Suomalaisnuoret pelaavat verrattain paljon rahapelejä – uusi verkkosivu antaa eväitä haittojen ehkäisemiseen
Suomalaisnuoret pelaavat edelleen paljon rahapelejä verrattuna muihin nuoriin Euroopassa. Nuorten pelaaminen -verkkosivusto tarjoaa kasvattajille ja nuoria kohtaaville ammattilaisille tietoa sekä työkaluja rahapelihaittojen ehkäisyyn. Verkkosivuilla käsitellään myös nuorten digipelaamista, pelikasvatusta sekä rahapelien ja digipelien rajapintoja.
Nuorten rahapelaaminen on vähentynyt huomattavasti viime vuosien aikana kaikissa ikäryhmissä (yläkoulu, lukio ja ammatillinen oppilaitos), mutta se edelleen yleisempää meillä kuin muualla Euroopassa keskimäärin.
”Uusimmassa Kouluterveyskyselyssä nähtiin pitkän laskevan trendin jälkeen jonkin verran kasvua muun muassa peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten viikoittaisessa rahapelaamisessa. EHYTissä tämä on herättänyt paljon kysymyksiä ja asiaa olisi syytä tutkia lisää”, kommentoi asiantuntija Johanna Vakkuri EHYTin rahapelihaittojen ehkäisyn yksiköstä.
Ympäristötekijöillä vaikutusta haittojen syntyyn
Suomalaisnuoret pelaavat kuitenkin huomattavasti vähemmän rahapelejä kuin aikuiset, mikä johtuu pitkälti 18 vuoden ikärajasta. Pojat pelaavat rahapelejä tyttöjä useammin. 15–17-vuotiaista nuorista jopa 41 % oli pelannut jotakin rahapeliä vuoden 2019 aikana, käy ilmi viimeisimmästä väestökyselystä. Suositumpia olivat raaputusarvat, toisena rahapelit risteilylaivoilla ja kolmantena rahapeliautomaatit.
Rahapeliongelmat olivat yleisimpiä nuorten aikuisten eli 18–24-vuotiaiden keskuudessa (5,3 %). THL:n väestökyselyn mukaan alaikäiset 15–17-vuotiaat nuoret kokevat rahapelihaittoja keskimääräistä hieman enemmän (noin 4 %) kuin koko väestö (3 %). Arvioiden mukaan noin yhdellä prosentilla kyseisen ikäryhmän nuorista on rahapeliongelma. Sen syntymiseen vaikuttavat esimerkiksi rahapelien runsas ja helppo saatavuus sekä mainonta.
”Nuorilla voi myös olla virheellisiä käsityksiä siitä, että rahapelit olisivat taitopelejä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan suurin osa rahapeleistä on sattumaan perustuvia onnenpelejä”, Vakkuri lisää.
Rahapelaamiseen liittyy usein kouluvaikeuksia, poissaoloja ja muutoksia nuoren käytöksessä tai mielialassa. Selittämätön rahankulu ja rahan lainaaminen muilta saattavat olla merkkejä rahapelaamisesta. Paljon pelaavien kohdalla ajatukset ja puheenaiheet voivat liittyä vahvasti rahapeleihin ja niiden pelaamiseen.
Aikuisen esimerkki tärkeä
Lapsia ja nuoria suojaavat rahapelihaitoilta erityisesti hyvät ja turvalliset perhe- ja ystävyyssuhteet sekä turvallinen lähiympäristö eli koti, koulu ja harrastukset. Sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen vahvistaminen ovat merkittävässä roolissa päihde- ja pelihaittoja ehkäisevässä työssä. Vahva itsetunto ja hyvät kaverisuhteet ehkäisevät myös rahapelihaittoja.
On tärkeää, että nuorella on harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita muuallakin kuin verkossa. Harrastusympäristön pitäisi olla rahapeleistä vapaa ja esimerkiksi joukkuelajeissa on tärkeää, että aikuinenkaan ei pelaa rahapelejä.
”Joukkueeseen on hyvä luoda kulttuuri, johon rahapelaaminen ei kuulu esimerkiksi pelimatkoilla”, Vakkuri muistuttaa.
Lue lisää miten nuoren rahapelaamiseen voi puuttua THL:n, EHYT ry:n ja muiden järjestöjen tuottamalta Nuorten pelaaminen -verkkosivustolta
