Päättäjiltä odotetaan vastuullista alkoholipolitiikkaa
Toteutuessaan ajatukset niin kauppojen myyntiaikojen vapauttamisesta kuin niissä myytävien alkoholijuomien prosenttirajojen noston osalta lisäisivät saatavuutta, kulutusta ja haittoja merkittävissä määrin. Tämä tarkoittaa työurien lyhenemistä, työn tuotavuuden laskua sekä kustannuksia terveys- ja sosiaalimenoissa.
– Jos tarkastelemme alkoholipolitiikkaa työ edellä on huomioitava, että alkoholiala on koko Suomen elinkeinoelämään verrattuna vain hyvin pieni toimija. Päätökset tulee tehdä haittojen näkökulmasta ja jos sakkaava talous halutaan saada elpymään on tehtävä vastuullista alkoholipolitiikkaa, peräänkuuluttaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnajohtaja Kristiina Hannula.
Työllistävin alkoholia myyvistä tahoista on ravintola-ala, minkä toimintaedellytykset heikkenisivät, jos kauppojen alkoholin myyntiaikoja lisätään. Ravintola-alaa voitaisiin lisäksi pohtia tuettavan alentamalla anniskelun arvonlisävero ruokailun alv:n tasolle. Tämä kaventaisi ravintoloiden ja ruokakaupan alkoholijuomien hintaeroa ja voisi palauttaa koteihin siirtynyttä juomista ravintoloihin.
– Ei ole kuitenkaan mitää edellytyksiä avata ravintoloille ulosmyyntioikeutta samoin säännöin kuin ruokakaupoilla. Mitä enemmän myyntipaikkoja, sitä enemmän alkoholia on saatavilla ja tämä näkyy myös haittoina, lisää Hannula.
OECD tuo esiin, että alkoholin saatavuuden lisääminen lisää väistämättä kulutusta ja sitä myöten haittoja. Talousjärjestö on selkeä linjassaan puhuessaan alkoholista niin kansanterveys- kuin talousnäkökulmasta. Sen mukaan alkoholipolitiikka on erinomainen esimerkki kansanterveyskysymyksestä, jossa valtion sääntelytoimenpiteet ovat oikeutettuja erityisesti taloudellisten näkökulmien perusteella. Alkoholipoliittiset päätökset tulee tehdä ennen kaikkea kansanterveysnäkökulmasta. Näin tehdään samalla päätöksiä, jotka lisäävät työn tuottavuutta ja työurien pituutta
Lisätietoja:
Kristiina Hannula
toiminnanjohtaja
p. 040 701 5207
Kristiina Hannula
toiminnanjohtaja
p. 040 701 5207