Miten kunnissa voidaan tukea kuntoutujien osallisuutta ja selviytymistä arjessa?
Päihde- ja riippuvuusongelmat kuormittavat laajalti niistä kärsiviä ja heidän läheisiään, mutta myös kuntia. Kun kunnissa edistetään toimintakykyä, tuetaan samalla yksilön itsenäistä selviytymistä, osallistumismahdollisuuksia, työllistymistä ja jaksamista.
Osallisuuden ja selviytymisen tukeminen arjessa
Sote-uudistuksen kynnyksellä vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä pysyy kunnilla. Päihdekuntoutukseen kannattaa panostaa, jotta potilas ja läheiset pärjäävät arjessaan.
Hoidolla ja kuntoutuksella on yleisesti ottaen myönteinen vaikutus psykososiaaliseen toimintakykyyn. Esimerkiksi päihdehoitoon hakeutuvan ensisijainen tavoite ei välttämättä liity päihteiden käyttöön, vaan hoitoon tullessa voi ihmiseltä olla elämästä suunta hukassa tai asiat muuten solmussa.
Riippuvuusongelman yhteydessä pitäisi huomioida psykososiaaliset vaikeudet (mm. sosiaaliset suhteet, kognitiiviset taidot, mieliala, unen laatu ja arkisten asioiden hoitaminen) kokonaisuudessaan palveluja ja tukea suunniteltaessa.
Riippumatta siitä, oliko kyseessä tapaturma, somaattinen sairaus vai mielenterveyden ongelma, olisi laitoshoidosta kotiutettaessa tarkistettava, että ihminen pärjää omassa arkiympäristössään. Osallisuutta ja jaksamista voi tukea huomioimalla yksilön toimintakyvyn.
Erityisesti hoidon ja kuntoutuksen yhteydessä toimintakykyyn liittyvistä vaikeuksista kysyminen on tärkeää. Vaikeuksia kokevat ihmiset ovat yleensä helpottuneita, kun he saavat kertoa kokemuksistaan omin sanoin. Kysyminen viestittää välittämisestä.
Hyvä ote elämän eri osa-alueista tukee elämän suuntaamista ja vahvistaa toimintakykyä. Muutoksen seuraaminen säännöllisillä kartoituksilla parantaa asiakkaan hoitoa.
Työ- ja toimintakykyyn liittyvät tiedot hajallaan
Työterveyslaitoksen raportin (2019) mukaan työ- ja toimintakykyyn liittyvät tiedot ovat tällä hetkellä maakunnissa hyvin hajallaan. Väestön toimintakyvyn valtakunnalliseen seurantaan ja palveluiden kehittämiseen olisi mahdollista hyödyntää yhtenäisiä tietopohjia ja mittareita. Tilanteeseen on ehdotettu maakuntien yhteistyömalleja, joiden avulla kunnat voisivat tukea työikäisten työ- ja toimintakykyä ennakoivasti, toimivuutta ja vaikuttavuutta arvioiden.
Yksi kehitetty työväline toimintakyvyn mittaamiseksi on PARADISE24-menetelmä. Yleisluonteisen toimintakykyä kartoittavan kyselyn käyttäminen antaa tietoa koettujen psykososiaalisten vaikeuksien määrästä ja intensiteetistä ilman, että vaikeuksia leimataan tiettyyn sairauteen (kuten masennukseen) liittyviksi.
Kansainvälisestä PARADISE24-menetelmästä jalostetun kotimaisen PARADISE24fin-kyselyn toimivuutta on tutkittu mm. suomalaisessa päihdehoidossa. Tulokset kertovat hoidon aikana tapahtuneista muutoksista ja vahvistavat hoidon myönteisiä vaikutuksia psykososiaaliseen toimintakykyyn. Tutkimuksessa havaittiin vastaajien psykososiaalisten vaikeuksien pysyvän samantyyppisinä, mutta muutosten näkyvän vaikeuksien voimakkuudessa. Kysely on osoittautunut soveltuvaksi muutoksen seuraamiseen esimerkiksi päihdehoidon seurannan aikana.
On tärkeää, että yksilöt tulevat kuulluksi ja saavat kertoa tilanteestaan omin sanoin. Näin heidän tilanteensa tulee näkyväksi ja työstettäväksi. Yksilötasolla toimintakyvyn seuranta antaa tukea elämänhallintaan. Kuntatasolla seuranta voi auttaa kohdistamaan palveluita. Oikein kohdistetuilla ja ennaltaehkäisevillä palveluilla voidaan vähentää kustannuksia.
Kunnat ovat ehkäisevässä päihdetyössä tärkeässä asemassa.
A-klinikkasäätiön koordinoiman ja STEA-rahoitteisen Arjen toimintakyky -hankkeen tavoitteena on ollut lisätä tietoisuutta toimintakyvyn merkityksestä ja tarjota järjestöille konkreettinen työväline asiakastyöhön ja/tai arvioinnin ja kehittämisen tueksi.
PARADISE24fin löytyy A-Klinikkasäätiön hallinnoimassa Päihdelinkissä, jossa ohjelma tuottaa kyselystä välittömän palautteen. Ammattikäyttöön PARADISE24fin-mittarin voi noutaa Terveysportin Toimia-tietokannasta. Mittari on otettu käyttöön myös HUS:n Apotti-järjestelmässä.
