Miten perheesi digiarki sujuu?

Älylaitteiden ja sosiaalisen median kanssa tasapainoilu voi olla haastavaa jokaiselle perheelle. On vaikea tietää, mikä on sopiva ruutuaika, miten luoda toimivat perheen säännöt älylaitteiden käytölle tai miten saada yhteys nuoreen älylaitteiden takaa? Digihyvinvointi rakentuu pienin askelin, ja keskustelu on aina hyvä alku.

Älylaitteisiin liittyvät asiat ovat monille perheille haastavia. On ihan inhimillistä, jos aikuisellakin välillä keittää. Vanhempi saa ja voi asettaa rajoja – ja usein ne toimivat parhaiten, kun ne sovitaan yhdessä keskustellen. Kun ymmärtää, mikä puhelimen käytössä on nuorelle tärkeää, on helpompi löytää yhteinen sävel ja tehdä perheen säännöistä ja sopimuksista toimivia.

Muutokset eivät tapahdu hetkessä, mutta pienetkin askeleet kohti yhteistä digihyvinvointia vievät oikeaan suuntaan. Samalla on hyvä pysähtyä miettimään yhdessä myös digitaalisen maailman varjopuolia, kuten vaarallisia somehaasteita, median ja pelien vaikutuksia mielen ja kehon hyvinvointiin sekä perheen omaa media- ja pelikasvatusta.

Vanhempi näyttää suuntaa puhelimen käytölle

Vanhempi toimii lapsen ja nuoren tärkeimpänä mallina myös digitaalisessa maailmassa. Se, miten itse käytämme puhelinta, tietokonetta tai sosiaalista mediaa, vaikuttaa siihen, miten lapsi oppii suhtautumaan teknologiaan. Omilla teoilla voi osoittaa, että laitteet ovat hyödyllisiä, mutta niistä on myös lupa pitää taukoa.

Arjen perheen säännöt ja sopimukset on hyvä tehdä yhdessä. Niissä voidaan sopia esimerkiksi ruutuajasta, puhelimen käyttöajoista, pelien ikärajoista ja yhteisestä tekemisestä ilman ruutuja. Kun säännöt ovat kaikkien tiedossa ja perheenjäsenet ovat osallistuneet niiden tekemiseen, niitä on helpompi noudattaa.

Keskustelu auttaa löytämään tasapainon ruutuajalle

Nuoren kanssa keskustelu digimedioista ja laitteiden käytöstä voi olla haastavaa – mutta se on aina arvokasta. Avoin ja kuunteleva asenne auttaa molempia ymmärtämään, miksi laitteiden käyttö on niin tärkeää ja mitä merkitystä sillä on nuoren elämässä. Samalla voi pohtia yhdessä, mitä haittoja liiallisesta käytöstä voi seurata ja milloin ruutuajan vähentäminen voisi olla hyödyksi.

Jos keskustelu tuntuu vaikealta, voi aloittaa pienestä: kysyä, mitä pelejä nuori pelaa, mitä videoita hän katsoo tai mitkä somealustat tuntuvat kiinnostavilta. Aito kiinnostus vahvistaa yhteyttä ja luottamusta.

Media- ja pelikasvatus tukena digiarjessa

Digitaalisissa medioissa tapahtuu jatkuvasti uutta, ja on luonnollista, ettei vanhempi aina pysy kaikesta perillä. Media- ja pelikasvatus tarjoaa keinoja ymmärtää lasten ja nuorten digitaalista arkea paremmin. Tietoa löytyy esimerkiksi ruutuajasta, pelaamisesta, sosiaalisen median ilmiöistä ja vaarallisista somehaasteista.

Joskus on hyödyllistä pysähtyä myös omien tunteiden äärelle. Kun oma hermo on kireällä ja huoli lapsen laitteiden käytöstä suuri, yhteinen keskustelu voi tuntua mahdottomalta. On hyvä muistaa, ettei digiarjen haasteiden kanssa tarvitse jäädä yksin – apua ja neuvoja on saatavilla.

