Viisi myyttiä nuorten laitteiden käytöstä

Tyhmentääkö puhelimella roikkuminen nuoria? Ovatko pelaamiseen käytetyt tunnit hukkaan heitettyä aikaa? Listasimme viisi myyttiä nuorten laitteiden käytöstä, jotka jokaisen kasvattajan tulisi tunnistaa.

Nuorten puhelimen käyttö herättää suuria tunteita. Tietoisuus laitteiden käyttöön liittyvistä haitoista on kasvanut nopeasti, minkä ansiosta huoltajien ja kasvattajien toiveet asiaan puuttumisesta ovat kiilanneet vauhdilla kansakunnan agendalle. Tehtävään tartutaan hallitusohjelmassakin, jossa todetaan laitteiden käytön lisääntymisen tuoneen mukanaan haasteita niin keskittymiskyvylle kuin fyysiselle aktiivisuudelle. Hallituksen on kirjattu tekevän ”tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana”. Joulukuussa julkaistu Pisa-tutkimus ja suomalaisten nuorten heikentyneet oppimistulokset kohottivat kommentoinnin kierroksia entisestään.

Huoli laitteiden koukuttavuudesta, netissä kohdattavan sisällön vaikutuksista, sosiaalisten siteiden heikkenemisestä ja fyysisen sekä henkisen kunnon rapautumisesta kietoutuvat yhteen julkisessa keskustelussa. Näin syntyy helposti ratkaisuja, joissa kaikkia kärpäsiä pyritään huitaisemaan yhdellä iskulla.

Tarve selkeille ohjeistuksille ja hyville peukalosäännöille on suuri. On kuitenkin pidettävä mielessä, että syyt nuoren laitteiden käyttöön liittyville haitoille ovat yksilöllisiä ja monisäikeisiä. Tylpät ja yksipuoliset työkalut, kuten ylhäältä päin annetut kiellot ja rajoitukset, eivät välttämättä tuota toivottua tulosta. Pahimmillaan ne tuntuvat nuoresta mielivaltaisilta, ja rapauttavat nuoren ja kasvattajan välistä luottamusta.

Tärkeintä olisi tunnistaa, minkälainen laitteiden käyttö haittoja aiheuttaa ja minkälaiset menetelmät todella tepsivät. Kokosimme tueksi listan viidestä tyypillisestä nuorten laitteiden käyttöön liittyvästä myytistä, jotka on hyvä tiedostaa ja pitää mielessä ratkaisuja hakiessa.

1. Ruutuajan täytyy olla tarkasti määritelty

Huoltajat haluavat usein tietää, kuinka monta tuntia ruutuaikaa on liikaa. Yhtä taikanumeroa ei kuitenkaan ole. Maailman terveysjärjestö WHO on tehnyt suosituksia lapsen neljänteen ikävuoteen saakka, mutta nuorille vastaavien täsmällisten aikojen määrittäminen ei ole mielekästä. Nuorten arjet poikkeavat toisistaan merkittävästi, ja nuoren yksilölliset piirteet määrittävät sitä, kuinka media heihin vaikuttaa. Yhdelle sopiva raja aiheuttaa toisen kohdalla tarpeetonta ahdistusta.

Huomiota pitäisikin pikemmin kiinnittää siihen, kuinka laitteiden käyttö vaikuttaa muuhun elämään. Onko nuorella vaikeuksia ajankäyttönsä organisoimisessa tai elämänhallinnassa? Kärsivätkö yöunet, liikkuminen tai henkinen vointi? Toimivissa ratkaisuissa saattaa olla kyse yhtä lailla rutiinien luomisesta ja nuoren oman motivaation kehittämisestä kuin pelaamisen tai somettamisen ajallisesta rajaamisesta.

2. Puhelimella roikkuminen on hukkaan heitettyä aikaa

Kaikki laitteiden käyttö ei ole turhaa tai tyhjänpäiväistä. Netin välityksellä tapahtuvalla kommunikaatiolla on merkittävä rooli nuorten sosiaalisessa elämässä, eikä puhelimen selaaminen suinkaan ole aina pelkkää passiivista uutisvirran tuijottamista. Nuoret käyttävät laitteiden luomia mahdollisuuksia luovasti hyväkseen yhteydenpidossaan ja ymmärtävät usein esimerkiksi valokuvauksen tai videoeditoinnin lainalaisuuksia. Pelaaminen on monelle merkityksellinen harrastus, joka tuo onnistumisen tunteita, ja jonka ympärille rakentuu tärkeä yhteisö.

