Pelisivistystä, puheeksiottoa ja yhteiskunnallista vaikuttamista: EHYTin rahapelihaittojen ehkäisytyön historiaa

Kesäkuussa 2011 allekirjoitettiin aiesopimus Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n perustamisesta. 10-vuotisjuhlan lähestyessä on sopiva hetki kertoa EHYTin raha- ja digipelityön historiasta, painopisteistä ja saavutuksista.

EHYTin rahapelihaittatyössä on aina keskitytty haittojen ehkäisyyn ja tiettyihin kohderyhmiin, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin. Työtä on tehty niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskuntatasollakin eri menetelmin.

Vuonna 2021 EHYTin rahapelihaittatyötä rahoitetaan 224 500 eurolla, joka on noin neljä prosenttia järjestömme budjetista. Toiminnon avustusta voi pitää pienenä, sillä valtion rahapeliyhtiö Veikkaus tuloutti ministeriöille vuonna 2020 yhteensä 680 miljoonaa euroa.

EHYT aloitti toimintansa tammikuussa 2012 ja järjestön historian aikana EHYTin ehkäisevää rahapelityötä on tuettu yhteensä 3 034 500 eurolla. Mukana laskelmassa on Elämä On Parasta Huumetta ry:n (EOPH) Pelitaito-hankkeen rahoitusta kahden vuoden ajalta. EOPH ry oli yksi EHYTin kolmesta perustajajärjestöistä.

Pelisivistystä lapsille, nuorille, vanhemmille ja ammattilaisille

EOPH aloitti jo vuonna 2010 Pelitaito-projektin (2010–2014), joka siirtyi EHYTin toiminnaksi vuoden 2012 alusta. Projektissa työskenneltiin lasten ja nuorten kokemien pelihaittojen ehkäisemiseksi ja siinä oli mukana sekä digitaalinen pelaaminen (tietokone-, konsoli- ja mobiilipelaaminen) että rahapelaaminen.

Pelitaito-projekti kohdistui lapsiin ja nuoriin ja heidän vanhempiinsa sekä nuorten kanssa työskenteleviin ammattilaisiin. Työtä tehtiin esimerkiksi kouluissa, peli- ja ammattilaistapahtumissa sekä internetissä. Projektin työntekijät osallistuivat aktiivisesti julkiseen keskusteluun ja projekti sai runsaasti medianäkyvyyttä.

Projektin tärkein saavutus oli myönteisen digitaalisen pelaamisen kulttuurin edistäminen. Pelitaito toteutti Hubu®-menetelmällä toteutettuja pelitietotunteja perus- ja toisen asteen oppilaille.

Projektilla oli myös kuusi kummikoulua. Kouluttajaverkoston luominen alkoi vuonna 2014 ja tähän päivään mennessä verkostossa on työskennellyt 188 pelitaito- ja päihdekasvatuskouluttajaa. Lääkäreitä, nuorisotyöntekijöitä ja monia muita nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia koulutettiin lähes 90 tapahtumassa yhteensä yli 4000 ja koulutusta järjestettiin myös EHYTin työntekijöille.

Projektin aikaansaannoksia oli myös se, että raha- ja digitaalisten pelien haittojen ehkäisy kirjattiin EHYTin strategiaan vuodesta 2014 eteenpäin.

Projekti tuotti materiaaleja, joihin edelleen kannattaa tutustua. Nuoret pelissä -opas tarjoaa kasvattajille tietoa nuorten digi- ja rahapelaamisesta. Pelikasvattajan käsikirja puolestaan on Pelikasvattajien verkoston yhteistyössä kirjoittama teos, jonka ensimmäinen versio julkaistiin 2013 ja toinen versio 2019.

Kyseinen Pelikasvattajien verkosto sai alkusysäyksensä nimenomaan EOPH:n Pelitaito-projektista. Käyttipä Pelitaito-projektissa asiantuntijana työskennellyt Mikko Meriläinen projektin aikana kerättyjä aineistoja omassa pelikasvatusta käsittelevässä kasvatustieteen väitöskirjassaankin.

Rahapelaamisen puheeksiotto kaikkien taidoksi

EHYTin Arpa-projekti (2015–2019) keskittyi ehkäisemään aikuisväestön rahapelihaittoja Suomessa ja tuki aikuisten rahapelaamisen hallintaa. Toiminnassa tuotettiin tietoa ja välineitä haitallisen riskipelaamisen tunnistamiseen ja rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisyyn. Arpa-projektin aikana koulutettiin yhteensä 3702 ammattilaista ottamaan rahapelaaminen puheeksi. Projekti toimi työelämässä, kansalaisjärjestöissä, sosiaalisessa mediassa ja sote-kentällä sekä toi rahapelihaittojen ehkäisyn osaksi muuta ehkäisevää työtä esimerkiksi EHYTin sisällä sekä ehkäisevän työn rakenteissa.

Tukea Arpa-projektin työlle antoi vuoden 2015 laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, jonka mukaan rahapelaamisen aiheuttamien haittojen ehkäisy kuuluu julkiselle vallalle yhteistyössä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.

