Alkoholipolitiikka ja -haitat

Miten EHYT ehkäisee alkoholihaittoja?

EHYT ry pyrkii työllään muokkaamaan ihmisten jokapäiväisiä elinympäristöjä ja yhteiskunnan rakenteita sellaisiksi, että alkoholihaittoja koetaan mahdollisimman vähän. Tuemme yksilöiden sekä yhteisöjen hyvinvointia edistäviä voimavaroja ja valintoja ja otamme ennaltaehkäisevässä päihdetyössämme huomioon ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja lähtökohdat. Näkemyksemme on, että niin juomattomuudella kuin kohtuukäytölläkin on paikkansa ihmisten elämässä. Alkoholi on säänneltynä osa yhteiskuntaa, mutta se voi aiheuttaa haittoja juojalle, hänen läheisilleen ja koko yhteiskunnalle. Haluamme rakentaa keskustelukulttuuria, jossa alkoholinkäytön myönteisiä ja kielteisiä puolia tuodaan avoimesti esiin.

Ketä alkoholihaitat koskevat?

Usein ajatellaan, että suurin osa alkoholihaitoista syntyy vakavista alkoholiongelmista ja alkoholiriippuvuudesta. Tosiasiassa suurin osa väestötasolla syntyvistä alkoholihaitoista syntyy juomistilanteissa, joissa alkoholia käytetään riskirajoilla. Noin 500 000 suomalaista juo alkoholia yli riskirajojen. Noin 57 prosenttia väestöstä on ylittänyt humalakäytön rajan vähintään kerran edeltävän vuoden aikana.  Humalajuomisesta syntyy haittoja, kuten tappeluja yöelämässä, kaatumisia, riitoja ja väkivaltaa perheissä sekä lapsiin kohdistuvia uhkaavia tilanteita.

Voiko alkoholin kulutukseen vaikuttaa?

Alkoholin kulutukseen vaikuttavat keskeisesti alkoholin saatavuus, hinta, verotus ja alkoholimainonta. Esimerkiksi 2000-luvun alussa tehdyt alkoholiveron kevennykset käänsivät kulutuksen, alkoholihaitat ja alkoholikuolemat jyrkkään kasvuun. Kun verotusta nostettiin taas vaiheittain ylöspäin, kääntyi kulutus ja haitat jälleen laskuun.

Mitä haittoja ehkäisevällä päihdetyöllä voidaan vähentää?

Alkoholinkulutuksen tiedetään olevan yhteydessä ainakin 200 sairauteen. Suomessa noin 70 000 lasta elää perheessä, jossa on vakavia päihdeongelmia. Alkoholin ongelmallinen käyttö lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta sekä vähentää verovaroja. Alkoholin haitallinen käyttö lisää myös turvallisuusalan, kuten poliisin, työtaakkaa. Alkoholista arvioidaan aiheutuvan vuositasolla kahden miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle. Vaikuttamalla alkoholin hintaan ja saatavuuteen sekä rajoittamalla alkoholimainontaa voidaan ehkäistä näitä alkoholihaittoja tehokkaasti. 

Voiko ehkäisevä päihdetyö kaventaa terveyseroja?

Alkoholin vakavimmat terveyshaitat ovat tällä hetkellä kasaantuneet voimakkaasti huono-osaisille, matalasti koulutetuille ja heikkotuloisille. Suomessa esimerkiksi alkoholikuolleisuus on jopa noin kolme kertaa yleisempää vähiten koulutettujen keskuudessa korkeammin koulutettuihin verrattuna. Ehkäisevä päihdetyö tarjoaa keinoja alkoholihaittojen vähentämiseen ja sitä kautta myös tuloryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen.

Miksi alkoholihaittoja tulee ehkäistä ja vähentää koko väestön tasolla?

Usein sanotaan, että alkoholihaittojen vähentämisessä tulisi keskittyä ongelmakäyttäjiin. Pelkkään ongelmakulutukseen keskittyvä työ ei kuitenkaan ole alkoholihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen kannalta järkevää. Sekä inhimillisellä tasolla että kustannusnäkökulmasta on järkevää pyrkiä ehkäisemään alkoholihaittoja varhain ennen, kun ongelmat ovat kehittyneet pitkälle. Alkoholihaittoja ehkäisevällä työllä voidaan sekä parantaa ihmisten hyvinvointia että säästää yhteiskunnan yhteisiä varoja. Ehkäisevästä työstä hyötyvät kaikki, riippumatta kulutustasosta tai iästä.

