Miten perheesi digiarki sujuu?
Tältä sivulta löydät lisätietoa ja tukea perheesi digiarjen parantamiseen ja digihaittojen ehkäisyyn. Sivu on tarkoitettu etenkin teini- ja esiteini-ikäisen vanhemmille.

Tuntuuko että digilaitteet vaikeuttavat nuoren tai koko perheen arjen sujumista? Mietityttävätkö uutiset digilaitteiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin?
Tämä sivu kokoaa yhteen tietoa ja tukea sujuvampaan digiarkeen. Sivulta löytyvät työkalut ovat EHYT ry:n digi- ja pelikasvatuksen asiantuntijoiden suunnittelemia ja toteuttamia.
Sivulta löydät:
- vastauksia huoltajien yleisiin kysymyksiin nuorten digipelaamisesta ja somenkäytöstä
- testin, jonka avulla voit arvioida perheesi digiarjen sujuvuutta ja saada ohjauksen juuri teille sopivaan tukeen ja materiaaliin.
Alla olevien linkkien kautta pääset tutustumaan kahteen eri materiaalipakettiin:
- Starter kit on perusteellinen materiaali digiarjen ymmärtämiseen ja kehittämiseen
- Selkeyttä perheen digiarkeen tarjoaa perustietoa tiiviissä muodossa ja käytännön työkaluja arjen pulmatilanteiden ratkaisuun.
Usein kysyttyä nuorten digilaitteiden käytöstä
Yhtä yksinkertaista tuntirajaa ei voida kaikille nuorille määrittää, sillä vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä. Yhdelle nuorelle sopiva raja voi aiheuttaa toiselle stressiä ja ahdistusta.
Tärkeää onkin kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla laitteiden käyttö vaikuttaa nuoreen. Onko nuorella vaikeuksia ajankäyttönsä organisoimisessa tai elämänhallinnassa? Kärsivätkö yöunet, liikkuminen tai henkinen vointi? Miten haittoihin voisi parhaiten puuttua?
Nuori ei päätä säännöistä, mutta niiden tarkemmasta muodosta voi sopia yhdessä. Anna nuoren kertoa, mikä hänelle on pelaamisessa tai somettamisessa merkityksellistä ja milloin hänelle on tärkeää saada käyttää laitteita. Muista myös antaa positiivista palautetta onnistumisista.
Nuoren kiukkua on turhaa pelätä tai yrittää estää. Aikuinen toimii nuoren peilinä tunnetaitojen kehittämisessä, ja maltillinen reaktio saattaa jo rauhoittaa tilannetta.
Kaikki varmasti tietävät, kuinka ikävältä tuntuu tulla keskeytetyksi huonolla hetkellä, oli kyse sitten keskittymistä vaativasta työtehtävästä, jännittävästä kohdasta dekkarissa tai kynttiläillallisesta. Pelaamisessa ja sosiaalisen median käytössä on usein aikaan sidottuja piirteitä. Kavereiden kanssa sovitun yhteisen pelin päättyminen kesken kaiken tai tärkeältä tuntuvan keskustelun katkeaminen saattaa herättää voimakkaita tunteita. Tärkeää olisi osata ennakoida ja antaa nuorelle mahdollisuus päättää kesken oleva asia rauhassa.
Syy pahalle ololle ei aina ole yksiselitteinen. Tilanteen rauhoituttua tuntemuksia on hyvä purkaa ja arvioida. Voisiko ne kanavoida johonkin rakentavaan? Tunteista rankaiseminen laitteen pois ottamisella ei ole toimiva tapa käsitellä pahaa oloa. On kuitenkin tärkeää sopia periaatteista, joita noudattamalla pelaaminen tai somen käyttö voi jatkua. Tärkeää on myös, miten itse jaksat riidan keskellä.
Monille erilaisessa ympäristössä varttuneille huoltajille on vaikeaa ymmärtää, kuinka nuori voi viettää tuntikausia ruutujen edessä pelaamassa. Nuorten pelaaminen on hyvin yksilöllistä ja sille on monenkirjavia syitä.
Monelle pelit ovat tärkeitä sosiaalisia ympäristöjä, jotka ovat jopa korvanneet fyysisiä tiloja. Yhdessäolo peleissä voi olla nuorelle helpottavan mutkatonta ja tilanteista voi halutessaan jättäytyä sivuun, kun siltä tuntuu.
Joillekin pääosassa ovat pelien kertomat tarinat. Pelimaailmat ovat usein kiehtovan suuria kokonaisuuksia, joihin uppoutuminen auttaa irtautumaan arjesta ja kokemaan uudenlaisia asioita samalla tavalla kuin romaanit tai elokuvatkin. Toisaalta pelit voivat tuottaa myös samanlaista tyydytystä itsensä voittamisesta tai ryhmänä onnistumisesta kuin esimerkiksi urheilu.
Nuoret kertovat monesti mielellään mielenkiintonsa kohteesta, jos heille antaa tilaa ja huomiota. Keskustelu onkin paras tapa ymmärtää, miksi nuori on kiinnostunut peleistä ja minkälainen merkitys niillä hänelle on.
