Sote-uudistus mullistaa toimintaympäristön

EHYTin mukaan sote-uudistuksessa pitäisi antaa riittävät resurssit ehkäisevään työhön sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Muuten on vaarana, että kustannukset kasvavat pitkällä aikavälillä ja myös uudistuksen tavoitteet terveys- ja hyvinvointierojen kaventumisesta jäävät toteutumatta.

Yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä, että uudistuksessa huomioidaan laki ehkäisevästä päihdetyöstä.

”Käytännössä se on sitä, että kunnissa pitää ept-työlle olla vastuuhenkilö. Työllä pitää olla myös rahoitus eli oma kustannuspaikka”, sanoo EHYTin järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan osaston päällikkö Tuula Sundman.

EHYT myös esittää, että kuntien hyvinvointi-indikaattoreissa on selkeät mittarit, jotka osoittavat ehkäisevään päihdetyöhön käytetyt resurssit ja mitä niillä on saatu aikaan.

 

Koordinaatio ja palvelut

Tärkeää olisi, että ehkäisevän päihdetyön alueellinen koordinaatio hoidetaan maakunnissa. Nykyisten aluehallintovirastojen kuusi ehkäisevää päihdetyötä tekevää ylitarkastajaa pitäisi olla käytettävissä jatkossakin.

”He toimisivat maakuntien yhteistoiminta-alueilla”, Sundman sanoo.

Miten kuntien ja maakuntien työnjako tulevaisuudessa hoituu, tästä pitäisi nyt sopia näiden kahden tahon kesken.

”Kansalaisjärjestöt haluavat, että tässä kohtaa käytetään myös heidän asiantuntemustaan”, Sundman sanoo.

Uudistuksessa tulisi myös huomioida päihde- ja peliongelmista kärsivien tarpeet: syrjäytymisen ehkäisyn näkökulman pitäisi säilyä palveluissa. Kunnassa toteutettavan riskiehkäisyn, kuten varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen, sujuvasta yhteydestä muuhun päihdetyöhön pitää huolehtia.

 

Osallisuus ja järjestöt

EHYT alleviivaa asukkaiden osallistumisoikeuksia ja -mahdollisuuksia maakuntien päätöksentekoon. Nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston lisäksi pitäisi perustaa maakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön neuvosto.

Paikallisten järjestöjen toimintaedellytyksistä pitää myös jatkossa huolehtia. Näin vahvistettaisiin ehkäisevää työtä ja asukkaiden osallisuutta.

”Kuntien on hyvä tukea järjestöjen ept-työtä jatkossakin”, Sundman sanoo.

Paikallisten järjestöjen ja sote-yhdistyksien toiminta-avustukset sekä järjestöjen matalan kynnyksen auttamistoiminnan resurssit pitää EHYTin mukaan myös turvata uudistuksessa.

Tästä voit lukea EHYTin sote-lausunnon.

 

Mikä on sote- ja maakuntauudistus?

• Sote- ja maakuntauudistus koskettaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen tulisi siirtyä kunnilta maakunnille vuoden 2019 alusta.
• Sote- ja maakuntauudistuksessa selkiytetään Suomen julkinen hallinto kolmetasoiseksi: jatkossa on valtio, maakunta ja kunta.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua.
• Maakuntauudistuksen tavoitteena on luoda tarkoituksenmukainen työnjako valtion aluehallinnon, maakuntien ja kuntien välille.

Juttu on julkaistu aiemmin EHYT Järjestö -lehdessä 4/2016