Tulisiko viinien myynti vapauttaa vähittäismyyntimonopolin piiristä?

Alkoholin saatavuutta ei tule kasvattaa millään toimenpiteillä, koska se lisää hyvin todennäköisesti alkoholin kulutusta ja sitä kautta myös alkoholista aiheutuvia haittoja. Alkoholipoliittisena välineenä vähittäismyyntimonopoli on kansanterveyden edistämiseksi sekä alkoholihaittojen vähentämiseksi perusteltu ja toimiva keino.

Voisiko viinien myynnin vapauttaa ja säilyttää silti valtion yksinoikeusjärjestelmän?

Kansalliset monopolit ovat EU:n perustamissopimuksen mukaan sallittuja, esimerkiksi kansanterveyteen liittyvistä syistä. Viinien myynnin vapauttaminen horjuttaisi merkittävästi tätä alkoholin vähittäismyyntimonopolin kansanterveysperustetta. Alkon yksinoikeusjärjestelmältä katoaisi EU-oikeudellinen peruste ja on erittäin todennäköistä, että viinien myynnin vapauttaminen johtaisi myös väkevien alkoholijuomien myynnin vapauttamiseen ruokakauppoihin. Tämä tarkoittaisi viinien ja väkevien alkoholijuomien saatavuuden merkittävää kasvua, mikä hyvin todennäköisesti kasvattaisi alkoholihaittoja.

Lue lisää:

Mitä haittoja alkoholi aiheuttaa yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle?

Miten alkoholihaittoja voidaan vähentää alkoholipolitiikalla?

Miksi kaikissa alkoholituotteissa tulisi olla tuotetiedot?

Huumeet ja muut päihdyttävät aineet

Miten EHYT ehkäisee huumeiden käyttöä ja siitä syntyviä haittoja?

EHYT tuo huumausaineisiin liittyvään keskusteluun näkökulmia ehkäisevästä työstä, kansanterveystyöstä ja yksilön oikeuksista tulla kohdatuksi arvokkaana ihmisenä. Tavoitteemme on, että eri toimijat esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla ja työyhteisöissä hyödyntävät EHYTin tuottamia huumeiden käytön puheeksiottamisen malleja. EHYTin tapa puhua huumeiden käytöstä ja ihmisistä, joita huumeisiin liittyvät ongelmat koskettavat, on stigmaa purkava.

EHYT on verkostoitunut kansainvälisesti ja saa tietoa huumausaineisiin liittyvistä ilmiöistä sekä hyvistä käytännöistä ehkäisevän työn ja ennakoinnin tueksi. EHYT on tuottanut huumeisiin liittyviä interventio- ja päihdekasvatusmalleja, ja pyrimme siihen, että malleja käytetään koko Suomessa eri kohderyhmien ja eri elämänvaiheessa olevien ihmisten kohdalla.

Miksi haluatte vähentää huumausaineiden käyttöä?

Teemme työtä sen eteen, että huumeiden käyttö ja siihen liittyvät haitat sekä huumekuolemat eivät lisäänny, vaan kääntyvät laskuun. Huumausaineet – myös kannabis – aiheuttavat tutkitusti terveyshaittoja ja sosiaalisia haittoja sekä käyttäjälle, läheisille että myös yhteiskunnalle laajemmin. Vaikka pyrimme ehkäisemään huumeidenkäytön aloituksen ja vähentämään huumeidenkäyttöä sekä huumehaittoja, kohtaamme huumeita ja muita päihteitä käyttävän ihmisen kunnioittavalla tavalla.

Kannabis on melko suosittu huumausaine. Millaisia tulevaisuuden tavoitteita ehkäisevään päihdetyöhön liittyy tässä asiassa?

Toiminnassamme pyrimme siihen, että kaikkien huumausaineiden, mukaan lukien kannabiksen, käytön aloittamisen kynnys pysyy korkeana. Tavoitteemme on, etteivät kannabiksen käyttömäärät kasva enää ja kannabikseen liittyvät haitat vähenevät. Varhaisen puuttumisen pitkäaikainen tavoite on puuttua kannabiksenkäyttöön, sekä tukea nuorten hyvinvointia ja myönteistä kehitystä yksilöinä ja osana yhteiskuntaa. Olemme kehittäneet EHYTissä työkaluja ja malleja kannabiksen käytön puheeksiottoon sekä käytön ehkäisyyn. Edistämme näiden kannabiksen oma-aputyökalujen ja mallien levittämistä valtakunnalliseen käyttöön.

