EHYT ry oikaisee

Poliittinen sitoutumattomuus

EHYT ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö, joka ehkäisee päihdehaittoja tavallisen ihmisen, erilaisten yhteisöjen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen tasoilla.  EHYT ry:n perustivat 1.6.2011 Elämä On Parasta Huumetta ry, Elämäntapaliitto ja Terveys ry. Järjestöfuusiossa yhdistyivät järjestöt, joiden historialliset juuret olivat puoluepoliittisesti aivan eri suunnilla.  

Terveys ry:n juuret ulottuvat 1900-luvun alun maaseudun porvarilliseen raittiusliikkeeseen ja Elämäntapaliiton yhtä kauas työväen raittiusliikkeen syntyvuosiin. Toiminta oli kuitenkin vuosikymmenten mittaan etääntynyt puoluepoliittisista yhteyksistä. Kun Terveys ry ja Elämäntapaliitto ry edellisen järjestöfuusion seurauksena vuonna 1994 perustettiin, puoluepoliittinen sitoutumattomuus kirjattiin jo molempien sääntöihin. Elämä On Parasta Huumetta on 1990-luvun lopussa perustettu sitoutumaton järjestö.

EHYT ry:llä on tällä hetkellä 103 jäsenjärjestöä. Niistä valtaosa on puoluepoliittisesti sitoutumattomia, mutta EHYT ry:n jäseneksi ovat tervetulleita myös erilaisista poliittisista lähtökohdista tulevat järjestöt, jotka haluavat toiminnallaan ehkäistä päihdehaittoja. EHYT ry:n luottamushallinnossa ja henkilöstöstä on sekä sitoutumattomia että hyvin erilaisista poliittisista taustoista tulevia ihmisiä.

Toimitilat

Toisin kuin Hanna Eronen kirjoituksessaan tietää, EHYT ry toimii vuokratiloissa, tosin oikein toimivissa ja viihtyisissä sellaisissa. Kirjoitukseen googlattu sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteinen järjestötalohanke peruuntui.  RAY:n avustusten tietokannassa nämä näkyvät virheellisesti myönnettyinä avustuksina.

Kulttuurinen muutos vie henkilötyövuosia.

EHYTin kuluista suurin osa menee palkkoihin, sillä yli puolet henkilökunnasta tekee suomalaista päihdekulttuuria muuttavaa valistustyötä kouluissa, yhteisöissä, järjestöissä, verkkofoorumeilla ja työpaikoilla kautta maan. EHYT ry:n tekemä valistustyö keskusteluineen oppilaiden, koulun henkilökunnan ja vanhempien kanssa on hyvin työvoimavaltaista. Myös työpaikoilla pidetyt HUUGO-päihdekoulutukset ja päihdeohjelmissa konsultointi edellyttävät koulutustyövoimaa. Kohtasimme vuonna 2013 yli 70 000 nuorta kouluissa ja oppilaitoksissa, 4500 lasten ja nuorten vanhempaa, 3000 nuorten kanssa työskentelevää ja 2400 ikäihmistä. EHYT ry teki yhteistyötä 15 600 työntekijän työyhteisöjen kanssa. EHYT ry:n kohtaamispaikkaverkostoissa käytiin noin 350 000 kertaa. Järjestö lähetti yli 100 000 auttavaa tekstiviestiä ja vastaanotti 1000 puhelua auttavaan puhelimeen. EHYT ry:n pelejä ja sovelluksia ladattiin 10 000 kertaa.

