, onhan päihtyneenä ajaminen aina rikos. Päihtyneenä kiinni jääminen voi olla esteenä esimerkiksi joillain aloilla opiskelulle, varusmiespalveluksen suorittamiselle tai työpaikan saamiselle. Ajokortin voi myös menettää tai sen korottaminen uusiin ajoneuvoluokkiin voi viivästyä. Sakot ja vahinkotilanteissa korvaukset tai rikosuhrimaksut saattavat viedä taloudelliseen ahdinkoon.
Pienikin määrä alkoholia nostaa nuoren onnettomuusriskiä
Ensimmäisestä rattijuopumuksestaan kiinni jäävä nuori on usein 18–19-vuotias, jolla on tuore ajokortti takataskussa. Pienetkin määrät päihteitä lisäävät nuoren ja kokemattoman kuljettajan riskiä onnettomuuteen, sillä nuorella on matalampi alkoholin sietokyky.
Aikuisilla ajokyky alkaa heiketä veren alkoholipitoisuuden saavuttaessa 0,4–0,5 promillen tason. Nuorten kohdalla ajokyvyn heikentyminen alkaa jo 0,2 promillen tasosta. Tämä arvo onkin jo käytössä joissakin maissa nuorille asetettuna rattijuopumusrajana.
Suomessa rattijuopumuksen promillerajat vahvistettiin vuonna 1977, jolloin rattijuopumuksen rajaksi määriteltiin 0,5 promillea. Törkeän rattijuopumuksen rajaksi määriteltiin tuolloin 1,5 promillea, mutta se alennettiin 1,2 promilleen vuonna 1994.
Poliisin tietoon tulleista tapauksista uusien rattijuoppojen ryhmässä nuorten osuus on merkittävä. Onnettomuusriski on suuri 18–20-vuotiailla kuljettajilla. Taustalla on usein ajamista kaveriporukassa, jossa päihteitä on käytetty yhdessä ja turvavöiden käyttö on unohtunut. Valitettavan usein on lähdetty myös päihtyneen kaverin kyytiin ja kuljettajaa on yllytetty ajamaan kilpaa tai muuten kovaa. Nuorille sattuu alkoholionnettomuuksia tyypillisesti viikonloppuöinä.
Alkoholi heikentää nuoren ajotaitoja
Alkoholi heikentää taitoja, jotka eivät nuorella ole vähäisen ajokokemuksen myötä vielä automatisoituja. Alkoholi vaikuttaa kaikilla keskushermoston toimintaan, sumentaa aisteja, hidastaa tiedonkäsittelyä ja heikentää motoriikkaa. Päihteiden käytön jälkeen ilmenee usein väsymystä, huomiokyvyn heikkenemistä, mielialojen vaihtelua ja hermostuneisuutta. Tämä pätee usein vielä seuraavana aamunakin.
Mopolla joutuminen vakavaan liikenneonnettomuuteen on yli kymmenen kertaa todennäköisempää kuin autolla. Nuorella on usein puutteelliset tiedot säännöistä, ja hän saattaa ottaa turhia riskejä ajotaitoihin nähden. Riskit korostuvat, jos mukana on päihteitä.
Myös kevyessä liikenteessä päihteiden merkitys on huomattava. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuonna 2021 tekemässä selvityksessä sähköpotkulautaonnettomuuksiin joutuneista yli puolet kuljetti lautaa päihtyneenä. Onnettomuustietoinstituutti OTIn tutkimissa pyöräilyonnettomuuksissa joka viides pyöräilijä oli alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alaisena.
Poliisin haaviin jää yhä enemmän huumeita käyttäneitä kuskeja
Suomalaisten asenteet päihtyneenä ajamiseen ovat muuta Eurooppaa tiukemmat. Vuonna 2018 ESRA2-tutkimuksessa kysyttiin, kuinka hyväksyttävää on ajaa henkilöautolla, kun promillemäärä saattaa ylittää 0,5 promillea. Suomalaisvastaajista vain 0,2 piti tätä hyväksyttävänä, kun muissa Euroopan maissa vastaava osuus oli 1,9 prosenttia.
