Viestintää pelotellen vai perustellen?

Asioista viestiessä on korostunut kokemus ja tarinakeskeisyys, jossa aihetta käsitellä esimerkiksi vain yhden henkilön kautta. Toisaalta haastetta asettaa myös tahallinen pyrkimys väärinymmärrykseen. Tätä ruokkii esimerkiksi se, että erilaiset ristikkäiset väittämät tulkinnoista koetaan mediassa kiinnostavaksi.- Keskustelulla ei aina tunnu olevan päämäärää. Tällaisessa keskustelussa ei ole mitään mieltä. Se muuttuu helposti keskusteluksi keskustelun vuoksi. Tätä tapahtuu nykyään paljon, huomauttaa Rydenfelt.

Asiantuntija vai auktoriteetti?

Asiantuntijaviestintä on oma lajinsa. Rydenfelt haastaa asiantuntijoita kyseenalaistamaan myös ”virallista totuutta”, ja pohtimaan sitä kuka on asiantuntija.

– Ollaan ongelmissa jos esiinnytään auktoriteettina. Asiantuntijan tulee olla valmis kyseenalaistamaan myös omia näkökantojaan. Nyt nähtävissä on myös paljon sellaista viestintää, jossa yritetään muuttaa toisen mielipidettä.

Sosiaalisen median kitkatilanteissa onkin tärkeää löytää yhteinen sävel kiistakumppanin kanssa, toimia läpinäkyvästi ja toisen kantoja kunnioittaen.

– On hyvä muistaa, että sosiaalisessa mediassa osallistuminen ei tarkoita palveluvelvoitetta; idioottien kanssa ei ole pakko keskustella, huomauttaa Rydenfelt.