Pienin askelin kohti parempaa digihyvinvointia

Järkevä digilaitteiden käyttö ei synny hetkessä. Se rakentuu pikkuhiljaa, kun arkeen löytyy tasapaino yhdessäololle, levolle, liikkumiselle ja älylaitteiden käytölle. Jokainen perhe voi löytää omat keinonsa, ja jokainen keskustelu on askel kohti toimivampaa arkea.

Kun yhteiset perheen säännöt ja sopimukset tukevat kaikkien hyvinvointia, älylaitteiden käyttö muuttuu haasteesta voimavaraksi.

Uudet työvälineet auttavat vanhempia hallitsemaan perheen digiarkea

Starter kit – tukea yläkouluikäisen digiarjen ymmärtämiseen

Monelle huoltajalle voi tulla yllätyksenä, miten nopeasti lapsen digitaalinen elämä muuttuu teini-iän kynnyksellä. Muutos on täysin tavallinen osa nuoren kasvua, mutta siihen on helpompi suhtautua, kun taustalla on tietoa ja valmiuksia. Starter kit -verkkosisällöt tarjoaa huoltajille tukea ja näkökulmia yläkoulun aloittavan nuoren digitaalisen median käyttöön.

Starter kit -kokonaisuusantaa ajantasaista tietoa esimerkiksi nuoren ja aikuisen oikeuksista digitaaliseen mediaan liittyen sekä siitä, miten vanhempi voi tukea nuorta turvallisessa ja tasapainoisessa mediankäytössä. Mukana on sisältöjä muun muassa vanhemmuudesta digiaikana, vaikeista asioista puhumisesta, mediakriittisyyden opettamisesta, nuoren sosiaalisesta elämästä verkossa sekä siitä, miten tunnistaa mahdollisesti ongelmallisen mediankäytön.

Starter kit tarjoaa tietoa monipuolisissa muodoissa: tekstiosuuksien lisäksi kurssissa on visoja, videoita, podcast-tallenteita ja harjoitteita, joita voi tehdä yhdessä nuoren kanssa. Kurssi sopii kaikille huoltajille, jotka haluavat vahvistaa ymmärrystään nuoren digiarjesta ja löytää keinoja tukea sitä rakentavalla tavalla.

Tutustu starter kit -verkkokurssiin

Selkeyttä perheen digiarkeen – helppokäyttöinen materiaali vanhemmille

Selkeyttä perheen digiarkeen on vanhemmille suunnattu helppokäyttöinen kokonaisuus, joka tarjoaa lyhyisiin osioihin jaettua tietoa ja konkreettisia työkaluja nuoren mediankäytön, puhelimen käytön ja ruutuajan tarkasteluun.

Materiaaleissa käydään läpi käytännön työvälineitä digilaitteista keskusteluun ja yhteisten sääntöjen luomiseen. Vinkeissä on huomioitu myös tilanteet, joissa vanhemmat ovat jo kokeilleet erilaisia keinoja tilanteen ratkaisemiseksi, ja ne tarjoavat tukea vanhemmuuden erilaisiin tunteisiin.

Tutustu selkeyttä perheen digiarkeen -materiaaleihin

Usein kysyttyä nuorten digilaitteiden käytöstä

Mikä määrä laitteiden käyttöä on liikaa?

Yhtä yksinkertaista tuntirajaa ei voida kaikille nuorille määrittää, sillä vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä. Yhdelle nuorelle sopiva raja voi aiheuttaa toiselle stressiä ja ahdistusta.

Tärkeää onkin kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla laitteiden käyttö vaikuttaa nuoreen. Onko nuorella vaikeuksia ajankäyttönsä organisoimisessa tai elämänhallinnassa? Kärsivätkö yöunet, liikkuminen tai henkinen vointi? Miten haittoihin voisi parhaiten puuttua?