Projektin aikana kehitettiin Kaksi kysymystä rahapelaamisesta -malli, jonka avulla ammattilaiset voivat ottaa rahapelaamisen helposti ja neutraalisti puheeksi omassa työssään. Projektissa painottui ammattilaisten kohtaaminen ja kouluttaminen sekä rahapelihaittatietoisuuden levittäminen. Myös riskirahapelaamisen käsitettä tehtiin Suomessa tutuksi.

Projekti julkaisi hyvää palautetta vastaanottaneen selvityksen Rahapelaamisen riskirajoilla vuonna 2015. Riskirahapelaaminen on edelleen mitä ajankohtaisin aihe, josta tarvittaisiin pikaisesti lisätutkimusta niin meillä täällä Suomessa kuin maailmallakin.

Ammattilaisten tueksi tehtiin yhteistyössä THL:n ja Peliklinikan kanssa Rahapelaaminen puheeksi -tukimateriaali.

Arpa-projektissa keskityttiin myös eläkeikäisten rahapelaamiseen. Eläke pelissä -opas on tehty yhdessä eläkeläisjärjestöjen kanssa ja suunnattu sekä eläkeikäisten kanssa töitä tekeville ammattilaisille että eläkeläisille itselleen.

Arpa-projekti oli omalta osaltaan tärkeässä roolissa nostamassa rahapelihaittojen ehkäisyn tärkeyttä esille niin mediassa, kansalaiskeskustelussa kuin myös ehkäisevän päihdetyön rakenteissa ja järjestöjen toiminnassa. Vuonna 2017 hankkeen päällikkö Tapio Jaakkola osallistui sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmän työskentelyyn, jonka pohjalta julkaistiin Suunnitelma rahapelihaittojen ehkäisyn ja korjaavan työn järjestämiseksi Suomessa (STM, 2017).

Rahapelihaittojen ehkäisyyn pitää panostaa koko yhteiskunnassa

Nykyinen rahapelihaittaehkäisyn tiimi aloitti täyden toimintansa 15.4.2020. EHYT sai vuodeksi 2020 kohdennettua toiminta-avustusta rahapelihaittojen ehkäisyyn 250 000 euroa ja vuodeksi 2021 yhteensä 224 500 euroa. Nämä summat vastaavat noin neljää prosenttia EHYTin toiminnan rahoituksesta.

EHYTin rahapelitiimissä työskentelee vuonna 2021 yksikön päällikkö, kaksi asiantuntijaa ja puolipäiväinen projektisihteeri eli 3,5 työntekijää. Resurssien rajallisuudesta johtuen tiimi on valinnut kohderyhmät, joiden parissa rahapelihaittaehkäisytyötä tehdään.

Me kaikki olemme keväästä 2020 lähtien eläneet korona-aikaa. Tiimi siirtyi etätöihin ja kaikki koulutukset on toistaiseksi pidetty etänä. Tiimi vetää Puhutaan rahapelaamisesta -koulutuksia, ja koulutuksia on räätälöity koulutettavien omiin tarpeisiin sopiviksi.

Merkittävä koulutusponnistus on ollut Espoon ja Kymenlaakson sote-ammattilaisten kouluttaminen rahapelihaitoista A-klinikkasäätiön Yhteispelillä!-hankkeessa (vuonna 2020 Yhteispelillä!-koulutuksiin osallistui 180 henkilöä). Rahapeliyksikkö tekee yhteistyötä kaikkien EHYTin osastojen kanssa ja toimii rahapelaamisteemaisten Ehkäisevän päihdetyön osaaja -koulutusten pääkouluttajina. Rahapelitiimi on mukana EHYTin kehittämässä E-Elokolo-toiminnassa rahapeliaiheisilla tietoiskuilla. Toivottavasti mahdollisimman pian päästäisiin taas tekemään kohtaavaa työtä kasvokkain.

Korona-aika on muuttanut myös suomalaisten rahapelaamista. Tästä historiallisesta ajanjaksosta rahapelitiimi teki yhteensä kolme kyselyä, jotta pysyisimme mukana muutoksessa ja turvaisimme aineistonkeruun. Tilastollisesti merkittävä kyselytutkimus tehtiin yhdessä Taloustutkimuksen kanssa ja kaksi nettikyselyä yhteistyössä muiden rahapelikentän toimijoiden kanssa. Kyselyjen tuloksista voi lukea EHYTin nettisivuilta. Kyselyaineistoja on käytetty jo yhdessä akateemisessa artikkelissa sekä STM:n Rahapeliautomaattien ja automaattipelien hallinta -raportissa ja THL:n rahapelaamisen väestökyselytutkimuksessa Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019.

Yhteistyötä rahapelihaittojen ehkäisyssä on tehty muun muassa THL:n, Sosped-säätiön, Peluurin, Tiltin, Peliklinikan, Sovatek-säätiön, A-klinikkasäätiön, Faron Mapeli-hankkeen, Mielenterveyden keskusliiton, Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijaryhmä CEACGin kanssa. Vuoden 2021 alussa ilmestyi THL:n julkaisema päivitetty Työelämä pelissä -opas, joka kirjoitettiin yhteistyössä THL:n asiantuntijoiden kanssa. EHYTin rahapelihaittojen ehkäisytyö näkyy vahvasti myös EPT:n toimintaohjelman väliarvioinnissa ja toimissa vuoteen 2025 asti.

