Ennakkokäsitykset voivat estää puuttumista pakolaisten alkoholinkäyttöön
Pakolaistaustaisilla on paljon psyykkisesti kuormittavia tekijöitä, kuten lähtömaan vaikeat olot, sota, raskas pakomatka, perheen hajoaminen ja kodin menettäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimuksen mukaan traumaattisia tapahtumia, kuten sotaa ja kidutusta, oli kurditaustaisista miehistä kotimaassaan kokenut jopa 80 prosenttia.
Kun mieli kuormittuu, riski haitalliseen alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön kasvaa. Ennakkokäsitykset liittyen esimerkiksi pakolaistaustaisen ihmisen uskontoon tai lähtömaahan saattavat kuitenkin vaikuttaa siihen, kysytäänkö häneltä päihteidenkäytöstä.
– Pakolaisen kohtaavasta ammattilaisesta voi tuntua vaikealta kysyä alkoholin- tai muiden päihteidenkäytöstä. Alkoholi saattaa olla pakolaisena Suomeen tulleelle stigmaa ja häpeää aiheuttava asia, tai voi olla niin, että oletetaan esimerkiksi pakolaisen uskonnon perusteella, ettei hän käytä alkoholia. Kuitenkin pakolaiset itse toivovat, että heidät kohdattaisiin ensisijaisesti yksilönä, eikä esimerkiksi tietyn kulttuurin edustajana tai pakolaisena, THL:n PALOMA-hankkeen projektipäällikkö Johanna Mäki-Opas sanoo.
Hän jatkaa, että uskonto tai kulttuuriset tekijät voivat toimia suojaavana tekijänä, mutta ne eivät estä pakolaisia käyttämästä alkoholia tai muita päihteitä.
Alkoholinkäytön yleisyydessä on suuria eroja maahanmuuttajien taustamaaryhmien mukaan. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka-taustaisista miehistä runsaasti alkoholia käyttää seitsemän prosenttia, kun taas esimerkiksi virolaisista 35 prosenttia.
Suomalainen, humalahakuinen alkoholikulttuuri voi pakolaisena Suomeen tulleelle olla vieras.
– Toisaalta eri kulttuureista tulevat ihmiset eivät välttämättä miellä vaikkapa olutta alkoholiksi. He voivat ajatella, että eivät käytä alkoholia, vaikka joisivatkin olutta. Juuri tässä näkyy kulttuurien ero, ja myös tiedon puute, Mäki-Opas sanoo.
PALOMA-hankkeessa (Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke) on kirjoitettu laajassa yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa käsikirja Pakolaisten mielenterveyden tukemiseen. Aihe on esillä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten seminaaritapahtumassa Päihdepäivillä 16. toukokuuta.
– Pakolaistaustaisten ihmisten mielenterveys- ja kuntoutuspalvelujen saatavuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Mahdollisuudet kotoutua Suomeen ja työllistyä parantuvat, jos pakolaisena maahan saapunut ihminen voi psyykkisesti hyvin. Ehkäisevien palvelujen käyttö myös vähentää muiden, kalliimpien palvelujen tarvetta, Mäki-Opas sanoo.