Nuori ei päätä säännöistä, mutta niiden tarkemmasta muodosta voi sopia yhdessä. Anna nuoren kertoa, mikä hänelle on pelaamisessa tai somettamisessa merkityksellistä ja milloin hänelle on tärkeää saada käyttää laitteita. Muista myös antaa positiivista palautetta onnistumisista.

Mitä tehdä, jos nuori raivoaa, kun hänen laitteiden käyttöään yrittää rajoittaa?

Nuoren kiukkua on turhaa pelätä tai yrittää estää. Aikuinen toimii nuoren peilinä tunnetaitojen kehittämisessä, ja maltillinen reaktio saattaa jo rauhoittaa tilannetta.

Kaikki varmasti tietävät, kuinka ikävältä tuntuu tulla keskeytetyksi huonolla hetkellä, oli kyse sitten keskittymistä vaativasta työtehtävästä, jännittävästä kohdasta dekkarissa tai kynttiläillallisesta. Pelaamisessa ja sosiaalisen median käytössä on usein aikaan sidottuja piirteitä. Kavereiden kanssa sovitun yhteisen pelin päättyminen kesken kaiken tai tärkeältä tuntuvan keskustelun katkeaminen saattaa herättää voimakkaita tunteita. Tärkeää olisi osata ennakoida ja antaa nuorelle mahdollisuus päättää kesken oleva asia rauhassa.

Syy pahalle ololle ei aina ole yksiselitteinen. Tilanteen rauhoituttua tuntemuksia on hyvä purkaa ja arvioida. Voisiko ne kanavoida johonkin rakentavaan? Tunteista rankaiseminen laitteen pois ottamisella ei ole toimiva tapa käsitellä pahaa oloa. On kuitenkin tärkeää sopia periaatteista, joita noudattamalla pelaaminen tai somen käyttö voi jatkua. Tärkeää on myös, miten itse jaksat riidan keskellä.

Miksi nuoret pelaavat?

Monille erilaisessa ympäristössä varttuneille huoltajille on vaikeaa ymmärtää, kuinka nuori voi viettää tuntikausia ruutujen edessä pelaamassa. Nuorten pelaaminen on hyvin yksilöllistä ja sille on monenkirjavia syitä.

Monelle pelit ovat tärkeitä sosiaalisia ympäristöjä, jotka ovat jopa korvanneet fyysisiä tiloja. Yhdessäolo peleissä voi olla nuorelle helpottavan mutkatonta ja tilanteista voi halutessaan jättäytyä sivuun, kun siltä tuntuu.

Joillekin pääosassa ovat pelien kertomat tarinat. Pelimaailmat ovat usein kiehtovan suuria kokonaisuuksia, joihin uppoutuminen auttaa irtautumaan arjesta ja kokemaan uudenlaisia asioita samalla tavalla kuin romaanit tai elokuvatkin. Toisaalta pelit voivat tuottaa myös samanlaista tyydytystä itsensä voittamisesta tai ryhmänä onnistumisesta kuin esimerkiksi urheilu.

Nuoret kertovat monesti mielellään mielenkiintonsa kohteesta, jos heille antaa tilaa ja huomiota. Keskustelu onkin paras tapa ymmärtää, miksi nuori on kiinnostunut peleistä ja minkälainen merkitys niillä hänelle on.

Onko jokin sovellus lähtökohtaisesti haitallinen/huonompi kuin jokin muu?

Monet sovellukset pyrkivät koukuttamaan käyttäjänsä mahdollisimman tehokkaasti nopean ärsyketulvan, loputtoman mediavirran ja jatkuvien ilmoitusten avulla. Jokaisen sosiaalista mediaa käyttävän olisi syytä olla tietoinen tavoista, joilla hänen käyttäytymiseensä pyritään vaikuttamaan. Sovellusten toimintalogiikan ymmärtäminen auttaa oman käytön tarkastelemisessa.

