Alkoholi
Alkoholi on Suomessa eniten käytetty päihde, sillä suurin osa suomalaisista käyttää alkoholia ainakin jossain määrin. Alkoholi aiheuttaa paljon terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja, minkä vuoksi alkoholin saatavuutta säännellään lainsäädännöllä.
Alkoholijuomat ovat etanolia sisältäviä juomia, joissa etanoli toimii keskushermostoa lamaavana päihteenä. Alkoholi aiheuttaa sekä psyykkistä että fyysistä riippuvuutta.
Suurin osa maailman väestöstä ei juo lainkaan alkoholia. Noin 62 prosenttia maailman aikuisväestöstä ei ole käyttänyt alkoholia viimeisen vuoden aikana. Länsimaat kuluttavat koko maailman väestön tasolla selkeästi eniten alkoholia. Alkoholi ei ole ihmiselle välttämätön tuote eikä sitä tule rinnastaa elintarvikkeisiin.
Suomessa alkoholi on eniten käytetty päihde, sillä suurin osa Suomen täysikäisestä väestöstä käyttää alkoholia ainakin jossain määrin. Alkoholi kuuluu suomalaisessa kulttuurissa usein sosiaalisiin tilanteisiin, kuten juhlaan tai rentoutumiseen.
Raittiiden osuus suomalaisista aikuista on noin 10 prosenttia miehistä ja 14 prosenttia naisista (2023).
Alkoholin haitat laajoja
Alkoholi on päihde, josta voi aiheutua haittoja sekä juojan terveydelle että myös hänen lähipiirilleen, perheelleen, ystävilleen, työyhteisölleen ja yhteiskunnalle laajemminkin. Alkoholista arvioidaan aiheutuvan vuositasolla kahden miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle muun muassa lisääntyneinä terveydenhuollon ja poliisivoimien kuluina sekä laskeneen työn tuottavuuden takia.
Alkoholin välittömiä vaikutuksia ovat kehon motoriikan heikentyminen sekä tasapainon ja harkintakyvyn huonontuminen, jonka takia päihtymys lisää onnettomuuksien, väkivallan ja häiriötilanteiden riskiä. Suomessa noin 89 000 lasta elää perheessä, jossa on vakavia päihdeongelmia.
Tutustu EHYTin alkoholipoliittisiin kantoihin täällä.
Alkoholi on erityisen haitallista nuorille
Alkoholilaki kieltää alkoholijuomien hallussapidon alle 18-vuotiailta. Myös lapsiin ja nuoriin kohdistuva alkoholimainonta on lain vastaista.
Alkoholi vaikuttaa nuoreen voimakkaammin kuin aikuiseen, koska nuorten kohdalla veren alkoholipitoisuus voi nousta hetkessä korkeaksi, mikä voi pahimmillaan johtaa myrkytystilaan.
Aivot kehittyvät voimakkaasti lapsuuden ja nuoruuden aikana. Lapsena tai nuorena aloitettu alkoholinkäyttö voi aiheuttaa pitkäkestoisia ja jopa peruuttamattomia vaurioita kehittyvissä aivoissa.
Nuorille kehittyy helpommin myös riippuvuus alkoholiin. Useista tutkimuksista tiedetään, että mitä nuorempana alkoholinkäytön aloittaa, sitä suurempi todennäköisyys on aikuisiässä ilmeneville alkoholiongelmille. Alkoholia ei tulisikaan antaa alaikäisille edes kotioloissa vanhempien läsnä ollessa.
Alkoholin kulutus
Vuonna 1960 Suomen tilastoitu alkoholikulutus laskettuna 100-prosenttisena alkoholina jokaista yli 15-vuotiasta asukasta kohti oli noin 2,7 litraa. Nykypäivänä Suomen kokonaiskulutus on vuositasolla noin 9 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista yli 15-vuotiasta asukasta kohti.
Alkoholipolitiikan vapautuminen on vaikuttanut keskeisesti kulutuksen kasvuun. Samalla asenteet alkoholia kohtaan ovat kehittyneet vapaamielisemmiksi.
Vielä vuonna 1968 40 prosenttia 15—69 -vuotiaista naisista ilmoitti olevansa raittiita. Kuluneiden vuosikymmenten aikana erot raittiiden naisten ja miesten välillä ovat tasaantuneet. Naisten osuus kaikesta kulutetusta alkoholista on kuitenkin edelleen huomattavasti pienempi kuin miesten eli noin 25 prosenttia kokonaiskulutuksesta.
Alaikäisten nuorten alkoholinkulutus on laskenut merkittävästi 2000-luvulla samalla, kun myös alaikäisten nuorten asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan ovat kiristyneet.
Sen sijaan nykypäivän eläkeikäiset juovat aikaisempiin sukupolviin verrattuna merkittävästi enemmän. Juuri eläköityneiden miesten juomatavat muistuttavat 40-vuotiaiden miesten kulutustottumuksia sekä kulutuksen että kerralla juodun alkoholin määrän osalta. Eläkeikäisten naisten alkoholinkulutus on viisinkertaistunut viimeisten 40 vuoden aikana, joskin naisilla kulutuksen lähtötaso oli miehiin verrattuna matala, sillä ikääntyneiden naisten raittius oli aikaisemmin pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Ihmisten alkoholinkulutus näyttää nykypäivänä kääntyvän laskuun vasta 70 ikävuoden paikkeilla. Eläkeläisten juomatavoissa on kuitenkin suuria eroja, jotka eivät kytkeydy suoraan ikään, kuten terveydentila, toimintakyky, sairaudet ja lääkkeiden käyttö. Ikääntyvä keho sietää alkoholia kauttaaltaan heikommin. Tämän vuoksi eläkeikäisillä on matalammat riskirajat kuin työikäisillä.