Toteutuuko päihderiippuvaisen ihmisen hoito Suomessa riittävän hyvin?

Ei aina. Päihdehuollon resurssit eivät ole riittävät ja palveluiden järjestäminen on pirstaleista. Lisäksi käytössä olevat työmenetelmät ovat kirjavia ja tietojohtaminen on osin puutteellista. Myös menetelmien käytössä on suuria alueellisia ja kuntakohtaisia eroja.

Laadukasta ja monipuolista päihdehoitoa pitäisi olla saatavilla riittävästi koko maassa ja palveluihin pitäisi olla riittävästi resursseja. Hoitosuunnitelman lähtökohtana tulee olla hoitoa tarvitsevan ihmisen yksilöllinen hoidontarve. Hoitoon pääsyä tulee helpottaa ja hoidon jatkuvuutta tulee parantaa. Myös toistuviin tehostetun hoidon jaksoihin on oltava mahdollisuus, jonka lisäksi hoitoa tulee jatkaa avohoidon palveluin sekä muiden tukitoimien kautta. Päihdeongelmat eivät saisi estää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan mahdollisuutta saada hoitoa muihin terveysongelmiinsa.

EHYT on luonut kannabiksen käyttöön puuttuvia interventio-malleja. Mikä näiden mallien tarkoitus on?

Käyttöä ja kannabiskokeiluja ehkäisemään pyrkivän työn lisäksi pyrimme havahduttamaan kannabiksen käyttäjät tunnistamaan oman kannabiksen käytön riskejä, sillä valitettavasti moni nuori kannabiksen käyttäjä ajattelee käyttönsä olevan haitatonta. Toiminnalla pyritään motivoimaan käyttäjiä käytön lopettamiseen tai merkittävään vähentämiseen.

Oma-aputyökalujen avulla kohderyhmä voi pitää esimerkiksi kannabispäiväkirjaa, jolloin oma kannabiksen käyttö, siihen liittyvät mielialamuutokset, rahamäärät ja käyttöannokset tulevat näkyvimmiksi – jolloin henkilö voi itsekin huomata omasta päihteiden käytöstään aiheutuvan hänelle itselleen mielialan laskua. Lisäksi tarjoamme kannabiksen käyttäjille netistä löytyviä työvälineitä omaehtoiseen käytön vähentämiseen ja lopettamiseen. Pyrimme myös vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden toimintavalmiuksien ja roolin vakiinnuttamiseen.

Lue lisää huumeista ja muista päihdyttävistä aineista

Mitä tarkoittaa kannabiksen depenalisointi, dekriminalisointi ja laillistaminen?

Lisääkö vai vähentääkö laillistaminen kannabiksen käyttöä?

Mitä on ketamiini ja miten se vaikuttaa? (pdf)

Mitä on nitatseeni ja miten se vaikuttaa? (pdf)

Mitä on alfa-PVP eli ”peukku” ja miten se vaikuttaa? (pdf)

Rahapelipolitiikka ja -haitat

Miten EHYT ehkäisee rahapelihaittoja?

EHYT ry pyrkii työllään muokkaamaan ihmisten jokapäiväisiä elinympäristöjä ja yhteiskunnan rakenteita sellaisiksi, että rahapelihaittoja koetaan mahdollisimman vähän. Tuemme yksilöiden sekä yhteisöjen hyvinvointia edistäviä voimavaroja ja valintoja ja otamme ehkäisevässä päihdetyössämme huomioon ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja lähtökohdat.  Rahapelaaminen on säänneltynä osa yhteiskuntaa, mutta se voi aiheuttaa haittoja rahapelaajalle, hänen läheisilleen ja koko yhteiskunnalle. Näkemyksemme on, että niin haittoja aiheuttamattomalla rahapelaamisella kuin rahapelaamattomuudellakin on paikkansa ihmisten elämässä

Ketä rahapelihaitat koskevat?

