Tutkittua ja toimivaa nikotiinipolitiikkaa
Tupakka- ja nikotiiniteollisuus markkinoi uusia voimakasta riippuvuutta aiheuttavia nikotiinituotteita (mm. nikotiinipussit) lähes haitattomina. Nikotiini on myrkyllinen aine, joka aiheuttaa voimakasta riippuvuutta ja jolla on tutkittuja terveyshaittoja.
1.Savuton ja nikotiiniton Suomi vuoteen 2030 mennessä
Tupakkalain tavoitteeksi on asetettu, että alle viisi prosenttia aikuisväestöstä käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita päivittäin vuoteen 2030 mennessä.
Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävä on edistää väestön terveyttä ja kehittää terveyteen vaikuttavia olosuhteita. Suomen tulee suojella tulevia sukupolvia nikotiinituotteiden käytön aiheuttamilta haitoilta, kaventaa väestön terveyseroja ja edistää hyvinvointia. Terveydelle haitallisten nikotiinipussien myynnin salliminen laajasti ja löyhin sääntelyin Suomessa on ristiriidassa tavoitteen kanssa.
Lisäksi Suomi kuuluu kansainväliseen Maailman terveysjärjestön (WHO) tupakkapuitesopimukseen (FCTC). Sopimuksen artikla 5.2 (b) velvoittaa sopimusosapuolet tehokkaisiin toimiin muun muassa nikotiiniriippuvuuden torjumiseksi ja vähentämiseksi.
Suositellut toimenpiteet:
- Ehkäistään ja vähennetään nikotiiniriippuvuutta, tupakan kulutusta ja tupakansavulle altistumista WHO:n tupakkapuitesopimuksen mukaisesti.
- Ehkäistään tupakka- ja niko-tiiniteollisuuden vaikuttamisyritykset, jottei edessä ole uutta nikotiiniriippuvuudesta kärsivien ihmisten sukupolvea.
- Lainsäädäntöä tehdään Terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistavan mukaisesti.
- Toteutetaan STM:n Tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän esittämät toimenpiteet nikotiinihaittojen vähentämiseksi.
Makuaineiden kieltäminen on keskeisessä osassa nikotiiniriippuvuuden ehkäisyssä
Makuaineiden kielto on tutkitusti tehokas keino ehkäistä nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloitusta. Tutkimusten mukaan makuaineet lisäävät nuorten kiinnostusta tupakka- ja nikotiinituotteita kohtaan, luovat tuotteista vähemmän haitatonta mielikuvaa sekä madaltavat kokeilun ja käytön kynnystä. Erityisesti mentoli on ollut suosittu maku- ja lisäaine tupakka- ja nikotiinituotteissa. Mentoli peittää nikotiinin karvasta makua ja lisää nikotiinin imeytymistä, helpottaen käyttöä sekä edesauttaen riippuvuuden kehittymistä.
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että yhdenmukaiset tuotepakkaukset tupakkatuotteissa ovat osaltaan vähentäneet tupakointia. Samalla ehkäistään tuotepakkausten houkuttelevuutta ja käyttöä markkinoinnin välineenä. Lisäksi varoitusmerkinnät erottuvat selkeämmin yksivärisistä pakkauksista.
Suositellut toimenpiteet:
- Kaikki makuaineet ja tuoksut kielletään yhdenmukaisesti kaikissa nikotiinituotteissa.
- Vaatimus yhdenmukaisista tuotepakkauksista laajennetaan koskemaan kaikkia tupakka- ja nikotiinituotteita.
Haitatonta nikotiinia ei ole olemassa
Nikotiini luokitellaan voimakasta riippuvuutta aiheuttavaksi myrkyksi, joka aiheuttaa moninaisia haittoja. Jo pieninä annoksina nikotiini voi aiheuttaa myrkytysoireita, ja suuremmat annokset ovat erityisen vaarallisia, varsinkin lapsille. On erittäin ristiriitaista sallia kuluttajatuotteena myyntiin nikotiinituotteita, joihin on asetettava kemikaalilainsäädännön nojalla pääkallomerkki. Nikotiinipitoisuuden rajoittaminen grammaperusteisesti on ongelmallinen, sillä annospussin kokoa muuttamalla tuotteen nikotiinipitoisuutta voidaan kasvattaa moninkertaisesti.