Rahapelaaminen ja erityisesti rahapelipolitiikka on ollut paljon esillä mediassa ja sosiaalisessa mediassa. EHYTin näkemyksille on saatu hyvin tilaa: rahapelitiimi kohtasi työssään vuonna 2020 2,26 miljoonaa suomalaista, kun mukaan lasketaan medianäkyvyys. Työtä tehdään lisäksi rahapelihaittatoimijoiden yhteisessä viestintä- ja koulutusverkostossa. Tiimi on myös aloittanut yhteistyön SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n jäsenjärjestöjen kanssa järjestötoimijoiden kouluttamiseksi rahapelihaitoista toukokuussa 2021. Lisää koulutustilaisuuksia järjestetään syksyllä 2021.

EHYTin pitkän linjan tavoitteet ovat konkretisoitumassa uudessa arpajaislaissa, joka on menossa eduskunnan käsittelyyn syysistuntokaudella 2021. Pitkäaikaisia EHYTin tavoitteita ovat olleet muun muassa pakollinen tunnistautuminen kaikessa rahapelaamisessa, Veikkauksen peli- ja pelaajadatan hyödyntäminen tutkimuksessa ja uusissa vastuullisuustoimenpiteissä sekä arpajaispelien mainonnan ja markkinoinnin tiukennukset.

Tärkeintä on, että rahapelaamisessa yksinoikeusjärjestelmää toteutetaan siten, että keskiössä on haittojen minimointi eikä tuottojen maksimointi. EHYT otti aktiivisesti osaa arpajaislain valmisteluun ja oli kuultavana laista sekä kirjoitti omat lausuntonsa. EHYT painottaa, että rahapelihaittojen ehkäisyyn pitää panostaa niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskuntatasollakin.

Rahapelihaittaehkäisytyö läpäisee EHYTin strategian mukaisesti koko EHYTin toiminnan. Tällä hetkellä rahapelihaittatyö on näkyvästi mukana kehitysvammaisille nuorille aikuisille suunnatussa SELVIS-hankkeessa, somalin- ja arabiankielisten nuorten ja heidän perheidensä kanssa työskentelevässä Hadiya-hankkeessa sekä työelämäkysymyksiin tarttuvassa Huugossa. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös EHYTin digipelaamisen ja Spelkunskap-toiminnan kanssa.

Mitä tulevaisuudessa?

EHYTin visiona on Suomi ilman päihde- ja pelihaittoja. Rahapelihaittaehkäisytiimi jatkaa hyväksi osoittautuneita toimintatapoja ja koulutuksia ja varautuu rahapelikulttuurin muutoksiin. EHYT vaikuttaa arpajaislakiin ja pitää huolen, että sote-uudistuksessa ja hyvinvointialueilla otetaan huomioon myös rahapelihaittojen ehkäisy ja hoito.

Toiminnassa jatketaan aktiivista yhteiskunnallista keskustelua rahapelikulttuurista ja rahapelihaitoista. Riskirahapelaamista tuodaan ilmiönä esiin, koska vanhan totuuden mukaan lähes jokainen rahapeliongelmia kokeva on aiemmin ollut riskirahapelaaja, mutta jokaisesta riskirahapelaajasta ei tule rahapelejä ongelmallisesti pelaavaa. EHYT osallistuu aktiivisesti myös rahapelihaittoihin liittyvän stigman purkuun, jotta rahapelihaittoja kokevat ja heidän läheisensä hakisivat apua mahdollisimman ajoissa.

Tänä vuonna rahapelitiimi on käynnistänyt eurooppalaisen rahapelihaittaehkäisyjärjestöjen verkoston. Eurooppalaisen yhteistyön avulla vaihdetaan kokemuksia hyvistä ehkäisevän rahapelihaittatyön kokemuksista ja vaikutetaan siihen, että rahapelihaittojen ehkäisy otetaan huomioon myös EU-tasolla.

Suomalaisen raha- ja digipelikulttuurin muutokseen pureudutaan 11.11.2021 järjestettävässä Raha pelissä – Digi- ja rahapelaamisen hämärtyneet rajapinnat -seminaarissa.

Seminaarissa puhutaan raha- ja digipelaamisen konvergenssista eli ilmiöstä, jossa raha- ja digipelaaminen lainailevat toisiltaan erilaisia pelaamisen ja pelienkehittelyn elementtejä. Esimerkiksi digipelien lootboxeja eli yllätyspelejä pidetään joissakin maissa arpajaisina.

Erityisesti korona-aikana suosiotaan ovat nostaneet virtuaalivaluutta- ja osakemarkkinagämbläys. Rahapelitiimi ennakoi tämän trendin alkavan pian näkyä myös ongelmallisesti pelaavien avuntarpeessa.

Rahapelihaittojen ehkäisy kuuluu meille kaikille. Ole rohkeasti rahapelihaittatiimiin yhteydessä, kun haluat tietoa rahapelihaitoista ja niiden ehkäisystä.