Rahapelaamisesta saattaa aiheutua haittoja, kuten erilaisia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. THL:n vuoden 2023 väestökyselyn mukaan 70 prosenttia 15–74-vuotiaista oli pelannut rahapelejä viimeisen 12 kuukauden aikana. Alhaisen riskitason pelaajia on 9,0 prosenttia eli noin 325 000 henkilöä. Kohtalaisen riskin ja ongelmapelaamisen tasolla pelaa 4,2 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 151 000 henkilöä. Miehet pelaavat naisia enemmän ja heillä on myös enemmän ongelmia (miehet 6,6 prosenttia, naiset 1,8 prosenttia). Rahapelaamiskulutus on erittäin keskittynyttä, sillä 2,2 prosenttia pelaajista kuluttaa puolet (50 prosenttia) rahapalaamisen kokonaiskulutuksesta

Usein ajatellaan, että suurin osa rahapelihaitoista syntyy vakavista rahapeliongelmista ja rahapeliriippuvuudesta. Nämä ryhmät kokevatkin kaikkein vakavimmat haitat, mutta määrällisesti suurimman osan rahapelihaitoista kokevat riskitason rahapelaajat. Unohtaa ei myöskään sovi haitallisesti rahapelaajien läheisiä, omaisia ja ystäviä: Suomessa on lähes 733 000 ihmistä, jotka kokevat erilaisia haittoja oman läheisensä rahapelaamisesta (THL Tilastoraportti 15/2024).

Mitä rahapelihaittoja ehkäisevällä päihdetyöllä voidaan vähentää?

Inhimillisen kärsimyksen lisäksi rahapelihaitat lisäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja tuottavat yhteiskunnalle erilaisia kustannuksia. Rahapelihaittojen taloudellisia kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle ei ole vielä luotettavasti laskettu. Ruotsissa on arvioitu, että rahapelaaminen aiheutti siellä 2021 noin yhdeksän miljardin kruunun kustannukset (noin 790 miljoonaa euroa). (Folkhälsomyndigheten 2023). Todennäköisesti Suomessa kustannukset ovat korkeammat, koska Suomessa rahapelaaminen on yleisempää ja täällä koetaan enemmän rahapelihaittoja kuin Ruotsissa.

Voiko ehkäisevä rahapelihaittatyö kaventaa terveyseroja?

Rahapelaamisen haitat ovat tällä hetkellä kasaantuneet voimakkaasti huono-osaisille, matalasti koulutetuille ja heikkotuloisille. Ehkäisevä rahapelihaittatyö tarjoaa keinoja rahapelihaittojen vähentämiseen, tuloryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen ja hyvinvointialueiden sote-palvelukuormituksen keventämiseen.

Miksi rahapelihaittoja tulee ehkäistä ja vähentää koko väestön tasolla?

Pelkkään haittoja kokeviin rahapelaajiin keskittyvä työ ei ole rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen kannalta järkevää. Sekä inhimillisellä tasolla että kustannusnäkökulmasta on järkevää pyrkiä ehkäisemään rahapelihaittoja mahdollisimman varhain ennen kuin haitat pahenevat. Rahapelihaittoja ehkäisevällä työllä voidaan sekä parantaa ihmisten hyvinvointia että säästää yhteiskunnan yhteisiä varoja. Ehkäisevästä työstä hyötyvät kaikki, riippumatta kulutustasosta tai iästä.

Mikä on EHYTin kanta 1.7.2027 voimaan astuvaan lisenssijärjestelmään?

Suomessa siirrytään 1.7.2027 rahapelaamisen järjestämisessä monilisenssijärjestelmään. EHYT painottaa, että rahapelijärjestelmässä ja siinä tehtävissä muutoksissa on aina oltava etusijalla rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen eivätkä valtion taloudelliset intressit. Rahapelijärjestelmän ja sen sääntelyn on perustuttava tutkittuun tietoon. Kaikki muutokset rahapelipolitiikassa vaativat huolellista valmistelua ja selvityksiä.

EHYT painottaa, että rahapelaamisen kanavointiasteen nostamistavoite on toteuttava siten, että kanavoinnilla ei lisätä rahapelihaittoja. Rahapelitarjonnan lisääminen ja markkinoinnin lisääminen todennäköisesti nostaa rahapelaamisen määrää ja sitä kautta haittoja.

Valvovan viranomaisen riittävä toimivalta ja resursointi on edellytys järjestelmämuutoksen onnistumiselle samoin kuin ehkäisevää, vähentävää ja korjaavaa rahapelihaittatyötä tekevien järjestöjen resursointi.