EHYT ry Alkon hallituksessa

EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari-Aalto Matturi on tosiaankin mukana Alkon hallituksessa. Tämä siksi, että Alkon monopolin olemassaolo on keskeinen osa vastuullista suomalaista alkoholipolitiikkaa, jossa alkoholin käyttöä pyritään hillitsemään rajoittamalla alkoholin saatavuutta.  Alko on olemassa huolehtiakseen, että alkoholia Suomessa myydään vastuullisesti ja ilman myynnin edistämisen tarkoitusta. On tärkeää, että Alkon hallituksen kokoonpanossa on oikea tasapaino liiketoimintaosaamisen ja päihdehaittojen ehkäisemisen osaamista. Hallituksen tämänhetkisessä kokoonpanossa liiketoimintataustaa edustaa kaksi ja päihdehaittoihin liittyvää asiantuntemusta kaksi jäsentä, työmarkkina-asiantuntemusta yksi  ja omistajaohjausta yksi hallituksen jäsen.

EHYT ry:n missio on haitattomamman päihdekulttuurin ja tätä tukevien alkoholipoliittisten ratkaisujen edistäminen Suomessa.

Emme haikaile kieltolain perään vaan haluamme pragmaattisena järjestönä edistää tutkimustietoon ja järkevään harkintaan perustuvia ratkaisuja.  Järjestömme myös koordinoi 35 suomalaisen sosiaali- ja terveysjärjestön yhteistyötä päihdehaittojen ehkäisemiseksi.

Kokonaiskulutuksen vähentyminen ja haitattomamman päihdekulttuurin saavuttaminen edellyttävät tasapainoista toimenpidekokonaisuutta, johon kuuluvat käytännön ehkäisevä ja korjaava päihdetyö, kulttuurin muutosta tukeva valistus sekä kohtuullinen sääntely. EHYT ry:n tehtävä alkoholipoliittisessa keskustelussa on yhdistää suomalaisten kanssa tehdyn käytännön työn kokemukset ja monipuolinen tutkimustieto suomalaisen alkoholikulttuurin kokonaiskuvaksi.

Vain pieni osa päihdehaitoista aiheutuu suurkuluttajille. 

Alkoholi ei ole haitatonta, vaikka suurkulutuksen rajat eivät joka päivä ja viikko ylittyisikään. Niin tuotannonmenetyksistä kuin vaikkapa tapaturmakustannuksista ison osan aiheuttavat ihan muut kuin alkoholistit. Työn kohdentaminen kaikkiin suomalaisiin – ei vain ongelmakäyttäjiin – on perusteltua myös siksi, että enemmän suomalaiset ylipäätään juovat, sitä enemmän kehittyy myös ongelmakäyttöä. Kukaan ei synny ongelmakäyttäjäksi.

Viron matkustajatuonti on ongelma, mutta ei suomalaisen alkoholipolitiikan suurin sellainen.  Suomalaisten suosikkijuoma ei ole Viron viina vaan kaupan keskiolut. Viinaralliin pitää pystyä puuttumaan tiukempia ohjearvoja säätämällä ja tullin valvontaa lisäämällä. Alkoholialojen laskemat menetykset matkustajatuontiin ovat kuitenkin ihan toista mittaluokkaa kuin päihdehaittakustannukset Suomessa. Esimerkiksi veronkorotukset ovat erittäin tehokas keino kokonaiskulutuksen vähentämiseen. Vaikka veronkorotuksen seurauksena matkustajatuonti hiukan lisääntyisikin, myönteinen vaikutus kokonaiskulutukseen ja päihdehaittojen kustannuksiin on aina moninkertainen.

Onnistunut ehkäisevä päihdetyö on Suomelle valtava mahdollisuus.

Päihteistä, erityisesti alkoholista aiheutuu yksilön ja muiden kokemien haittojen lisäksi miljardien eurojen kustannukset Suomelle vuosittain. Nykyään alkoholi on meillä suurin yksittäinen työuria lyhentävä tekijä. Onnistuminen alkoholipolitiikassa voi ratkaista merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Suomen talouden ja kansanterveyden kannalta on nyt keskeistä nähdä iso kuva. Kuvassa tärkeimpänä piirtyy suomalaisen työura. Jos esimerkiksi ajatellaan maamme kansantaloutta ja suomalaisten mahdollisuutta päästä ajoissa eläkkeelle, on onnistuminen alkoholipolitiikassa avainasemassa.

Lisätietoja: