”Kiitos, oli kiva jutella!” – Muruset-toiminnassa on mukana kymmenkunta vapaaehtoista
Keskimäärin kerran viikossa Tuulikki Juvonen, 75, istuu tietokoneen ääressä päivystämässä Muruset-chatissä. Hän on yksi vapaaehtoisista nettimummoista, jotka kohtaavat lapsia ja nuoria verkossa. Juvonen on linjoilla yleensä tunnin, ja lähes aina se kuluu intensiivisen keskustelun merkeissä. Tyypillisiä aiheita ovat yksinäisyys ja ongelmat ihmissuhteissa, esimerkiksi vaikeudet vanhempien kanssa.
– Myös omaan olemukseen ja kehoon liittyvät asiat askarruttavat melko monia. Nuori kokee olevansa esimerkiksi liian lihava tai laiha, Juvonen kertoo.
Aina kyse ei ole huolista tai ongelmista, vaan tavallisten, arkisten asioiden jakamisesta. Joskus nuori on sanonut tulleensa juttelemaan nettimummon kanssa, koska omat isovanhemmat eivät enää ole elossa.
Verkossa kuin kalat vedessä
Muruset-toiminnassa on mukana kymmenkunta vapaaehtoista – luotettavia aikuisia, joiden taustat on tarkistettu. Osa heistä keskustelee nuorten kanssa myös ryhmächatissa Habbo-verkkoympäristössä.
– Habbo on itselleni liian sähäkkä paikka, koska tykkään syventyä keskustelemaan yhden ihmisen kanssa kerrallaan. Mutta joukossamme on tosi vireitä naisia, jotka ovat sielläkin kuin kalat vedessä, Juvonen kertoo.
Hän on osallistunut toimintaan alusta lähtien eli vuodesta 2017. Mahdollisuus toimia lasten ja nuorten parissa sai opettajana työskennelleen Juvosen heti innostumaan.
– Lapset ja nuoret ovat aina olleet minulle tärkeitä. Minulla on suuri perhe, joten seuraan heidän asioitaan sitäkin kautta, 15 lapsenlapsen isoäiti sanoo.
Valoa ahdistukseen
Murusiksi ryhtyneille järjestettiin aluksi koulutus, jossa he harjoittelivat chattausta ja saivat ohjausta keskusteluun. Edelleen he kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa EHYTin verkkotyön vetämiin koulutuksiin ja jakamaan kokemuksiaan. Vuonna 2018 aloitettiin myös säännölliset verkkokokoukset, joissa keskustellaan esille tulleista teemoista ja pulmista. Joskus keskustelukumppani voi olla ahdistunut ja jopa itsetuhoinen. Juvonen kertoo pyrkivänsä toimimaan niin, että ainakin akuutti hätä helpottaisi. Nuorta ohjataan myös aina eteenpäin avun piiriin.
– Nuoret ovat usein aika ehdottomia, ja ajattelu voi olla suppeaa. Kuuntelen, kyselen ja yritän saada näkökulmaa laajennettua niin, että tilanteessa voisi nähdä valoakin. Usein tuntuu siltä, että keskustelu auttaa. Nuori kokee tulleensa kuulluksi.
Nuoren kiitos lämmittää
Nuoret keskustelevat Muruset-chatissa anonyymisti. Juvonen arvioi, että suurin osa heistä on tyttöjä, mutta joukossa on poikiakin. Verkossa on helppo myös pilailla, mutta asiattomuuksiin Juvonen ei ole törmännyt. Tosin joskus hän on arvellut joidenkin intiimiasioista kyselevien poikien olleen liikkeellä huumorimielellä. Kaikkiin kysymyksiin suhtaudutaan kuitenkin asiallisesti. Juvonen sanoo kiinnittäneensä huomiota siihen, kuinka kohteliaita nuoret ovat. ”Moikka”, ”kiitos” ja ”oli kiva jutella” on heille tyypillistä kielenkäyttöä.
– Saan tästä toiminnasta suurta iloa. Ja hyvää mieltä lisää se, kun nuori lopettaa keskustelun kiittämällä, hän toteaa.