Mitä riskitason rahapelaaminen tarkoittaa?

EHYT on keskittynyt erityisesti riskitason rahapelaamiseen. Riskitason rahapelaamisella tarkoitetaan rahapelaamista, joka jää haitattoman ja haitallisen välimaastoon. Se viittaa yleensä pelaamiseen, jossa pelaaja kokee vain yksittäisiä haittoja pelaamisestaan, mutta jossa pelaaminen ei vielä aiheuta merkittäviä tai laajamittaisia haittoja. Riskitason rahapelaaminen voidaan määritellä eräänlaiseksi itämisvaiheeksi, joka varsin usein edeltää rahapeliongelman kehittymistä. Kaikille riskitasolla pelanneille ei kehity rahapeliongelmaa, mutta suurin osa ongelmallisesti pelaavista on todennäköisesti ollut joskus riskitasolla pelaava. Maailman terveysjärjestö WHO:n ICD-11-tautiluokituksessa riskialtis rahapelaaminen (hazardous gambling or betting) määritellään pelaamiseksi, joka suurentaa merkittävästi fyysisten ja psyykkisten haittojen syntymisen riskiä pelaajalle itselleen sekä hänen läheisilleen.

Millaisilla toimilla rahapelihaittoja voidaan ehkäistä ja vähentää?

Erilaisilla rahapelaamisen vastuullisuustoimenpiteillä kuten pakollisella tunnistautumisella, tappiorajoilla ja peliestoilla voidaan auttaa yksittäistä rahapelaajaa pelaamaan rahapelejä kohtuullisella tasolla. EHYT pitää kuitenkin tärkeänä, että rahapelihaittojen ehkäisyssä keskitytään myös yhteiskunnalliseen ja rakenteelliseen tasoon. Erityisesti rahapelimarkkinoinnin (mukaan lukien mainonta ja sponsorointi) on oltava tiukasti ja yksiselitteisesti säänneltyä, jotta rahapelihaittoja voidaan ehkäistä ja vähentää. Euroopassa on yleistymässä koko ajan tiukentuva rahapeli- ja markkinointisääntely ja jopa kaiken rahapelimarkkinoinnin kieltäminen (esim. Belgia, Hollanti, Liettua, Italia). Muiden maiden esimerkkejä on seurattava tarkasti.

Yksi mahdollisuus nuorten suojelemiseksi rahapelihaitoilta on 20 vuoden ikäraja kaikkeen rahapelaamiseen (vrt. STM:n tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämisen työryhmä ja Alkon 20 vuoden ikäraja yli 22 %-alkoholijuomien ostossa). Nuoret aikuiset (18–24-vuotiaat) ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä rahapelihaitoille ja pikavippien aiheuttamille ongelmille. Pikavipit toimivat usein rahapelaamisen polttoaineena. Pikavippien lisäsääntelyllä voitaisiin vähentää tämän ryhmän kokemia rahapelihaittoja ja velkaantumista.

Lisäksi digipelaamisessa tarvitaan lainsäädäntöä digipelien rahapelillisistä ominaisuuksista, jotka voivat tutkimusten mukaan lisätä erityisesti alaikäisten riskiä rahapelihaittojen kehittymiselle (esim. yllätyslaatikot eli lootboxit tai rahapelaamista jäljittelevä pelaaminen).

Hyvinvointialueiden palvelupolkujen on oltava kunnossa sekä rahapelihaittoja kokeville että heidän läheisilleen. Apua on oltava saatavilla tasavertaisesti ja matalalla kynnyksellä koko maassa. Palvelujen on oltava monimuotoisia sisältäen myös laitoshoitomahdollisuuden. Järjestöjen tekemä rahapelihaittaehkäisytyö tukee sotejärjestelmän kestävyyttä ja sen rahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja riittävää. Järjestöjen tekemä työ ei saa korvata peruspalveluissa tarjottavaa apua.

Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tulee olla riittävää ja rahapeliteollisuuden tuotoista ja intresseistä riippumatonta. Tutkimus- ja kehittämistyötä tarvitaan tutkijoiden käyttöön rahapeliyhtiöiltä dataa pelaajakäyttäytymisestä, jotta ehkäisevää työtä osataan kohdentaa oikein.

Lue lisää rahapelaamisesta

Miten EHYT ehkäisee rahapelihaittoja?

