Sote-ammattilainen, tunnistatko riskitason rahapelaajan?

Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevät kohtaavat työssään rahapelaamista, mutta tiedot ilmiöstä, rahapelihaittojen ehkäisystä ja asiakkaiden auttamisesta voivat olla puutteellisia. Riskitason pelaajia on Suomessa paljon: noin 400 000. Eli saman verran kuin sote-palvelussa on työntekijöitä.

Tutkimusten mukaan keski-ikäiset sekä nuoret miehet pelaavat rahapelejä eniten. Riskitason rahapelaaminen tarkoittaa pelaamista, joka aiheuttaa pelaajalle esim. sosiaalisia tai terveydellisiä haittoja ja edeltää usein varsinaista rahapeliongelmaa. Ongelman kehittyminen voidaan kuitenkin tutkimusten mukaan välttää, jos riskipelaaminen tunnistetaan ja rahapelaaminen otetaan asiakkaan kanssa puheeksi.

”Riskitason pelaaminen ei yleensä näy mitenkään ihmisen ulkoisesta olemuksesta, joten pelaaminen voi jatkua haitallisena pitkäänkin ja pahimmassa tapauksessa kehittyä rahapeliriippuvuudeksi. Tämän vuoksi rahapelaamisesta kannattaa aina kysyä asiakkaalta”, toteaa EHYT ry:n asiantuntija Eija Pietilä.

Kuka pelaa riskitasolla?

Mielenterveysongelmat kytkeytyvät vahvasti liialliseen rahapelaamiseen. Ahdistuneisuushäiriö, masennus ja epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö kytkeytyvät usein rahapeliongelmaan, mutta myös ADHD:lla, skitsofrenialla ja kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä on yhteys rahapeliongelman kehittymiseen. On myös lääkkeitä, jotka vaikuttavat ongelmien syntyyn laskemalla impulssikontrollia. Tällaisia lääkkeitä ovat mm. psyykelääke Abilify ja Parkinsonin taudin lääkkeet Levodopa ja Sifrol.

”Riskitason pelaajilla voi olla taustallaan traumaa tai vaikeita elämäntilanteita, kuten esimerkiksi avioero tai läheisen kuolema. Heillä voi olla heikko fyysinen terveys tai he voivat käyttää runsaasti päihteitä”, Pietilä kertoo.

He voivat kokea myös talousvaikeuksista, työttömyydestä ja yksinäisyydestä. Maahanmuuttajilla ja kehitysvammaisilla on suuri riski liialliseen rahapelaamiseen.

Ammattilainen – älä jää yksin

Ammattilaisenkin on hyvä muistaa, että yksin ei pidä jäädä ja omaan työhön on saatavilla apua.

Monelle sote-ammattilaisille rahapelaaminen ilmiönä on vielä vieras, joten ammattilaisten kouluttaminen ja tiedon kartuttaminen on erityisen tärkeää. Onneksi tukea ja apua on saatavilla.

”Olemme EHYT ry:n, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Peliklinikan kanssa uudistaneet ammattilaisille suunnatun Rahapelaaminen puheeksi -tukiaineiston. Ammattilainen voi tukiaineiston avulla tunnistaa riskitason pelaamisen ja rahapeliongelman sekä antaa asiakkaalle lyhytneuvontaa niin, että tilanne saadaan hallintaan”, kertoo THL:n erikoissuunnittelija Heidi Ruohio.

Tukiaineisto sisältää myös selkeitä lomakkeita ja mittareita asiakastyön tueksi. Rahapelaaminen puheeksi -tukiaineisto on ladattavissa ilmaiseksi Julkarista ja tilattavissa THL:n kirjakaupasta. Kannattaa kuunnella myös rahapeliasiakastyötä käsittelevä podcast.