Onko monopoli vastuullista rahapelipolitiikkaa?

 

On hyvä kysyä, millä kriteerein suomalaista rahapelijärjestelmää nimitetään maailman parhaaksi. Millä mittarilla se on paras: rahapeleistä saatavien tuottojen vai haittojen ehkäisyn mittarilla?

Yksinoikeusjärjestelmä tarjoaa paremmat puitteet tehdä haittojen ehkäisyä kuin vapaalle kilpailulle perustuva järjestelmä. Omistajaohjaus mahdollistaa peliyhtiön toiminnan kontrollin. Tuotot ja haitat voidaan haluttaessa pitää tasapainossa, eikä ensisijaisen sääntelyn tarvitse tapahtua lainsäädännön kautta. Tosin valtiovallan halu puuttua omistamiensa yhtiöiden operatiiviseen toimintaan on tähän mennessä ollut melko pientä. Suomalainen järjestelmä on tähän mennessä toiminut hyvin rikollisen pelaamisen, rahanpesun ja vilpillisen pelaamisen estämisessä. Järjestelmä myös tuottaa tuloja yhteiseen hyvään todennäköisesti paremmin kuin mikään muu järjestelmä. 

Puolestaan sosiaalisten ja taloudellisten haittojen ehkäisyssä suomalainen rahapelijärjestelmä ei ole onnistunut yhtä hyvin. Se tuottaa suhteellisen korkeat haittaluvut. Yli 500 0000 suomalaista pelaa rahapelejä riskitasolla viimeisimmän väestökyselyn perusteella. Se on suhteellisesti paljon enemmän verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai vaikkapa Isoon Britanniaan. Rahapelikulutuksemme suhteessa väestömäärään Euroopan kärkeä. Erittäin suuri osa rahapelituotoista tulee riskipelaajilta ja ongelmapelaajilta.

Sisäministeriön esityksessä arpajaislain muutoksista todetaan: ”Suomessa rahapelihaittojen ehkäisy on rahapelipolitiikan pääasiallinen tavoite.” Tuntuu kuitenkin siltä, että rahapelihaittojen ehkäisystä on kuitenkin tullut politiikkakeskustelussa liturginen toteamus. Sille ei juuri esitetä sisältöä. Useimmat tuntuvat olevan uudistusprosessissa eniten huolissaan tuottojen turvaamisesta. Vaikka lakiesityksen perusteluissa viitataan rahapelihaittojen ehkäisyn riittävien resurssien turvaamiseen, niihin ei kuitenkaan missään kohden esitetä annettavaksi lisää resursseja. 

EHYT esittää, että tähän varattaisiin 1 % tulevan rahapeliyhtiön pelikatteesta. Se merkitsisi noin 17 miljoonaa euroa. Summalla rahoitettaisiin rahapelihaittojen tutkimus, ehkäisy ja hoidon turvaaminen. Järjestelmiä, joissa rahapelihaittojen ehkäisyyn on pelien tuotosta korvamerkitty rahaa, on käytössä muun muassa Puolassa, Norjassa, Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa sekä myös Alankomaissa.