Etusivu > Vaikuttamistyö > Politiikkasuositukset > Tutkittua ja toimivaa alkoholipolitiikkaa

Tutkittua ja toimivaa alkoholipolitiikkaa

Alkoholilainsäädäntöön on valmisteilla useita muutoksia, jotka toteutuessaan kasvattavat alkoholihaittojen aiheuttamaa yhteiskunnallista, taloudellista ja inhimillistä kuormitusta entisestään. Alkoholinkäyttöön liittyviä haittoja ja kustannuksia voidaan vähentää tehokkaasti ottamalla käyttöön näyttöön perustuvia, vaikuttavia alkoholipoliittisia toimenpiteitä.

1. Alkoholipolitiikan tavoitteen on oltava haittojen ehkäisy

Alkoholipoliittista sääntelyä ollaan purkamassa tavalla, joka siirtää alkoholipolitiikan painopistettä sosiaali- ja terveyspolitiikasta kohti elinkeino- ja kilpailupolitiikkaa. Tämä on ristirii¬dassa koko alkoholilain tarkoituksen kanssa, sillä lain tavoitteena on vähentää alkoholinkulutusta. Tämä tavoite on säilytettävä jatkossakin. Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää väestön terveyttä. Tutkimukseen pohjautuvalla alkoholipolitiikalla voidaan tehokkaasti kaventaa väestön terveyseroja.

Suositellut toimenpiteet:

  • Pidetään alkoholilain ja -politiikan tavoitteena kulutuk­sen vähentäminen ja haittojen ehkäisy.
  • Laaditaan kansallinen alkoholipoliittinen ohjelma sosiaali- ja terveyspoliittisista lähtökohdista käsin.
  • Säilytetään alkoholipolitiikan ohjaus sosiaali- ja terveysministe­riössä.

2. Alkoholijuomien saatavuus on pidettävä maltillisella tasolla

Vankka tutkimusnäyttö osoittaa, että erilaiset saatavuutta rajoittavat toimenpiteet ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita keinoja vähentää alkoholihaittoja sekä koko väestön tasolla että riskiryhmissä. Vastaavasti alkoholituotteiden laajemman saatavuuden on havaittu olevan yhteydessä lisääntyneisiin haittoihin.

Suositellut toimenpiteet:

  • Säilytetään alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä, joka rajoittaa myyntipisteiden ja -aikojen määrää.
  • Rajoitetaan alkoholin myyntitunteja ja -päiviä.
  • Ei tuoda väkevämpää alkoholia ruokakauppaan tai sallita alkoholin kotiinkuljetusta.

3. Kulutusta on säädeltävä verotuksella ja hinnoittelulla

Alkoholin verotus ja hinnoittelupolitiikka on arvioitu yhdeksi vaikuttavimmista keinoista vähentää alkoholin kulutusta ja haittoja. Verotuksen avulla voidaan ehkäistä alkoholinkäytön aloittamista etenkin nuorten osalta. Verotuksen hyötynä on myös valtion saama taloudellinen tuotto, joka kuitenkin vain harvoin riittää kattamaan alkoholihaitoista aiheutuvia yhteiskunnallisia kustannuksia.

Suositellut toimenpiteet:

  • Tehdään alkoholiveron korotuksia säännöllisin väliajoin hinta- ja tulotason kehitys sekä inflaatio huomioiden.
  • Selvitetään alkoholin vähimmäishinnan käyttöönottoa sekä hintamainonnan ja alkoholialennusten tarkempaa sääntelyä.

4. Alkoholijuomien markkinointia ja mainontaa on rajoitettava

Alkoholin markkinointi ja mainonta vaikuttavat alkoholinkulutukseen. On osoitettu, että alkoholimainonta lisää etenkin nuorten riskiä alkoholinkäytön aloittamiseen ja humalahakuiseen juo­miseen. Vaikka alkoholimarkkinointia ei saa kohdentaa alaikäisille, altistu­vat he markkinoinnille muun muassa ruokakaupoissa ja sosiaalisen median kanavissa sekä sosiaalisen median vai­kuttajien toimesta.

Markkinoinnin rajoitukset ja mainontakiellot ovat tutkitusti kustannustehokkaita tapoja vähentää alkoholin­käytön aloittamisen todennäköisyyttä yksilötasolla ja riskikäyttöä koko väestön tasolla. Tutkimusnäyttö osoittaa myös, että terveysmerkinnät alkoho­lituotteissa ovat tehokas keino lisätä kuluttajien tietoisuutta terveysriskeistä ja voivat sitä kautta vähentää kulu­tusta.