Suositellut toimenpiteet:
- Tupakkapolitiikan tavoitteena tulee olla nikotiinituotteiden myynnin kielto ja käytön loppuminen.
- Nikotiinipussien enimmäisrajaksi tulee asettaa 4 mg/g sekä vähittäismyynnissä että maahantuonnissa.
Lapsia ja nuoria on suojeltava nikotiiniriippuvuudelta
Nikotiinin kokeilu ja käyttö alkaa usein ennen 20 ikävuotta. Kouluterveyskysely osoittaa kasvun nuorten kiinnostuksessa uusiin nikotiinituotteisiin. Sähkösavukkeen käytön väheneminen pysähtyi ja päivittäinen käyttö sekä kokeilut olivat lisääntyneet erityisesti yläkoululaisilla tytöillä sekä jopa 4.–5. luokkalaisilla. Nikotiinipusseista ovat kiinnostuneita erityisesti ammattiin opiskelevat pojat, joista jo huomattava määrä (42 %) raportoi käyttäneensä tuotetta vähintään kerran. Yläkoulun 8.–9. luokkalaisista pojista lähes joka neljäs (23 %) kertoi käyttäneensä nikotiinipusseja.
Aikuisten päihteiden käyttöä esiintyy nuorten urheiluseura-harrastamisen yhteydessä. EHYTin selvityksessä lähes puolet (47 %) vastaajista oli havainnut joukkueen toimihenkilöiden tai pelaajien huoltajien nuuskan käyttöä joukkueen tapahtumissa, noin kaksi viidestä (38 %) muiden nikotiinituotteiden käyttöä.Nuoret tilaavat vahvoja nikotiinipusseja runsaasti ulkomaisista verkkokaupoista.
Suositellut toimenpiteet:
- Kaikkien tupakkalain alaisten tuotteiden, myös savuttomien nikotiinituotteiden ja tupakan vastikkeiden ikärajaa tulee nostaa 20 ikävuoteen (myynti, osto, hallussapitokielto, maahantuonti).
- Tupakan vastikkeet tulee saada alaikäisten hallussapitokiellon piiriin.
- Liikunta- ja nuorisolain perusteella myönnettävien valtionavustushakemusten arvioinnissa otetaan huomioon sitoutuminen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisemiseen toiminnassa, jos toiminta on osittain tai kokonaan kohdistettu alaikäisiin.
- Nikotiinituotteiden etämyynti tulee kieltää.
1) Mm. Vestbo J. & al. (2022) Nicotine use among children and young people – consequences and prevention.
Heloma A. & al. (2022). Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus.
McGrath-Morrow SA. & al. (2019) The effects of nicotine on development. Pediatrics.
Sun Q & Jin C. (2024) Cell signaling and epigenetic regulation of nicotine-induced carcinogenesis.
Salminen O & Lehto S. (2022) Mitä nikotiinin sydän- ja verisuonivaikutuksista tiedetään?.
U.S. Department of health and human services. (2014) The health consequences of smoking: 50 Years of progress. A report of the surgeon general. Chapter 5: Nicotine.
2) Tupakkalaki 1§
3) Perustuslaki 19 § 3 momentti
4) Maailman terveysjärjestö WHO (2003). WHO framework convention on tobacco control (FCTC).
5) STM Tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmä (2023). Tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittäminen – Työryhmän toimenpide-ehdotukset 2023.
6) Maailman terveysjärjestö WHO (2023). FCTC Menthol cigarette bans: evidence for effective regulations
7) McNeill A. & al. (2017). Tobacco packaging design for reducing tobacco use
8) Ollila H, Ruokolainen O (2023). Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö ja hankintatavat nuorilla oppilaitostyypeittäin 2017–2023.
9) Holopainen, J. & al. (2022). Valmentajien ja muiden urheiluseuratoimijoiden tiedot ja mielipiteet nuorten urheilijoiden digi- ja rahapelaamisesta sekä päihteiden käytöstä.
10) Reid JL & al. (2023). Minimum legal age laws and perceived access to cigarettes, e-cigarettes, and other substances among youth in Canada, England, and the United States: 2017-2021.