Rahapelimonopoli vai lisenssimalli? – Miten päättäjät voivat ehkäistä rahapelihaittoja?

Nikotiinipolitiikka ja -haitat

Miksi haluamme vaikuttaa nikotiinittomuuden edistämiseen?

Nikotiini on voimakasta riippuvuutta aiheuttava aine, joka aiheuttaa haittoja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä niin ihmiselle kuin ympäristölle. Nikotiinituotteiden päätyminen luontoon roskaa ympäristöä ja aiheuttaa vaaraa eläimille.

Nikotiini on erityisen vaarallista lapsille, nuorille sekä kokemattomille käyttäjille, jotka ovat suuremmassa riskissä riippuvuuden kehittymiselle sekä myrkytysoireille. Lisäksi nikotiini vaikuttaa negatiivisesti lasten ja nuorten aivojen kehitykseen. Raskauden aikana käytetty nikotiini vaikuttaa sikiön kehitykseen. Nikotiiniriippuvuus johtaa usein muiden tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön, mikä lisää terveysongelmien määrää ja syöpäriskiä.

Vuosittain arviolta yli 6 000 suomalaista kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Tupakointi lyhentää elämää keskimäärin kymmenen vuotta. Tupakointi on riskitekijä monille sairauksille ja pahentaa jo todettuja sairauksia. Nikotiinin terveysvaikutusten tutkimus on vielä kesken, mutta jo nyt tiedetään, että se on haitallista terveydelle.

Millaisia lähitulevaisuuden tavoitteita meillä on edunvalvonnassamme?

Työtä on vielä paljon jäljellä ennen kuin Savuton Suomi 2030 -ohjelman tavoitteet on saavutettu. Työskentelemme esimerkiksi sen eteen, että kaikissa oppilaitoksissa, joissa on alle 18–vuotiaita oppilaita, olisi olemassa selkeät ja helposti noudatettavissa olevat toimintaohjeet nikotiinituotteiden käyttöön puuttumiseen. Myös rajavalvontaa pitäisi tiukentaa ja valvonnan resursseja lisätä, jotta viranomaisilla olisi paremmat mahdollisuudet puuttua laittomaan maahantuontiin ja myyntiin. Edistämme sitä, että yhä useampi aikuinen on kokonaan nikotiiniton, eikä ole elämänsä aikana kokeillut mitään nikotiinituotteita.

Ovatko nuoret aikaisempaa savuttomampia?

Tupakointi on vähentynyt nuorten keskuudessa, mutta muiden nikotiinituotteiden, kuten nuuskan ja sähkösavukkeiden, käyttö on tullut suositummaksi ja saatavuus lisääntynyt. Laittomasti rajan yli tuotuja ja tilattuja nikotiinituotteita on alaikäisten keskuudessa helposti saatavilla. Nuuskan rinnalle on tullut tupakkakasvia sisältämättömät nikotiinipussit, joiden makuaineilla houkutellaan nuoria. Sosiaalisen median kautta uudet ilmiöt näkyvät yhä nuoremmille ihmisille. Esimerkiksi sähkösavukkeiden käyttö eli vapettaminen on levinnyt nopeasti lasten ja nuorten keskuudessa juuri sosiaalisen median vaikutuksesta.

Millaisia työkaluja tarjoamme nuorten nikotiinin käytön ennaltaehkäisyyn?

EHYT vahvistaa nuoria kohtaavien aikuisten osaamista nikotiinin vaikutuksista ja ehkäisee nuorten nikotiinin käyttöä niissä toimintaympäristöissä ja elämänvaiheissa, jotka ovat käytön aloituksen kannalta merkittäviä. Teemme ehkäisevää työtä esimerkiksi peruskouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa, korkeakouluissa, harrastuksissa, vapaa-ajalla, sosiaali- ja terveyspalveluissa, armeijassa sekä nuorisotyössä.

Millaista työtä teemme aikuisten savuttomuuden ja nikotiinittomuuden edistämiseksi?

Aikuisväestöä, erityisesti miehiä, tuetaan tupakoinnin lopettamisessa. Tämä johtuu siitä, että miehet tupakoivat naisia enemmän. EHYT toteuttaa nikotiinittomuutta edistävää työtään esimerkiksi omissa Elokolo-kohtaamispaikoissaan, jotka sijaitsevat ympäri Suomea isoissa kaupungeissa. Kohtaamispaikan kävijöitä kannustetaan olemaan aloittamatta nikotiinituotteiden käyttöä ja heitä tuetaan lopettamaan tupakointi ja nuuskan käyttö. EHYT pyrkii siihen, että tupakoinnin ja nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen on tukea ja osaamista tarjolla jokaisella hyvinvointialueella.