Suositellut toimenpiteet:

  • Ei lisätä alkoholituotteiden näkyvyyttä arkiympäristöissä.
  • Selvitetään uusia keinoja mainonnan rajoittamiseen nuorten suosimissa kanavissa, erityisesti sosiaalisen median vaikuttajamarkkinoinnin osalta.
  • Otetaan Irlannin tapaan käyttöön pakolliset ja säädellyt terveysmerkinnät ja tuotetiedot alkoholituotteisiin.

5. Varhaiseen tukeen ja ehkäisevään päihdetyöhön on panostettava

Ehkäisevään päihdetyöhön panostami­nen on kustannustehokas tapa vähentää päihdehaittoja ja tuoda merkittäviä taloudellisia säästöjä yhteiskunnalle pitkällä tähtäimellä. Hyvinvointialueiden rahoitusleikkaukset uhkaavat kui­tenkin yleistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, johon myös ehkäisevä päihdetyö kuuluu. Samanaikaisesti leikataan järjestöjen toteuttamasta ehkäisevästä päihdetyöstä.

Suositellut toimenpiteet:

  • Päivitetään ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma ja resursoidaan sen toimeenpanoa.
  • Resursoidaan alkoholin riski- ja ongelmakäytön varhaista tunnistamista, puheeksiottoa ja hoitoonohjausta sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä työpaikoilla.
  • Perutaan järjestölähtöiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kohdistuvat 130 miljoonan euron leikkaukset.
  • Resursoidaan haittojen ehkäisyä ja tutkimusta suhteessa myydyn alkoholin määrään (v. 2022 alkoholia myytiin 4,8 miljardilla).

+1: Alkoholipolitiikan on perustuttava tietoon ja kattavaan vaikutusten
arviointiin

Alkoholipoliittisten toimien vaikutuk­sia on tärkeää arvioida, sillä erilaisten ratkaisujen seuraukset ovat merkittäviä sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin että kansantalouden kannalta. Halli­tusohjelmaan on kirjattu useita erillisiä alkoholilainsäädännön muutoksia, joiden vaikutuksista ei ole kuitenkaan tehty kokonaisarviota. Arviota on peräänkuu­luttanut myös valtioneuvoston alainen lainsäädännön arviointineuvosto. Poliit­tisten päätösten tueksi tarvitaan lisäksi päivitetty ja kattava laskelma alkoholin yhteiskunnallisista kustannuksista.

Suositellut toimenpiteet:

  • Tehdään kattava kokonaisarviointi alkoholipolitiikkaan esitettyjen muutosten vaikutuksista ja käytetään sitä päätöksenteon pohjana.
  • Päivitetään laskelma alkoholin yhteiskunnallisista kustannuksista.
  • Varmistetaan lainsäädännöllä valvontaviranomaisille ja tutkijoille laaja tiedonsaantioikeus alkoholimarkkinasta sekä ikä- ja päihtymysvalvonnan toteutumisesta.

Lähteet

Babor ym. (2023) Alcohol: No Ordinary Commodity. 3. painos. Oxford University.
FCG (2024) Mitä jos laskisimme toisin? – Alkoholin kustannukset terveydenhuollolle.
Luotonen (2023) Numerot puhuvat 2. Alkoholin haitat suomalaisilla työpaikoilla: Kuinka paljon ne maksavat, miten ne ilmenevät ja miten niitä voi vähentää? Alko, EHYT ry ja Työturvallisuuskeskus.
Poliisihallituksen tilastot 2024.
Raitasalo (2024) Miten yleisiä perheiden päihdeongelmat ovat? Tutkimuksesta tiiviisti 23/2024. Helsinki: THL.
Sherk ym. (2023) The public-private decision for alcohol retail systems: Examining the economic, health, and social impacts of alternative systems in Finland. Nordic Studies on Alcohol and Drugs, 40(3): 218–232.
Sornpaisarn ym. (2017) Resource tool on alcohol taxation and pricing policies. Geneva: WHO.
Stockwell ym. (2019) Finnish alcohol policy at the crossroads: The health, safety and economic consequences of alternative systems to manage the retail sale of alcohol. Canada: Canadian Institute for Substance Use Research, University of Victoria.
THL (2023) Päihdetilastollinen vuosikirja 2023.
Törölä, Raeste & Malinen (2024) Henkirikoskatsaus 2024. Helsingin yliopisto.
WHO (2009) Handbook for action to reduce alcohol-related harm.
WHO (2012) European action plan to reduce the harmful use of alcohol 2012– 2020.
WHO (2020) Alcohol marketing in the WHO European Region. Update report on the evidence and recommended policy actions.
WHO (2021) Making the WHO European region SAFER. Developments in alcohol control policies, 2010-2019.
WHO (2024) Empowering public health advocates to navigate alcohol policy challenges: alcohol policy playbook.

Tutustu lisää