Selvis kehittää selkokielistä päihde- ja pelikasvatusta

Kehitysvammaiset nuoret integroituvat yhä enenevässä määrin osaksi yhteiskuntaa. Samalla nuoret tutustuvat myös vallitsevaan päihde- ja pelikulttuuriin. Mitä itsenäisemmin nuori elää, sitä suurempi riksi hänellä on altistua päihde- ja pelihaitoille.

”Itsenäistyvä kehitysvammainen nuori kohtaa samoja haasteita liittyen päihteisiin ja pelaamiseen kuin muutkin nuoret, mutta aina heidän tarpeita päihde- ja peliasioiden käsittelyyn ei tunnisteta tai tarpeet sivuutetaan”, kertoo SELVIS-hankkeen projektipäällikkö Taava Lankinen EHYTistä.

Kehitysvammaisilla nuorilla on usein erityisiä tuen tarpeita oppimiseen tai hahmottamiseen liittyen, minkä takia nykyinen ehkäisevä päihde- ja pelikasvatus ei myöskään tavoita heitä riittävän hyvin. Siksi nuoret tarvitsevat selkokielistä ja saavutettavaa päihde- ja pelikasvatusmateriaalia. Sitä on kuitenkin vain vähän tarjolla.

Selkokeskuksen mukaan selkokieltä tarvitsee noin 8-12 prosenttia väestöstä. Selkokielen tarve on kasvanut viime vuosina mm. erityisoppilaiden määrän kasvusta johtuen. Myös maahanmuuton lisääntyminen kasvattaa selkokielen tarvitsijoiden määrää. Vaikea kieli estää monia toimimasta täysvaltaisina kansalaisina yhteiskunnassa. (https://selkokeskus.fi/)

”Päihde- ja pelikasvatusmateriaalin tulee olla nuorelle ymmärrettävää, jotta oppimista voisi tapahtua. Selkokielinen materiaali voi kehitysvammaisten nuorten lisäksi tukea muitakin, joilla on kielellisiä haasteista, kuten maahanmuuttajia”, sanoo Taava Lankinen.

Materiaaleissa ei myöskään ole totuttu näkemään valtaväestöstä poikkeavia nuoria.

”Ehkäisevän päihde- ja pelikasvatuksen materiaaleissa kuvataan usein vammattomia nuoria. On tärkeää, että materiaaleissa näytetään erinäköisiä nuoria ja heidän arjessa kohtaamiaan tilanteita, jotta materiaali tulee lähelle kehitysvammaisen nuoren elämää”, kertoo Taava Lankinen.

Myös toiminnalliset harjoitukset arjen eri tilanteista ovat tärkeänä apuna päihde- ja pelikasvatuksessa.

”Käytännön kokemus Kehitysvammaliiton elämäntaidollisissa vertaisryhmissä on näyttänyt, että kehitysvammaisilla nuorilla on tarve saada harjoitella sekä elämäntaitoja että vastustamistaitoja. Päihde- ja pelihaitoista puhuminen on ollut kehitysvammaisille nuorille ryhmässä sensitiivistä ja hyvinkin kielletyksi koettu puheenaihe”, jatkaa projektiasiantuntija Liisa Jokela Kehitysvammaliitosta.

SELVIS-hankkeessa kehitysvammaiset nuoret ovat mukana kehittämässä saavutettavia päihde- ja pelikasvatuksen menetelmiä ja materiaaleja yhdessä ammattilaisten kanssa. Yhteistyöllä saadaan nuorten kokemustietoa ja ideoita hankkeen kehittämistyön tueksi.

SELVIS-hankkeessa (2018-2020) kehitetään itsenäistyville kehitysvammaisille nuorille kohdennettua ehkäisevää päihde- ja pelikasvatusta. Tarkoituksena on kehittää selkokielinen ehkäisevän päihde- ja pelikasvatuksen koulutuskokonaisuus, rakentaa vapaaehtoisten tukemia verkostoja nuorille päihde- ja pelikysymysten käsittelyn tueksi ja vahvistaa erityisoppilaitosten ja nuorten toimintaympäristöissä toimivien ammattilaisten osaamista ehkäisevässä päihde- ja pelikasvatuksessa. Kehitysvammaiset nuoret ja heidän parissaan toimivat ammattilaiset ovat mukana SELVIS-hankkeen kehittämistyössä. Hanke on valtakunnallinen ja se toteutetaan Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n ja Kehitysvammaliitto ry:n yhteishankkeena. SELVIS-hanke on osa Arvokas-eriarvoisuuden vähentämisen avustusohjelmaa, jota koordinoi Setlementtiliitto.

Lue lisää SELVIS-hankkeesta:

ehyt.fi/selvis

Selvis Instagramissa

Selvis Facebookissa