Päihdepäivät – katsaus toiseen seminaaripäivään
Suomalaiset haluavat kitkeä tupakointia erityisesti nuorten kohdalla
Suomalaisten asenteet tupakointia kohtaan ovat yllättävän tiukkoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tehdyn tutkimuskyselyn mukaan suomalaisen tupakkapolitiikan linja, jossa tupakointia on rajoitettu merkittävästi saa kansalaisten hyväksynnän. Voidaan jopa sanoa, että väestö antaa tuen tiukan tupakkapolitiikan toteuttamiselle. Lain toimeenpano koetaan väestössä jopa riittämättömäksi, lukuun ottamatta työpaikkojen savuttomuutta, joka on vastaajien mukaan onnistunut hyvin.
THL:n tutkija Otto Ruokolainen pohti omassa puheenvuorossaan suomalaista tupakkapolitiikkaa keppi vs. porkkana –näkökulmasta. Ruokolaisen mukaan keppiä käyttämällä, eli rajoituksia lisäämällä on saatu aikaan muutosta. Juuri nyt tarvitaan kuitenkin yhä enemmän porkkanaa, millä Ruokolainen tarkoittaa tukea tupakoinnin lopettamiseen.
Ruokolaisen ja muun työryhmän toteuttama kysely osoitti, että suomalaiset suhtautuvat tupakoinnin ehkäisyyn hyvin myönteisesti. Väitteeseen ”kaikki tupakointi ei ole haitallista” yhtyy vain 8 prosenttia ei-tupakoivista henkilöistä. Päivittäin tupakoivistakin vain 14 prosenttia vastaa kysymykseen myönteisesti. Nuorten tupakoinnin rajoittamiseen aikuisväestö suhtautuu hyvin myötämielisesti : 92 prosenttia vastanneista haluaisi rajoittaa nuorten tupakointia. Myös päivittäin tupakoivista aikuisista näin ajattelee 85 prosenttia.
Kriittinen suhtautuminen alaikäisten tupakointiin näkyy myös asenteessa opettajien tupakointia kohtaan. Vain 16 prosenttia aikuisväestöstä ajattelee, että opettajien pitää saada tupakoida työaikana. Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että suomalaiset aikuiset haluavat seuraavan sukupolven elävän savuttomampana kuin edeltävä sukupolvi on elänyt.
Media luo yksinkertaistettua kuvaa päihteidenkäyttäjistä
– Potilas on poissa valokeilasta kun asiaa katsotaan terveysjournalismin näkökulmasta. Sairaanhoitoa käsittelevissä kuvissa näkyy laitteita ja henkilökunnan edustajia. Potilaasta näkyy käsi, toteaa Tiedetoimittajainliiton pääsihteeri Ulla Järvi.
Järven mukaan terveystoimittajien halu nostaa potilaiden tarinoita ja inhimillisiä esimerkkejä esiin ei usein saa vastakaikua journalismin maailmassa. Yksinkertaistaminen, erottelu ja tarve muokata vetäviä otsikoita on suuri vaikuttaja terveysjournalismin kehittymiseen.
Järvi nostaa esiin nuorten ja ikäihmisten roolin julkisessa keskustelussa. Siinä missä kevään juhlien alla kirjoitetaan lehtijuttuja naisten juhlapukeutumisesta ja parhaista kuohuviineistä, on suhtautuminen nuorten juhlimiseen pääsääntöisesti kielteinen. Myös ylipainoiset, tupakoivat tai elämäntavoiltaan epäterveellisesti elävät ihmiset ovat Järven mukaan helppoja moralisoinnin kohteita. Moraalinen paheksunta on yksinkertaista kohdistaa ”niihin muihin.”
Entä minkä toiveen Ulla Järvi esittäisi median edustajille näiden tavasta kirjoittaa alkoholista? Hän haluaisi lopettaa leimaavien termien viljelyn.
– Puheet vanhuspommista tai päihdeäideistä voisi lopettaa, kiteyttää Järvi.
Alkoholivalistustyössä tarvitaan kodin ja koulun yhteistyötä
Vuorovaikutus ja uuden tiedon antaminen on hyvin keskeistä kohtaamistyössä nuorten parissa. Näin kertoo Henrik Norrena, Elämäni Sankari ry:n toiminnanjohtaja.
– Nuoret ovat hyvin tiedonhaluisia, uteliaita ja valmiimpia kuin aiemmin. Nuoret myös kohtaavat nykypäivänä entistä rajumman tietotulvan mm. median kautta, joka monessa mielessä voi hämmentää nuoria. Päihdeasioissa epätietoisuutta aiheuttavat usein sähkösavukkeet, kannabis ja muuntohuumeet, toteaa Norrena.
Terveenä työelämään –projektissa kysyttiin toisella asteella opiskelevilta nuorilta, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten päihteiden käyttöön ehkäisevällä tai vähentävällä tavalla. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 9.000 nuorta. Heidän vastauksistaan nousi kolme vaikuttavinta keinoa:
1) koti ja vanhempien esimerkki
2) kavereiden merkitys ja
3) kouluissa tai oppilaitoksessa saatu tieto.
Toiminnanjohtaja Norrena allekirjoittaa nuorten näkemyksen, joka hänen mielestään on mitä parhain mandaatti lähestyä nuoria keskustelujen avulla.
– Kodin merkitys kaiken ehkäisevän työn perustana on kiistaton. Aikuisina meidän tulee olla nuorten lähellä ja valmiina avoimelle keskustelulle. Tämän vuoksi omien tietojen päivittäminen ajan tasalle ehkäisevän työn näkökulmasta on erityisen tärkeää.
Hyvinkään Puolimatkan koulun rehtori Lasse Luostarinmäki on samoilla linjoilla Norrenan kanssa. Koulun ja järjestön tekemä yhteistyö on ollut monipuolista ja laajaa, joka tukee erinomaisen hyvin koulun arjen perustyötä.
– Järjestön keskusteleva ja avoin suhtautuminen nuoriin on omiaan poistamaan päihdekeskusteluihin liittyvää mystiikkaa ympäriltään. Asiat käsitellään asioina vailla pelottelua tai sormen heristelyä, Luostarinmäki toteaa ja lisää:
– Koulun ja järjestötyöntekijän välinen yhteistyö on todellinen voimavara, josta syntyy paljon synenergiaa molemmin puolin.
Lue lisää Päihdepäivien tunnelmista twitteristä hastagilla #päihdepäivät ja facebookista www.facebook.com/ehyt
