Heikommat jäävät lakiesityksen jalkoihin

LAPSET HEINIKOSSA.

Ei liene kenellekään yllätys, että lakia puolustavat niin kaupan kuin teollisuuden edustajat. Huolestuneet löytyvät taas terveysjärjestöistä, tutkimuslaitoksista, sairaaloista, pelastuslaitoksista ja poliisiasemilta. Jälkimmäisten tahojen lausunnot ovat karua luettavaa.

Hukkuvatko poliisi ja pelastuslaitos työtaakan alle?

Jos ruokakaupoista saa pian nelosolutta ja ravintolat saavat olla entistä pidempään auki, niin poliisi ei selviä kasvavasta työtaakastaan. Näin arvioi sisäministeriön poliisiosasto, jonka mukaan lakiesitys kasvattaisi alkoholinkäyttöä ja aiheuttaisi lisätehtäviä poliisille. Jotta lisääntyneestä työtaakasta selvittäisiin, niin rahaa tarvittaisiin noin 10–15 miljoonaa euroa vuodessa lisää. Eikä tämäkään riitä, vaan jos halutaan turvata poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan, liikennevalvonnan ja rikostorjunnan nykytaso, niin tarvitaan noin 170 henkilötyövuotta lisää, arvioi ministeriö.

Lausunto pohjautuu ainakin osin kokemuksiin vuosilta 2004-2008. Tänä aikana alkoholiveroa alennettiin Suomessa reippaasti, minkä seurauksena alkoholin kulutus ja sitä myöten poliisin hälytystehtävät kasvoivat. Nyt muutosten vaikutus poliisin työtaakkaan olisi luultavasti entistä suurempi, koska poliisien määrä on pienempi kuin reilut 10 vuotta sitten ja määrää aiotaan vähentää yhä.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin mukaan alkoholi liittyy joka toiseen palokuolemaan ja suurimpaan osaan niistä tulipaloista, jotka johtavat vakaviin loukkaantumisiin. Myös hukkumiskuolemissa alkoholilla on suuri merkitys. SPEK arvioi lausunnossaan, että entistä vahvempien alkoholijuomien helpompi saatavuus lisäisi onnettomuuksia.

Alkoholi kuormittaa sairaaloita ja päivystyspoliklinikoita

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS toteaa, että sairaaloihin ja niiden päivystyspoliklinikoille tapaturman takia hoitoon päätyvät ovat usein humalassa. Viikonloppuisin juopumus on jopa tärkein yksittäinen syy. Lisäksi alkoholin liikakäyttö lisää riskiä sairastua vakaviin sairauksiin.

Tällaisenaan lakiuudistus kuormittaisi terveydenhuoltoa entisestään, tästä varoittaa myös Lääkäriliitto ja Suomen Terveydenhoitajaliitto. Uudistusta on perusteltu elinkeinoelämän työllisyyden parantumisella, mutta Terveydenhoitajaliiton mukaan hallituksen esityksen suurimmat työllistämisvaikutukset kohdistuvat julkiselle sektorille – eivät yksityisiin yrityksiin. Lääkäriliiton mukaan uudistus myös lisäisi merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon menoja ja työkyvyttömyysmenoja. Nämä kustannukset tulisi liiton mukaan arvioida tarkkaan ja varautua lisäkustannuksiin. Herää kysymys, onkohan näin tehty?

Missä on heikompien etu ja enemmistön hyödyt?

Kirkkohallitus puolestaan katsoo lausunnossaan, että alkoholipolitiikassa tulisi lähtökohtana olla kaksi merkittävää eettistä periaatetta: heikoimpien etu ja suurimman mahdollisen hyödyn tavoittelu suurimmalle mahdolliselle joukolle.

Kirkkohallituksen mielestä lakiesitys on näiden molempien periaatteiden vastainen. Heikoimman osapuolen etu edellyttää, että alkoholin käytön haittoja tarkastellaan erityisesti lasten ja nuorten sekä sosiaalisesti ja terveydellisesti huonoimmassa asemassa olevien aikuisten ja vanhusten kannalta. Ja lainsäädäntöä koskevat päätökset pitäisi tehdä tämän mukaisesti. Näin ei nyt todellakaan ole.

Surullista. Eipä tule mieleen mitään muuta uudistusta, jossa arvioidaan kuolleisuuden lisääntyvän. Vai tuleeko jollekin mieleen?