Ehkäisevä päihdetyö ei tarkoita vain päihteiden käytön ongelmiin puuttumista. Työtä tehdään sekä yksilö- että yhteisötasolla, ennaltaehkäisevästi ja silloin, kun opiskelijan tai opiskelijaryhmän päihteiden käytöstä herää huoli. Korkeakoulun johto, henkilöstö, tuutorit, opiskelijajärjestöt ja opiskelijat voivat kaikki osaltaan ehkäistä päihdehaittoja ja rakentaa hyvinvointia tukevaa opiskelukulttuuria.

Mitä korkeakouluopiskelijoiden päihteiden käytöstä tiedetään?

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) 2024 mukaan opiskelijoiden päihteiden käytössä ei ole yleisellä tasolla tapahtunut suuria muutoksia vuoteen 2021 verrattuna. Osa opiskelijoista käyttää kuitenkin päihteitä runsaasti.

Alkoholi on opiskelijoiden yleisimmin käyttämä päihde. Kyselyä edeltäneiden 12 kuukauden aikana alkoholia oli käyttänyt 85 prosenttia vastaajista. Osuus oli hieman pienempi kuin vuonna 2021. Alkoholin riskikäyttöä esiintyi 30 prosentilla opiskelijoista. Miesten riskikäyttö oli pysynyt ennallaan, kun taas naisilla se oli yleistynyt.

Kannabiksen ja stimulanttien käyttö on opiskelijoilla selvästi alkoholin käyttöä harvinaisempaa. Kannabista oli käyttänyt kyselyä edeltäneiden 12 kuukauden aikana 10 prosenttia opiskelijoista ja stimulantteja kolme prosenttia. Kannabiksen käyttö oli miehillä yleisempää kuin naisilla ja vähentynyt vuodesta 2021. Stimulanttien käytössä ei ollut tapahtunut muutosta.

Tupakka- ja nikotiinituotteita käytti päivittäin 15 prosenttia opiskelijoista. Vuoteen 2021 verrattuna nikotiinituotteiden käyttö oli lisääntynyt naisilla ja pysynyt miehillä ennallaan.

Miksi ehkäisevä päihdetyö kuuluu korkeakouluille?

Päihteiden käyttöön vaikuttavat yksilöllisten valintojen lisäksi ympäristö, sosiaaliset suhteet, asenteet ja ympäröivä kulttuuri. Siksi päihdehaittojen ehkäisemisessä ei voida keskittyä vain yksittäisen opiskelijan päihteiden käyttöön, vaan huomiota tarvitaan myös siihen yhteisöön ja ympäristöön, jossa valintoja tehdään.

Myös nuoret aikuiset itse ovat nostaneet esiin ympäristön merkityksen. Preventiimin vuonna 2017 tekemässä tutkimuksessa nuoret aikuiset tunnistivat muun muassa kavereiden, vallitsevien asenteiden, median ja vanhemmilta saatujen mallien vaikuttavan päihteiden käyttöön. He kaipasivat myös keskustelua päihteiden käytön vaikutuksista sekä tietoa siitä, mistä päihteisiin liittyviin haasteisiin voi saada apua. Oppilaitokset nähtiin yhtenä luontevana paikkana tällaiselle keskustelulle.

Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia tukevat monet samat tekijät, jotka suojaavat päihdehaitoilta. Kokemus ryhmään kuulumisesta, sosiaaliset tukiverkostot, mielekäs tekeminen ja opintoihin kiinnittyminen tukevat opiskelijan jaksamista ja opinnoissa etenemistä.

Myös opiskelukulttuurilla on merkitystä. Korkeakouluyhteisön asenteet ja toimintatavat vaikuttavat siihen, millainen asema päihteillä on opiskelijoiden yhdessäolossa ja kuinka helppoa yhteisössä on olla käyttämättä päihteitä. Opintojen alkuvaihe, tuutoritoiminta ja opiskelijatapahtumat ovat tärkeitä paikkoja rakentaa kulttuuria, jossa yhteisöön kuuluminen ei edellytä päihteiden käyttöä.