Tiukat asenteet eivät kuitenkaan näy liikenteessä, sillä liikenteeseen lähdetään päihteitä nauttineina. Vuonna 2022 viranomaisten tietoon tuli ennakkotietojen mukaan 16 000 rattijuopumusrikosta. Näistä 9 000 liittyi alkoholiin, 6 000 muihin päihteisiin ja 1000 sekä alkoholiin että päihteisiin.
Alkoholirattijuopumusten määrä on pienentynyt 35 prosenttia kymmenessä vuodessa, mutta muiden huumaavien aineiden osuus on lisääntynyt 81 prosenttia.
Kannabis ja opioidit laamannuttavat keskushermostoa
Huumausaineille ei ole määritelty liikenteessä rajoja. Niiden kohdalla on nollatoleranssi. Ajoneuvon kuljettaminen huumeiden tai huumaavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena lisää onnettomuusriskiä.
Eri huumausaineet vaikuttavat eri lailla ihmisen toimintaan, eikä kuljettaja välttämättä edes huomaa huumeiden vaikutusta ajokykyynsä. Jotkut huumausaineet näkyvät testeissä vielä päivien, jopa viikkojen jälkeen käytöstä.
Huumaavien aineiden vaikutukset vaihtelevat aineesta riippuen. Huumausaineet voivat olla keskushermostoa lamaannuttavia, kuten kannabis ja opioidit. Nämä hidastavat reaktiokykyä, vääristävät käsitystä etäisyyksistä ja nopeudesta sekä heikentävät keskittymiskykyä.
Kiihottavat stimulantit kuten amfetamiini, metamfetamiini ja kokaiini voivat lisätä riskinottoa ja aggressiivista käytöstä sekä vääristää näköhavaintoja.
Hallusinogeenit kuten LSD voivat aiheuttaa nopeuden ja etäisyyksien arviointia vaikeuttavia näkö- ja kuuloharhoja.
Huumaavat aineet vaikuttavat arviointi-, havainnointi- ja reaktiokykyyn, reaktioaikaan sekä motorisiin toimintoihin. Huumeiden ja lääkeaineiden aiheuttamat onnettomuudet muistuttavat alkoholin aiheuttamia onnettomuuksia, koska onnettomuuteen johtaneet fyysiset ja psyykkiset vaikutukset ovat usein samanlaisia.
Lääkeaineista käytetään väärin useimmiten rauhoittavia ja unilääkkeitä, kuten bentsodiatsepiineja.
Huumaavien aineiden sekakäyttö on lisääntynyt. Eri aineiden yhteisvaikutukset voivat olla hyvin ennalta-arvaamattomia, joten ne kasvattavat onnettomuusriskiä entisestään. Laittomien kadulta ostettujen aineiden tarkkaa koostumusta tai pitoisuutta on vaikea arvioida. Tästä syystä vaikutukset käyttäjän elimistöön ja ajokykyyn voivat tulla ikävänä yllätyksenä.
Miksi liikenteeseen ei pidä lähteä päihtyneenä?
- Päihteet vaikuttavat pieninäkin määrinä keskushermoston toimintaan ja voivat haitata toimintoja: aistit sumentuvat, tiedonkäsittely hidastuu ja motoriikka heikkenee.
- Päihteiden käyttö heikentää ajokuntoa vielä pitkään käytön jälkeenkin.
- Päihteiden käytön jälkeen ilmenee usein väsymystä, huomiokyvyn heikkenemistä, mielialojen vaihtelua ja hermostuneisuutta. Väsymys voi vaikuttaa ajamiseen vielä seuraavanakin päivänä.
- Päihtyneenä riskit kasvavat, koska ylinopeutta ajetaan helpommin, turvavyötä ei käytetä ja liikennesääntöjen noudattamisessa ollaan helposti piittaamattomia.
- Päihtyneenä saatetaan myös yllyttää ajamaan kovaa ja kilpaa.
- Piristävät päihteet voivat aiheuttaa levottomuutta ja lisätä riskinottoa.
