Uuden arpajaislain toimeenpanoa ja vaikutuksia rahapelihaittoihin seurattava tarkasti

Uusi arpajaislaki astui voimaan 1.1.2022. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on suomalaisten rahapelaajien kokemien rahapelihaittojen vähentäminen. Nyt onkin tärkeää seurata uuden lain toimenpanoa ja vaikutuksia rahapelihaittoihin.

Rahapelipolitiikka on ollut viime vuosina aktiivisen keskustelun kohteena. Uusi arpajaislaki astui voimaan tämän vuoden alussa. Uudistuksella tavoitellaan ennen kaikkea rahapelihaittojen torjuntaa sekä puututaan arpajaislain vastaiseen markkinointiin. Lisäksi rahapelikysyntää ohjataan arpajaislailla säänneltyyn tarjontaan ottamalla käyttöön maksuliikenne-estot yksinoikeusjärjestelmän ulkopuoliselle pelaamiselle vuodesta 2023 lähtien.

EHYT ry:n Taloustutkimuksella joulukuussa 2021 teettämässä kyselyssä selvitettiin suomalaisten korona-ajan rahapelitottumuksia ja koettuja rahapelihaittoja sekä suomalaisten suhtautumista ajankohtaisiin rahapelipoliittisiin kysymyksiin kuten pakolliseen tunnistautumiseen, rahapeliautomaattien hajasijoitteluun, Veikkauksen monopoliasemaan sekä Veikkauksen asettamiin tappiorajoihin. Kysely on jatkoa huhtikuussa 2020 tehdylle rahapeliaiheiselle kyselylle, mutta osin uusin kysymyksin.

Pakollinen tunnistautuminen on vähentänyt miesten ja 25–34-vuotiaiden rahapelaamista

Uuden arpajaislain mukaan pakollinen tunnistautuminen otetaan käyttöön kaikessa rahapelaamisessa viimeistään vuonna 2024. Tunnistautuminen on jo käytössä hajasijoitetuissa sekä Veikkauksen omien pelisalien rahapeliautomaateissa, kaikessa nettipelaamisessa sekä Pitkävedon ja pöytäpelien pelaamisessa. Tunnistautumisen tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi rajoitusten ja peliestojen käyttöönotto.

— Ylivoimainen enemmistö eli 81 prosenttia EHYTin teettämään kyselyyn vastanneista kertoo, että pakollinen tunnistautuminen ei ole vaikuttanut heidän rahapelaamiseensa. Kuitenkin seitsemän prosenttia sanoo, että pakollinen tunnistautuminen on vähentänyt heidän rahapelaamistaan. Miehet ovat tunnistautumisen myötä vähentäneet rahapelaamistaan enemmän kuin naiset. Eniten tämä on vähentänyt 25–34-vuotiaiden rahapelaamista. Tämä on ilahduttava asia rahapelihaittojen ehkäisyn kannalta, koska juuri miehet ja nuoret aikuiset ovat rahapelihaittojen riskiryhmää, kertoo EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen.

Pakollisen tunnistautumiseen tehoon rahapelihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä uskoo 67 prosenttia vastaajista. 20 prosenttia ei usko pakollisen tunnistautumisen vähentävän rahapelihaittoja ja 13 prosenttia ei osannut ottaa kantaa kysymykseen. Pakollisen tunnistautumisen myönteiseen vaikutukseen uskovat keskimääräistä enemmän naiset, 25–34-vuotiaat, yli 50 000 asukkaan kaupungeissa asuvat, korkeammin koulutetut sekä ylempinä toimihenkilöinä, asiantuntijoina tai johtavassa asemassa toimivat.

Hajasijoitetut rahapeliautomaatit jakavat mielipiteitä

Uusi arpajaislaki velvoittaa Veikkauksen huomioimaan haittojen ehkäisemisen raha-automaattien sijoittelussa. Erityisesti on huomioitava alaikäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien suojaaminen rahapelihaitoilta. Laissa ei ole kuitenkaan määritelty, mitä käsitteellä haavoittuvassa asemassa oleva tarkoitetaan.

— Suhtautuminen kauppojen, kioskien ja huoltoasemien hajasijoitettujen rahapeliautomaattien sijoitteluun jakaa kansalaisia. 38 prosenttia haluaisi pitää tilanteen nykyisellään, 30 prosenttia siirtää kaikki rahapeliautomaatit pois julkisilta paikoilta Veikkauksen pelisaleihin ja 16 prosenttia haluaisi vähentää niiden määrää. Ainoastaan yksi prosentti haluaisi lisätä rahapeliautomaattien määrää, kertoo Matilainen.

Nykytilannetta kannattavat muita enemmän 15–24-vuotiaat, pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa asuvat ja vastaajat, joiden talouden tulot ovat alle 40 000 euroa vuodessa. Naiset puolestaan kannattavat määrän vähentämistä enemmän kuin miehet. Rahapeliautomaattien siirtoa Veikkauksen pelisaleihin kannattavat muita enemmän miehet, 25–49-vuotiaat, yli 50 000 asukkaan kaupungeissa asuvat ja korkeammin koulutetut henkilöt, joiden mielestä pakollinen tunnistautuminen ehkäisee rahapelihaittoja, sekä henkilöt, jotka toivovat siirtymistä lisenssimalliin.

Tappiorajojen lasku tukisi uuden arpajaislain tavoitteita

Veikkauksen asettamat pakolliset tappiorajat eivät kuulu arpajaislakiin, vaan niistä päätetään asetuksella.

— Kyselyn tuloksista saa pontta EHYT ry:n tavoitteelle tappiorajojen alentamisesta. Nyt olisikin erinomainen aika laskea tappiorajoja entistä matalammalle arpajaislain tavoitteiden tukemiseksi, toteaa Matilainen

Kyselyn mukaan kolme viidestä vastaajasta (60 prosenttia) on sitä mieltä, että Veikkauksen asettamat pakolliset tappiorajat esimerkiksi rahapeliautomaateille ja osalle nettipeleistä ovat liian korkeat. Tappiorajat ovat tällä hetkellä 500 euroa vuorokaudessa ja 2000 euroa kuukaudessa. Tappiorajoja sopivana pitää 27 prosenttia vastaajista. Neljän prosentin mielestä tappiorajat ovat liian matalat.

Kyselyn toteutti Taloustutkimus EHYT ry:n toimeksiannosta. Aineisto kerättiin 22.11.–3.12.2021 puhelinhaastatteluilla. Kyselyyn vastasi 1006 ihmistä. Ryhmä edustaa maamme 15–79-vuotiaita (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Aineisto on painotettu iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää vastaavaksi. 1000 vastaajan otoksen virhemarginaali on suurimmillaan noin 3,2 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja:   

Rahapelihaittayksikön päällikkö VTT Riitta Matilainen, riitta.matilainen(a)ehyt.fi, p. 040 707 6960 

Tutustu Taloustutkimuksen raporttiin alla.