Selvitys: Yli puolet koulujen ammattilaisista erittäin huolissaan nuorten digihaitoista
Lähes kaikki koulujen ammattilaiset ovat huolissaan digipelaamiseen tai sosiaaliseen mediaan liittyvistä haitoista nuorten elämässä, kertoo EHYT ry:n Pause-hankkeen tuore selvitys. Enemmistö ammattilaisista ilmoittaa kohtaavansa digihaittoja päivittäin. Vahvimmin esille nousevat haitat liittyvät nuorten ajankäyttöön ja mielen hyvinvointiin.
Selvityksen tulokset perustuvat kevään 2023 aikana verkon kautta tehtyyn kyselyyn, jonka avulla kerättyjä tietoja on täydennetty teemahaastatteluilla. Selvitys kartoittaa, kuinka koulujen henkilökunta kokee yläkouluikäisten nuorten (12-17 -vuotiaat) sosiaalisen median käytön ja digitaalisen pelaamisen teemat sekä niihin liittyvät haitat.
Digihaitat ovat päivittäinen haaste koulujen arjessa
Kyselyyn vastanneista koulujen ammattilaisista yli puolet (55,5 %) kertoi olevansa erittäin huolissaan nuorten digihaitoista. Verrattuna huoltajilta saatuihin vastauksiin ammattilaisten huoli oli vakavampaa. Vain harva (0,5 %) kyselyyn osallistuneista ammattilaisista ilmoitti, ettei ole lainkaan huolissaan digihaitoista.
Valtaosa ammattilaisista kertoi havainneensa somehaittoja (58,2 %) tai digipelihaittoja (57,9 %) päivittäin tai lähes päivittäin. Opettajien kohdalla osuus oli vielä suurempi. Suurin osa opettajista (63,2 %) ilmoitti todistavansa sekä some- että digipelihaittoja päivittäin tai lähes päivittäin.
”Tulokset kertovat, että digihaitat koetaan merkittäväksi haasteeksi koulujen arjessa. Rajat koulun ja vapaa-ajan sekä digitaalisen ja ei-digitaalisen elämän välillä eivät enää ole selkeitä ja yksiselitteisiä. Tarve keskustelulle kodin ja koulun työnjaosta nuorten digilaitteiden käyttöön liittyvässä kasvatuksessa on suuri”, arvioi Pause-hankkeen projektipäällikkö Aino Harvola.
Elämänhallinnan häiriintyminen ja ongelmalliset sisällöt tyypillisiä haittoja
Digipelaamisen kohdalla ammattilaiset mainitsivat useimmin ajankäyttöön (94,5 % vastaajista) ja arjessa jaksamiseen (87,9 %) liittyvät haitat. Sosiaalisen median käyttöön yhdistyivät näiden rinnalla mielen hyvinvointiin (84,7 %) ja ihmissuhteisiin (79,2 %) liittyvät haitat.
”Keräämästämme aineistosta välittyy vahva yhteinen halu huolehtia nuorten hyvinvoinnista. Laitteiden hallitsemattoman käytön arvioidaan johtavan nuorten elämänhallinnan ja arjen häiriintymiseen, minkä lisäksi digitaalisten medioiden sisällöt ja niiden aiheuttamat tilanteet haastavat kasvattajat uudella tavalla.”, toteaa Harvola.
Kyselyyn osallistuneet ammattilaiset kiinnittivät haittojen lisäksi huomiota digitaalisten medioiden käytöstä havaitsemiinsa hyötyihin. Erityisesti digipelaamiseen liittyvissä vastauksissa korostui nuorten kielitaidon kehittyminen (85 % vastaajista). Havaittujen hyötyjen kirjo oli laaja. Nuorten arvioitiin saavan pelaamisesta esimerkiksi yhteisöllisyyden kokemuksia (58,7 %) ja onnistumisen elämyksiä (58,2 %).
Sosiaalisen median kohdalla tärkeimpänä hyötynä nuorille nähtiin mahdollisuus yhteydenpitoon (85 %). Monet ammattilaiset kiinnittivät huomiota myös vertaistuen löytämiseen (57,4 %) ja itsensä ilmaisemiseen (52,9 %).
Nuoret itsekin tietoisia haitoista
Kyselyyn vastanneista ammattilaisista suuri osuus (64,7 %) kertoi oppilaiden itse nostaneen esille pelaamiseensa ja sosiaalisen median käyttöönsä liittyviä haittoja. Moni ammattilainen kertoi oppilaiden olevan hyvin tietoisia haitoista, mutta kokevan usein niihin vaikuttamisen vaikeana.
”Digilaitteet ovat osa jokaisen Suomessa asuvan nuoren elämää. On pidettävä mielessä, että nuoret ovat yksilöitä. Osaa haitat eivät koske lainkaan.Toisaalta monet haluaisivat itsekin oppia kontrolloimaan paremmin omaa laitteiden käyttöään. Tärkeää olisi, että kasvattajille olisi tukea haastavissa tilanteissa ja voisimme auttaa nuoria rakentamaan kestävää digitaalisen median käyttämisen tapaa”, selittää Harvola.
Kyselyyn saatiin 884 vastausta, joista 504 kappaletta oli nuorten huoltajilta ja 380 yläkoulujen henkilöstöltä. Lisäksi toteutettiin 13 kappaletta teemahaastatteluja. Laaja aineisto on jaettu kahteen julkaisuun, joista ensimmäisessä käsitellään koulujen henkilökunnan tarpeita nuorten digihaittojen suhteen. Myöhemmin julkaistavassa toisessa osassa tarkastelun kohteena ovat huoltajien vastaukset.
Pause on EHYT ry:n hanke, joka kehittää työvälineitä nuorten digipelaamisen ja sosiaalisen median käyttöön liittyvien haasteiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Työvälineet on suunnattu erityisesti yläkouluikäisten nuorten huoltajille ja yläkoulujen henkilöstöille.
Lisätietoja
Harvola Aino
Projektipäällikkö, Pause-hanke 050 345 9449 aino.harvola@ehyt.fi Katso henkilön esittely