Ehkäisevä päihdetyö onkin osa korkeakoulun laajempaa hyvinvointi-, ohjaus- ja turvallisuustyötä.

Miten ehkäisevää päihdetyötä tehdään korkeakoulussa?

Ehkäisevää päihdetyötä tehdään korkeakouluissa laaja-alaisesti sekä yksilö- että yhteisötasolla. Työhön kuuluu kaikille opiskelijoille suunnattua yleistä ehkäisyä sekä kohdennettua riskiehkäisyä tilanteissa, joissa opiskelijan tai opiskelijaryhmän tilanteesta herää selkeä huoli.

Yksilötasolla ehkäisevä päihdetyö tarkoittaa esimerkiksi opiskelijan kuulumisten kysymistä, huolen puheeksi ottamista matalalla kynnyksellä sekä opiskelijan jaksamisen, sosiaalisten suhteiden ja elämänhallinnan tukemista. Myös opintojen ohjaus on osa kokonaisuutta.

Yhteisötasolla ehkäisevää päihdetyötä ovat esimerkiksi laadukas opintojen alkuvaiheen ohjaus ja vertaistuutorointi. Keskeistä on toimintakulttuuri, joka tukee opiskelijoiden kiinnittymistä ryhmään, korkeakouluyhteisöön ja opintoihin. Myös opiskeluyhteisön saavutettavuudesta huolehtiminen, yhteisten pelisääntöjen luominen sekä tukipalveluista ja päihdeohjelmasta tiedottaminen ovat osa ehkäisevää työtä.

Kun opiskelijan päihteiden käytöstä herää selkeä huoli, tarvitaan kohdennetumpaa tukea. Huoli otetaan puheeksi ja opiskelija ohjataan tarvittaessa korkeakoulun tukipalveluihin tai opiskeluterveydenhuoltoon.

Korkeakoulussa on tärkeää olla sovitut toimintatavat myös päihteisiin liittyviä kriisi-, uhka- ja vaaratilanteita varten. Lisäksi opiskelijoiden hyvinvointia ja päihteiden käyttöä koskevaa tietoa kannattaa seurata ja hyödyntää ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa.

Opiskelijoiden päihdeohjelma työn perustana

Vaikuttava ehkäisevä päihdetyö edellyttää selkeitä rakenteita ja suunnitelmallisuutta. Korkeakoulussa tulisi olla kirjallinen opiskelijoiden päihdeohjelma, joka tukee sekä päihteiden käytön ehkäisyä että huoli- ja ongelmatilanteisiin puuttumista.

Opiskelijoiden päihdeohjelma on korkeakoulun virallinen asiakirja ja käytännön toimintaohje. Sen avulla ehkäisevän päihdetyön tavoitteita, toimintatapoja ja vastuita voidaan tehdä näkyviksi. Päihdeohjelman juridinen perusta löytyy yliopisto- ja ammattikorkeakoululaeista, jotka antavat korkeakouluille mahdollisuuden toimia erilaisissa huoli- ja ongelmatilanteissa.

Opiskelijoiden päihdeohjelmassa on hyvä määritellä esimerkiksi:

• miten päihteisiin suhtaudutaan opinnoissa
• millä toimenpiteillä päihdehaittoja ehkäistään ja kuka vastaa niiden toteuttamisesta
• miten huumausainetestaukseen, opinto-oikeuteen ja alalle soveltuvuuteen liittyvissä tilanteissa toimitaan
• miten opiskelijaa tuetaan hoitoon hakeutumisessa ja opiskeluun palaamisessa hoidon jälkeen
• miten päihdeohjelman toteutumista seurataan
• miten toimintatapoja ja menetelmiä arvioidaan säännöllisesti.