Monet sovellukset pyrkivät koukuttamaan käyttäjänsä mahdollisimman tehokkaasti nopean ärsyketulvan, loputtoman mediavirran ja jatkuvien ilmoitusten avulla. Jokaisen sosiaalista mediaa käyttävän olisi syytä olla tietoinen tavoista, joilla hänen käyttäytymiseensä pyritään vaikuttamaan. Sovellusten toimintalogiikan ymmärtäminen auttaa oman käytön tarkastelemisessa.
Nuoren kanssa kannattaakin keskustella heidän käyttämistään sovelluksista. Mikä niissä on miellyttävää ja mikä puolestaan ahdistavaa? Mitkä sovelluksista ovat tärkeitä tai hyödyllisiä, ja minkä parissa taas tulee käytettyä liikaa aikaa? Ajankäytön hallintaa nuoren täytyy harjoitella itse, mutta tukena kannattaa olla. Tarvittaessa puhelimen asetuksia voi hyödyntää harjoittelussa: yksittäisiin sovelluksiin voi esimerkiksi luoda aikarajoja tai näytön voi muuttaa iltaisin harmaasävyiseksi.
Huomiota on syytä kiinnittää myös sovellusten ja pelien sisältöön. Yritykset valvovat sovellustensa sisältöjä hyvin erilaisilla periaatteilla, jonka vuoksi joissakin mediaympäristöissä esimerkiksi rasistiset, seksistiset ja väkivaltaiset viestit pääsevät leviämään vapaasti. Nuoren on hyvä tietää, että järkyttävistä sisällöistä voi keskustella ja että kaikkea ei tarvitse olla valmis kohtaamaan sosiaalista mediaa käyttäessään. Itseään on mahdollista ja hyödyllistä suojata haitallisilta sisällöiltä.
Voit lukea lisää koukuttavuudesta ja siihen vaikuttamisesta Selkeyttä perheen digiarkeen -materiaalista.
Puhelimen käyttöä täytyy voida rajoittaa tilanteissa, joihin se ei kuulu. Rajoittaminen kannattaa kuitenkin tehdä suunnitelmallisesti ja mahdollisimman hyvässä yhteisymmärryksessä nuoren kanssa. Olisi tärkeää, että nuorelle jäisi mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen kavereiden kanssa somessa tai pelatessa.
Yksi tapa lähestyä asiaa on antaa nuoren itse kertoa, milloin hän ensisijaisesti haluaisi käyttää puhelintaan. Kertomalla ystävilleen milloin on netissä nuori voi pitää yllään itselleen tärkeitä sosiaalisia suhteita. Rajatut ajat myös auttavat tunnistamaan, että koko ajan ei tarvitse olla tavoitettavissa eikä puhelimen tarvitse olla osa kaikkia harrastuksia.
On hyvin mahdollista, että myös kavereiden vanhemmat painivat samojen pulmien kanssa. Keskustelemalla heidän kanssaan saattaa löytyä yhteisiä ratkaisuja. Laajemman yhteisön säännöistä on helpompi pitää kiinni – tarvetta roikkua puhelimella ei välttämättä ole, jos kukaan muukaan ei ole tavoitettavissa.
Vanhempi ei voi nähdä tarkkaan, mitä lapsi ruudulla tekee, ja nettimaailma tuntuu helposti hyvin rajattomalta. Some ja pelaaminen ovat areenoita sille mitä yhteiskunnassa yleisemmin tapahtuu, lieveilmiöt mukaan lukien.
Tärkein keino puuttua netissä kohdattuihin ilmiöihin on arkinen keskustelu. Voit ottaa nuoreen aktiivisesti kontaktia pyytämällä osallistumaan yhteiseen tekemiseen, esimerkiksi ruoanlaittoon. On normaalia, että nuori ei aina ole kiinnostunut juttelemaan, mutta yrittäminen kannattaa silti.
Lapsi ei ehkä halua kertoa kohtaamastaan ongelmasta netissä, koska pelkää aikuisen reaktiota. Onkin tärkeää pysyä rauhallisena. Keskity kuuntelemaan lasta, kun hän kertoo ikävästä kokemuksesta. Pyri luomaan ilmapiiri, jossa nuori uskaltaa kertoa kokemastaan.
Testaa miten perheesi digiarki sujuu!
Tarkastele perheesi digiarjen sujumista lyhyen testimme avulla. Annamme vastaustesi perusteella vinkkejä kodin käytäntöjen kehittämiseen ja arvioimme, mitkä materiaaleistamme sopisivat parhaiten teidän arkenne helpottamiseen.
"*" näyttää pakolliset kentät
Lisää materiaalia ja lukemista:

Istutaan alas -materiaali vanhemmille

Digi puheeksi -materiaali ammattilaisille

Podcast: Pausen paikka pureutuu nuorten digilaitteiden käyttöön, someen ja pelaamiseen
16.10.2024
Digitaalisen median suunnitelma kouluille

Huolestuttaako nuoren puhelimen käyttö?
13.06.2024