Miten vaikutamme koulumaailmassa?

EHYT kannustaa koulun henkilöstöä puuttumaan nuorten nikotiinituotteiden käyttöön ja tuotteiden välittämiseen tarjoamalla tietoa ja työkaluja. Yhä useammassa koulussa on olemassa toimintaohjeet nikotiinituotteiden käyttöön puuttumiseksi. EHYTistä voi myös tilata kouluun kylttejä ja tarroja, jotka tuovat selkeästi esille, että kaikkien nikotiinituotteiden käyttö – myös nuuskan ja sähkösavukkeen käyttö – on kokonaan kiellettyä koulu- ja oppilaitosalueella.

Monet uudet nikotiinituotteet ovat nuorten vanhemmille vieraita. Miten tietoa voi lisätä?

EHYT tarjoaa kouluille päihdekasvatusoppitunteja, joihin sisältyy myös vanhempainiltoja. Lisäksi EHYT järjestää nikotiinituotteista tilauskoulutuksia ja maksuttomia verkkokoulutuksia. Koulutusten kautta vanhemmalla tai huoltajalla on mahdollisuus saada ajankohtaista tietoa nuorten nikotiinituotteiden käytöstä ja tavoista puuttua niiden käyttöön. Huoltajan ymmärrys nikotiinituotteiden käytön ilmiöistä lisääntyy ja puheeksi ottamisen taidot kasvavat, mikä helpottaa huoltajan ja nuoren välistä keskustelua sekä vähentää nikotiinituotteiden käyttöä ja välitystä.

Miten nuoret voivat itse osallistua nikotiinituotteiden käytön ehkäisyyn?

EHYT on kehittänyt Nuuska-agentti-mallin, jossa vapaaehtoiset, koulutetut yläkouluikäiset nuoret käyvät pitämässä koulussa tai vapaa-ajan toiminnassa nikotiinituotteista infoja itseään nuoremmille. Nuorten itsensä levittämä tieto otetaan nuorten keskuudessa hyvin vastaan ja vertaisvaikuttamiseen nojaava toiminta on siten vaikuttavaa. Nuorten saadessa uutta tietoa ja näkökulmia nikotiinituotteista sekä niiden käytön vaikutuksista terveyteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan, heidän kriittisyyteensä nikotiinituotteiden käyttöön ja välitykseen kasvaa. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä nikotiinituotteiden kokeilua ja käyttöä. Yhä useampi nuorten parissa työskentelevä ammattilainen on kouluttautunut Nuuska-agentti-mallin ohjaajaksi ja ottanut mallin käyttöönsä. Nuuska-agentti-mallin ohjaajaksi pääset kouluttautumaan maksuttoman verkkokurssin kautta täällä.

Miten nikotiinituotteiden markkinointiin voidaan vastata?

Keskeistä toiminnassamme on oppilaitostyö, jolla pyritään ehkäisemään käytön aloittamista tuomalla tutkittua tietoa eri nikotiinituotteiden haitoista. Nikotiinin haitallisuudesta tarvitaan kansallinen tiedotuskampanja, jolla tutkittua tietoa terveysvaikutuksista voidaan levittää. Verkossa ja somessa esiintyy runsaasti nikotiinituotteisiin liittyvää mielikuvamarkkinointia. Viranomaisten olisi tärkeää säätää markkinointikiellot nikotiinia sisältäville tuotteille, joiden valvontaa tehtäisiin tehokkaasti myös verkkoympäristöissä. Nuorten mediakriittisyyttä tulee lisätä, jotta he voivat toimia oikean tiedon perusteella. Tutkimusten mukaan houkuttelevat makuaineet lisäävät mielikuvaa tuotteiden haitattomuudesta ja madaltavat käytön ja kokeilun kynnystä.

Lue lisää nikotiinista:

Miksi nikotiinittomuuden edistäminen on tärkeää?

Mitä ovat nikotiinipussit ja miksi niiden käyttöön voi liittyä riskejä?

Digipelaaminen

Miten ehkäistään digipelihaittoja?