Alkoholinkäytön vaikutus terveyteen
Alkoholinkulutuksen tiedetään olevan yhteydessä ainakin 200 sairauteen, kuten syöpäsairauksiin, muistisairauksiin, sydänsairauksiin, maksasairauksiin, verenpainetautiin ja heikentyneeseen immuniteettiin. Lisäksi alkoholi voi aiheuttaa ylipainoa ja pahentaa mielenterveysongelmia kuten masennusta ja ahdistusta.
Vuonna 2023 alkoholiperäiset taudit ja alkoholimyrkytys aiheuttivat 1727 kuolemaa. Kuolleista 74 prosenttia oli miehiä. Alkoholista johtuvien kuolemien osuus kaikista kuolemista on kolme prosenttia. Vuonna 2023 alkoholin aiheuttamiin syihin menehtyneistä henkilöistä 859 oli työikäisiä. Yli 65-vuotiaiden osuus alkoholiin kuolleista on kasvanut huomattavasti koko 2000-luvun (2000: 15 %, 2012: 24 %, 2023: 50 %).
Yli puolet alkoholikuolemista johtui alkoholinkäytön aiheuttamista maksasairauksista. Suoraan alkoholiin liittyvien kuolemien lisäksi alkoholi on myötävaikuttava tekijä monissa muissa kuolemantapauksissa, kuten onnettomuuksissa, tulipaloissa ja väkivaltaisissa kuolemissa. Vuonna 2023 tapaturmiin ja väkivaltaan kuoli päihtyneenä 460 henkilöä.
Erityisen haitallista alkoholin juominen on yhdistettynä lääkkeiden väärinkäyttöön tai laittomien huumeiden käyttöön. Myös tupakointi pahentaa alkoholista aiheutuvia terveyshaittoja.
Alkoholinkäyttö raskauden aikana on erityisen haitallista. Alkoholi voi vaikuttaa haitallisesti kaikissa sikiön kehitysvaiheissa. Pahimmillaan kehittyvälle lapselle voi syntyä pysyviä elin- ja hermostovaurioita. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi vaikuttaa laajasti terveenä syntyneenkin lapsen kehitykseen, kuten keskittymiseen ja tarkkaavaisuuteen.
Onko alkoholista hyötyä terveydelle?
Alkoholin positiivisista terveysvaikutuksista keskustellaan paljon. Aikaisempien tutkimusten perusteella arvioitiin esimerkiksi, että kohtuullisesti alkoholia käyttävien riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on alempi kuin niiden, jotka eivät käytä lainkaan alkoholia.
Näissä tutkimuksissa ei kuitenkaan olla huomioitu lähtökohtaisia terveyseroja alkoholia käyttävien ja raittiiden välillä. Raittiiden joukossa on keskimääräistä enemmän henkilöitä, jotka eivät käytä alkoholia perussairauksien johdosta, lääkehoidon johdosta, tai esimerkiksi alkoholiriippuvuuden johdosta. Kun terveyserot raittiiden ja alkoholin kohtuukäyttäjien välillä on huomioitu, ei kohtuukulutuksesta voida enää havaita positiivista terveysvaikutusta verrattuna juomattomuuteen.
Kaikkeen alkoholinkulutukseen sisältyy terveysriskejä, eikä täysin riskitöntä kulutustasoa ole. Vahva tutkimusnäyttö osoittaa, että myös matalan riskitason alkoholinkulutus lisää esimerkiksi rintasyövän riskiä.
Alkoholihaittoja voi ehkäistä
Alkoholin saatavuutta säännellään lähes kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi alkoholin ostamiseen sovelletaan ikärajaa lähes kaikkialla, missä alkoholia on sallittua myydä.
Maailman terveysjärjestö WHO:n kolme keskeisintä suositusta alkoholihaittojen vähentämiseksi ovat hintasäätely, saatavuuden rajoittaminen ja alkoholimainonnan rajoittaminen.
Suomen alkoholipoliittisissa toimissa tavoitellaan alkoholista syntyvien haittojen ehkäisemistä ja alkoholihaittojen vähentämistä.
Alkoholin vähittäismyynnin monopolin tiedetään tutkitusti olevan tehokas tapa vähentää alkoholista syntyviä haittoja ja kustannuksia. Alkoholimonopolilla voidaan vaikuttaa niin alkoholin saatavuuteen, hintaan kuin myynninedistämiseenkin. Etenkin alkoholin hinta vaikuttaa kulutukseen, mutta alkoholihaittoja voidaan parhaiten ehkäistä ja vähentää soveltamalla kaikkia kolmea keinoa.
Päihdeneuvonta
Matalan kynnyksen ammatillista keskusteluapua ja neuvontaa saa ympärivuorokauden anonyymisti ja maksuttomasti EHYT ry:n Päihdeneuvonnasta. Autamme sinua vuoden jokaisena päivänä.
Soita 0800 900 45
Lähteet: Päihdelinkki, THL, Tilastokeskus ja Duodecim-terveyskirjasto
Lue lisää
Päihteet ja työelämä
Tutustu koulutuksiimme:
Ilmiökahvila – ratkaisuja alueellisiin päihde- ja peli-ilmiöihin
Kuinka puhua alkoholista nuorisotyössä
Ehkäisevä päihdetyö toisella asteella -koulutus ammattilaisille
Ehkäisevän päihdetyön osaaja – koulutus ammattilaisille