Nuoren kanssa kannattaakin keskustella heidän käyttämistään sovelluksista. Mikä niissä on miellyttävää ja mikä puolestaan ahdistavaa? Mitkä sovelluksista ovat tärkeitä tai hyödyllisiä, ja minkä parissa taas tulee käytettyä liikaa aikaa? Ajankäytön hallintaa nuoren täytyy harjoitella itse, mutta tukena kannattaa olla. Tarvittaessa puhelimen asetuksia voi hyödyntää harjoittelussa: yksittäisiin sovelluksiin voi esimerkiksi luoda aikarajoja tai näytön voi muuttaa iltaisin harmaasävyiseksi.

Huomiota on syytä kiinnittää myös sovellusten ja pelien sisältöön. Yritykset valvovat sovellustensa sisältöjä hyvin erilaisilla periaatteilla, jonka vuoksi joissakin mediaympäristöissä esimerkiksi rasistiset, seksistiset ja väkivaltaiset viestit pääsevät leviämään vapaasti. Nuoren on hyvä tietää, että järkyttävistä sisällöistä voi keskustella ja että kaikkea ei tarvitse olla valmis kohtaamaan sosiaalista mediaa käyttäessään. Itseään on mahdollista ja hyödyllistä suojata haitallisilta sisällöiltä.

Voit lukea lisää koukuttavuudesta ja siihen vaikuttamisesta Selkeyttä perheen digiarkeen -materiaalista.

Jääkö nuori yksin, jos rajoitan puhelimen käyttöä?

Puhelimen käyttöä täytyy voida rajoittaa tilanteissa, joihin se ei kuulu. Rajoittaminen kannattaa kuitenkin tehdä suunnitelmallisesti ja mahdollisimman hyvässä yhteisymmärryksessä nuoren kanssa. Olisi tärkeää, että nuorelle jäisi mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen kavereiden kanssa somessa tai pelatessa.

Yksi tapa lähestyä asiaa on antaa nuoren itse kertoa, milloin hän ensisijaisesti haluaisi käyttää puhelintaan. Kertomalla ystävilleen milloin on netissä nuori voi pitää yllään itselleen tärkeitä sosiaalisia suhteita. Rajatut ajat myös auttavat tunnistamaan, että koko ajan ei tarvitse olla tavoitettavissa eikä puhelimen tarvitse olla osa kaikkia harrastuksia.

On hyvin mahdollista, että myös kavereiden vanhemmat painivat samojen pulmien kanssa. Keskustelemalla heidän kanssaan saattaa löytyä yhteisiä ratkaisuja. Laajemman yhteisön säännöistä on helpompi pitää kiinni – tarvetta roikkua puhelimella ei välttämättä ole, jos kukaan muukaan ei ole tavoitettavissa.

Mitä tehdä, jos herää huoli siitä, mitä nuori kohtaa somessa/peleissä?

Vanhempi ei voi nähdä tarkkaan, mitä lapsi ruudulla tekee, ja nettimaailma tuntuu helposti hyvin rajattomalta. Some ja pelaaminen ovat areenoita sille mitä yhteiskunnassa yleisemmin tapahtuu, lieveilmiöt mukaan lukien.

Tärkein keino puuttua netissä kohdattuihin ilmiöihin on arkinen keskustelu. Voit ottaa nuoreen aktiivisesti kontaktia pyytämällä osallistumaan yhteiseen tekemiseen, esimerkiksi ruoanlaittoon. On normaalia, että nuori ei aina ole kiinnostunut juttelemaan, mutta yrittäminen kannattaa silti.

Lapsi ei ehkä halua kertoa kohtaamastaan ongelmasta netissä, koska pelkää aikuisen reaktiota. Onkin tärkeää pysyä rauhallisena. Keskity kuuntelemaan lasta, kun hän kertoo ikävästä kokemuksesta. Pyri luomaan ilmapiiri, jossa nuori uskaltaa kertoa kokemastaan.