Selvitä minkälaisia tuntemuksia laitteiden käyttö herättää nuoressa itsessään. Herättääkö ahdistusta ajankäytön hallinnan vaikeus vai nettikeskustelujen masentava sisältö? Johtuvatko haitat tietystä sovelluksesta? Nuorille hyödyllisten ja haitallisten asioiden erottelu toisistaan auttaa tunnistamaan juurisyyt ja puuttumaan oikeissa paikoissa.

3. Laitteiden käyttö tekee nuorista tyhmiä

Tutkimusta laitteiden käytön vaikutuksista nuorten oppimistuloksiin tehdään parhaillaan runsaasti sekä Suomessa että maailmalla, mutta vahvaa näyttöä suuntaan tai toiseen joudutaan vielä odottamaan. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD nostaa raportissaan mobiililaitteiden häiritsevän käytön yhdeksi mahdolliseksi syyksi Pisa-tulosten heikkenemiselle. Tutkimuksessa suomalaisista oppilaista 41 prosenttia koki digitaalisten resurssien käytön häiritsevän keskittymistään matematiikan tunneilla. OECD-maissa osuus oli keskimäärin vain 30 prosenttia.

Toisaalta oppilaat, jotka ilmoittivat käyttävänsä vapaa-ajallaan vähiten digitaalisia resursseja, menestyivät Suomessa matematiikassa heikoiten. Parhaiten matematiikassa menestyivät 2–6 tuntia digitaalisia resursseja päivässä vapaa-ajallaan käyttäneet. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä näistäkään luvuista ei voida vetää. Huomionarvoista kuitenkin on, että tuloksissa erilainen laitteiden käyttö tuottaa erilaisia vaikutuksia. Tärkeää olisikin tunnistaa ja puuttua juuri häiritsevään, stressaavaan ja ahdistavaan laitteiden käyttöön.

4. Nuoret haluavat käyttää laitteita aina vaan enemmän

Moni nuori tunnistaa, kun laitteiden käyttö ei pysy enää hallinnassa. Esimerkiksi DNA:n tutkimuksessa eniten puhelimen käyttöään on rajoittanut nuorin vastaajaryhmä (16-24 -vuotiaat). Silloinkin, kun nuoren kokemat haitat eivät ole dramaattisia, voi puhelimen selaamisessa kulua enemmän aikaa kuin toivoisi. Monesti keinot oman toiminnan muuttamiseen kuitenkin puuttuvat. Asian kanssa yksin jääminen lannistaa ja tuo tunteen kontrollin menettämisestä sekä itsekurin puutteesta.

Nuoret eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka toivoisivat vähentävänsä laitteiden käyttöä. Myös monet varttuneemmat haluaisivat vähentää uutisvirran väsyneillä silmillä selaamista työpäivänsä jälkeen. Yhteiset tavoitteet voivatkin auttaa ymmärtämään, ettei muutoksen aikaan saaminen ole kenellekään helppoa.

5. Kaikki on lopulta itsestä kiinni

Kaikkea vastuuta asiassa ei voida sälyttää nuorelle itselleen. Nuorten sosiaalinen ympäristö on muuttunut netin myötä nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana, jonka lisäksi teknologinen kehitys on tehnyt peleistä, laitteista ja sovelluksista entistä houkuttelevampia, vaativampia ja koukuttavampia. Tilanne on täysin uudenlainen, eikä meillä ole valmiita työvälineitä sen hoitamiseen.

Vastuuta nuorten hyvinvoinnista onkin jaettava koko yhteiskunnan harteille. On löydettävä keinot, käytännöt ja säännöt, joiden avulla sekä nuoret että aikuiset kykenevät kontrolloimaan omaa laitteiden käyttöään.

Pause on EHYT ry:n hanke, joka kehittää työvälineitä nuorten digipelaamisen ja sosiaalisen median käyttöön liittyvien haasteiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Työvälineet on suunnattu erityisesti yläkouluikäisten nuorten huoltajille ja yläkoulujen henkilöstöille.