Päihdeohjelmasta on hyötyä vain, jos korkeakouluyhteisö tuntee sen. Ohjelman tulee olla helposti opiskelijoiden ja henkilöstön löydettävissä, ja siitä on tärkeää viestiä säännöllisesti.

Ehkäisevä päihdetyö on koko korkeakouluyhteisön tehtävä

Kaikilla korkeakouluyhteisön jäsenillä on oma roolinsa ehkäisevässä päihdetyössä. Korkeakoulun johto ja henkilöstö, tuutorit, opiskelijajärjestöaktiivit ja opiskelijat voivat kukin omalta osaltaan ehkäistä päihteistä aiheutuvia haittoja ja edistää hyvinvointia tukevaa opiskelukulttuuria.

Korkeakoulun johto ja henkilöstö

Korkeakoulun johto vastaa ehkäisevän päihdetyön rakenteiden luomisesta ja ylläpitämisestä sekä riittävistä resursseista. Johdon tehtävänä on myös varmistaa, että henkilöstöllä on päihdeohjelman toteuttamiseen tarvittava osaaminen ja tuki.

Henkilöstöllä puolestaan on tärkeä rooli ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa käytännössä. Opiskelijoiden kohtaaminen yksilöinä ja ryhminä, arvostavan ilmapiirin luominen, huolen puheeksi ottaminen ja tukipalveluihin ohjaaminen ovat osa tätä työtä.

Henkilöstöltä ei kuitenkaan voida odottaa tarvittavaa osaamista ilman tukea ja koulutusta. Mahdollisuus kehittää esimerkiksi päihteisiin liittyvän huolen puheeksi ottamisen taitoja tukee päihdeohjelman toteutumista käytännössä.

Tuutorit, opiskelijajärjestöt ja opiskelijat

Opiskelijatuutoreilla on tärkeä rooli uusien opiskelijoiden vastaanottamisessa, ryhmäyttämisessä sekä opiskeluun ja opiskeluympäristöön tutustuttamisessa. Näillä asioilla on merkitystä opiskelijan opintoihin ja yhteisöön kiinnittymiselle.

Tuutoreiden koulutuksessa on tärkeää käsitellä myös päihdekulttuuria. Tuutoreiden järjestämien tapaamisten ja tapahtumien tulisi perustua toimintaan, johon jokainen voi osallistua riippumatta siitä, käyttääkö päihteitä. Kenenkään ei tulisi kokea painostusta tai turvattomuutta päihteiden vuoksi.

Myös opiskelijajärjestöillä on merkittävä vaikutus siihen, millaiseksi opiskelijakulttuuri muodostuu. Järjestöt vahvistavat opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä järjestävät suuren osan opiskelijoiden yhteisestä toiminnasta. Tapahtumia suunniteltaessa on tärkeää huolehtia siitä, että niihin voi osallistua täysipainoisesti myös ilman päihteitä.

Jokainen opiskelija voi omalta osaltaan vaikuttaa opiskeluyhteisön päihdekulttuuriin. Yhdessä voidaan rakentaa kulttuuria, jossa päihteet eivät ole yhdessäolon keskiössä eikä toisen päätöstä olla käyttämättä päihteitä kyseenalaisteta.

Opiskelijoille on tärkeää tarjota myös mahdollisuuksia pohtia omaa päihteiden käyttöään, sen syitä ja seurauksia sekä saada tarvittaessa tietoa tuesta ja palveluista.

Materiaaleja ehkäisevään päihdetyöhön korkeakouluille

EHYT tarjoaa materiaaleja ja verkkokursseja, jotka tukevat korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä, vahvistavat korkeakouluyhteisöjen valmiuksia ehkäistä päihdehaittoja sekä edistävät yhteisöllistä ja saavutettavaa opiskelukulttuuria.

Materiaaleja ja verkkokursseja on kehitetty EHYTin ja Nyytin KUPLA – Opiskelijat päihdekulttuurin uudistajina -hankkeessa (2018–2020).

Tutustu kaikkiin EHYTin materiaaleihin korkeakouluille